Erikoistomaatit ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. Niiden erilaiset muodot, maut, värit ja käyttöominaisuudet viehättävät ja niiden avulla haetaan myös vaihtelua perinteisiin ruuanlaittotapoihin ja -resepteihin.

Tomaatti on koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, jonka alkuperäinen koti on Perussa ja Chilessä. Tomaattien suku on laaja: erilaisia lajikkeita löytyy tuhansia. Helppona jalostuskasvina tomaatista saadaan uusia lajikkeita markkinoille joka vuosi. Kotipuutarhureille tarkoitettu siemenvalikoima onkin runsas kun taas kaupalliseen viljelyyn tarkoitetulta lajikkeelta vaaditaan maun lisäksi myös soveltuvuutta viljelyolosuhteisiin, pakkaamiseen ja varastointiin.

Erinomaiset terveysvaikutukset
Tomaatti sisältää lykopeeni -nimistä karotenoidia, jonka tiedetään suojaavan syöpä-, sydän- ja verisuonitaudeilta. Tomaatin natriumpitoisuus on vähäinen ja se sisältää reippaasti kaliumia. A-vitamiina tomaatissa on runsaasti, C- ja E-vitamiinia siinä on kohtalaisesti, samoin B-ryhmän vitamiineja.

Moneen makuun ja käyttötarkoitukseen
Perinteisen pyöreän, punaisen tomaatin rinnalla myydään paljon erikokoisia, erimuotoisia ja -värisiä erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, helmi- ja miniluumutomaatteja, pihvitomaatteja ja keltaisia sekä oransseja tomaatteja. Kaupan tiskillä näkyvästi esillä ovat myös erilaiset napostelutomaatit, jotka ovat varsinkin lasten mieleen. Pienet tomaatit sopivatkin hyvin naposteluun, salaatteihin ja pastaruokiin. Isot tomaatit sopivat voileipiin ja yleisesti ruuanlaittoon sekä grillaukseen.

Naapurimaista mallia?
Suomessa erikoistomaattien viljelyn yleistyminen muihin Pohjoismaihin verrattuna on ollut hidasta, vaikka kirsikkatomaatteja on täälläkin viljelty ammattimaisesti jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tanskassa erikoistomaattien osuus tomaattien viljelyalasta on joidenkin arvioiden mukaan 60-70 prosenttia, kun Suomessa ei toistaiseksi ylletä kymmeneenkään prosenttiin. Ruotsissa tomaatin vuosituotanto on kiloissa mitattuna laskenut, kun viljelijät ovat siirtyneet pienihedelmäisiin lajikkeisiin kannattavuussyistä. Ruotsalaiset kuluttajat arvostavat kotimaisuutta etenkin erikoistomaateissa, joiden kohdalla tämä arvostus saadaan suoraan viljelijähintaan. Suomessa kuluttajat suosivat kotimaisia tomaatteja ja niitä kulutetaankin vuosittain noin kymmenen kiloa henkeä kohden. Meillä tomaatin kotimaisuusaste onkin yhä Pohjoismaiden korkein, noin 60 prosenttia.

Vuoden vihannekset valitsevat puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. Tavoitteena on vihannesten käytön monipuolistaminen ja tietouden levittäminen.