JOULUKUKKIEN HISTORIAA

1700-luvun loppupuoli
Hyasintit ja tulppaanit ovat keväisiä sipulikukkia suomalaisissa kartanoissa.

1700- ja 1800-lukujen vaihde
Hyasinttien ja tulppaanien hyötäminen talviaikaan aloitetaan Suomessa.

1820
Erivärisiä hyasintteja myydään maaliskuussa lehti-ilmoituksessa Helsingissä.

1820–1840
Kukkivia sipulikukkia mainostetaan tammi-maaliskuussa helsinkiläisissä lehdissä.

1849
Talvella kukkaan hyödettyjen kukkien ensimmäinen myyntinäyttely Helsingissä, järjestäjänä puutarhuri Christian Bohnhof. Kukkien joulumyyntiä ei vielä ole, näyttely järjestetään vuodenvaihteen jälkeen.

1852
Bohnhof tuo joulun aikaan hyasintteja esille helsinkiläisen kaupan joulupöytään.

1860-luvun loppu
Hyasinttia mainostetaan joulukukkana. Hyasinttia voidaankin pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli ensimmäisiä kasveja, joka voitiin saada Suomessa talvellakin kukkaan. Edelleen se on suosituin joulun ajan kukkamme. Sipulikukista tuli joulukukkia siitä syystä, että niiden hyötäminen eli kukittaminen on helppoa viileissäkin kasvihuoneissa ja vähässä valossa.

1871
Bohnhof perustaa Suomen ensimmäiset kukkakaupat Helsinkiin. Joulunäyttelyssä on esillä joulukukkia. Kukkanäyttelystä tulee sittemmin jokavuotinen, ja joulukukkien aikakausi suomalaisissa kodeissa alkaa virallisesti.

1890-luku
Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880-1890-luvuilla kielo ja syreeni. Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista, myös kukittaa itse keräämällä syksyllä kielon juurakoita. Nykyään kielo ja syreeni ovat lähes syrjäytyneet valikoimasta.

1900-luku
Joulukukat yleistyvät ja monipuolistuvat. Suosikkeja olivat kamelia ja jouluruusu.

1910-luku
Edellämainittujen lisäksi suomalaisten joulunviettoa saapuivat koristamaan tulppaanit, tasetit ja joulukaktukset. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana vasta sodan jälkeisinä vuosina, istutustulppaani vieläkin myöhemmin.

1930-luku
Joulutähti ilmestyy kukkamarkkinoille. Isokukallinen valkoinen krysanteemi tuli myös joulukukkien joukkoon. Siitä tehtiin asetelmia, koreja sekä käytettiin maljakossa.

1940-luku
Sotavuosina kukat olivat harvinaisia. Metsistä löytyvää materiaalia käytettiin paljon. Asetelmat syntyivät sammalesta, havuista, kävyistä sekä oksista, ja ne koristeltiin nauhoilla ja kynttilöillä.

1950-luku
Joulukukkatuotanto nousee sotien jälkeen. Määrät kasvavat nopeasti.

1960-luku
Joulukukkien kysyntä  kasvaa jatkuvasti. Joulutähdestä saadaan markkinoille uusia, matalakasvuisempia lajikkeita. Joulutähden nousukausi alkaa maailman tärkeimmäksi joulukukaksi.

1970-luku
Atsalea tulee joulumarkkinoille aiempaa voimakkaammin. Ensimmäiset ritarinkukat saadaan kukkimaan jouluksi.

1980-luku
Kielo ja syreeni hiipuvat joulukukkavalikoimasta lähes kokonaan. Hyasintin määrät kasvavat tasaisesti lähes vuosittain.

1990-luku
Kielon tuotanto elpyy väliaikaisesti. Joulukaktuksesta ja tulilatvasta tulee uudenlaisia joulukukkatarjokkaita. Suosittuja ovat myös pienoishavupuut ja joulutähden minimuodot.

2000-luku
Ritarinkukan suosio kasvaa huimasti. Joulukukkien myyntikausi laajenee selvästi marraskuun puolelle.

2010-luku
Jouluiset asetelmat tehdään jokaisen tyylin mukaan, valkoinen ja muutkin värit suosittuja punaisen rinnalla. Joulukasvit: hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, leikkotulppaani, atsalea, pienet havut ja jouluruusu.

2013
TOP3: Hyasintti on suosituin joulunajan kukka (2,4 milj. kpl), toiseksi suosituin on joulutähti (1,9 milj kpl) ja kolmanneksi ritarinkukka (0,9 milj. kpl).

2014
Joulukukkien laji- ja lajikevalikoima on suurempi kuin koskaan. Joulukukat ovat tärkeä joulun ajan sisustuselementti, ja ne halutaan koristella oman näköisiksi.