Tämä kesäkukka kestää kylmänkin kevätsään

Lämpimien säiden viivästyminen harmittaa kotipuutarhuria, mutta ei hätää, suomalaisten suosikkikukka kestää kylmänkin kevätsään. Huhtikuun sesonkikukka orvokki kestää jopa –5 astetta pakkasta. Kylmemmillä keleillä orvokit kannattaa nostaa vaikka autotallin tai varaston suojiin. Myös lasitettu parveke on orvokille kylmällä säällä oivallinen paikka.

– Orvokki on kuin suunniteltu Suomen arvaamattomaan kevääseen. Räntäsade tai pieni pakkanen saa orvokit hetkeksi nuukahtamaan, mutta lämpötilan noustessa ne nousevat taas loistoonsa jatkamaan kukintaansa. Orvokit kestävät jopa viittä pakkasastetta, kunhan ne ovat hieman jo tottuneita kylmään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokki aloittaa kotimaisten kesäkukkien kauden. Orvokkeja viljellään kesäkukista eniten, noin 7 miljoonaa kukkaa. Toiseksi suosituin kesäkukka on pelargoni, jota viljellään noin 4 miljoonaa kukkaa vuosittain.

Orvokkeja on saatavilla paljon eri värejä, jopa monivärisiä ja miltei mustia. Myös kokoja on paljon: on lajikkeita, joissa on jopa kahdeksan senttimetrin kokoiset kukat. Laajan lajikevalikoiman ansiosta orvokkeja löytyy jokaiseen makuun.

– Viime vuosina trendikkäitä orvokkeja ovat olleet esimerkiksi samettisen violetit sekä isokukkaiset, persikkaisen väriset lajikkeet. Myös ripsureunaiset orvokit ovat olleet kiinnostava uutuus, Rantala sanoo.

Orvokin voi istuttaa sellaisenaan, yhdessä sipulikukkien tai muiden kesäkukkien kanssa. Orvokki viihtyy parvekelaatikossa ja maahan istutettuna. Parhaimmillaan orvokit ovat laajoissa ryhmäistutuksissa. Pienellä parvekkeella tai terassilla orvokki on myös kaunis pienissä ruukuissa.

Orvokin istutusohjeet:

  1. Kastele istutettavat orvokit ja multa huolella, jotta ne on helpompi istuttaa. Orvokki kannattaa istuttaa tuoreeseen, ravinteikkaaseen ja vettäläpäisevään kukkamultaan.
  2. Umpinaisten ruukkujen ja istutuslaatikoiden pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi lekasoraa, hiekkaa tai muuta vastaavaa, jotta juuristossa kiertää ilma. Valitse orvokeille ruukku, jossa on reikä pohjassa, jos sijoitat ne taivasalle. Näin sadevesi ja ylimääräinen kasteluvesi pääsevät valumaan pois.
  3. Laita kukkamultaa ruukkuihin ja istutuslaatikoihin sen verran, että orvokkipaakkujen reuna on vajaan sentin alempana ruukun yläreunasta. Asettele orvokit ruukkuun ja täytä välit mullalla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää ruukun kokonaan mullalla ja kaivaa orvokkipaakuille kolot multaan. Maahan istuttaessa laita multaa ensin ja kaiva orvokeille kolot, johon istutat ne.
  4. Kastele istutus lopuksi kevyesti.

Orvokkien hoito:

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Kasvin voi istuttaa ulos jo huhti-toukokuussa.

Orvokki menestyy sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna. Vältä jatkuvaa märkyyttä. Se tuhoaa helposti kasvin juuristoa. Kasvi kestää myös kuivuutta, mutta ei palaudu rankan kuivan jakson jälkeen aivan entiseen loistoonsa.

Turvetta voidaan korvata hyvin tuloksin

Luke Piikkiön toimipisteessä testattiin joulutähden ja pelargonin viljelyyn tarkoitettuja sekoitekasvualustoja yhteistyössä Huiskula Oy:n kanssa. Ruukkukasveilla turpeen, sammalen ja puukuidun yhdistelmä osoittautui hyväksi kasvualustaksi.

Kaupallisissa kasvualustaseoksissa turpeen osuudeksi jäi vielä vähintään puolet, ilmeni ruukkukukkien kasvualustavertailussa Luke Piikkiössä. Testit tehtiin elokuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana Kasvuturpeelle kavereita -hankkeessa.

Järviruoko- ja sammal-mädätejäännösalustan vedenpidätyskyky ei ollut yhtä suuri kuin turvepohjaisilla kasvualustoilla. Kasvit pitää siis kastella eri tavalla kuin turvepohjaisilla alustoilla, jotta päästään hyvään kasvutulokseen ja laatuun. Turpeettomilla alustoilla kemiallisen kasvunsääteen käyttö ei ole todennäköisesti tarpeen.

Pistokkaiden juurrutus Huiskulassa

Kasvualustavalmistajat toimittivat joulutähden ja pelargonin viljelyyn soveltuvat kasvualustat Huiskulaan. Juurelliset pistokkaat istutettiin käsin täytettyihin ruukkuihin.

Juurtuvia kasveja kasteltiin altakastelupöydällä päältä päin sumuttamalla, kunnes juurten katsottiin kehittyneen niin hyvin, että voitiin siirtyä altakasteluun. Kasvien juurruttua osa siirrettiin jatkokasvatukseen Luke Piikkiöön ja osa kasveista jäi kasvatettavaksi Huiskulaan.

Huiskulan kasvualustakokeiden tuloksia on jo julkaistu aiemmin tässä lehdessä.

Joulutähtikokeessa järviruokoalusta oli peruslannoittamaton. Kokeesta saatujen kokemusten perusteella turpeettomiin pelargonialustoihin lisättiin peruslannoitus. Joitakin kasvualustoja oli vaikea saada kastumaan kunnolla, joten ensimmäiseen pelargonin kasteluun sekoitettiin myös veden pintajännitystä alentavaa Greenfain WP3  -valmistetta.

Loppukasvatus Luke Piikkiössä

Luke Piikkiössä kasvit jaettiin altakastelupöydille. Kullekin pöydälle valittiin yksi verrannealusta, jonka mukaan pöydän kaikkien kasvien kastelulannoitusta ja kastelua ohjattiin. Yhteen pöytään sijoitettiin kaikkia alustoja ja siitä muodostui yksi satunnaistettu koe.

Turvetta sisältävillä kasvualustoilla kastelulannoitus koostui täysravinnelannoitteesta, Kekkilä Turve-Superex, ja kalsiumnitraatista. Turpeettomilla kasvualustoilla kastelulannoitukseen käytettiin edellisten lisäksi vielä magnesiumsulfaattia. Kastelujärjestelmä oli avoin, eikä käytettyä kasteluliuosta hyödynnetty uudelleen.

Joulutähdellä nopea kasvu

Joulutähtien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Joulutähden lajitteluohjesuositus. Viljelypöydän ja sen verrannekasvualustan numerointi vastaavat toisiaan.

Kasvualustojen vedenpidätyskyvyssä ja kapillaarisuudessa oli selviä eroja, jotka vaikuttivat kasvien kastelutapaan ja -tiheyteen. Pöytää 2 kasteltiin selvästi useammin kuin muita pöytiä. Kasteluliuosta jouduttiin myös seisottamaan tällä pöydällä useammin ja pidempään kuin muilla pöydillä.

Järviruokoalustalla kasvin tuore- ja kuivapainot jäivät kevyimmiksi ja kasvit pienimmiksi kaikilla pöydillä.

Koska Piikkiössä ei käytetty kasvunsäädettä, turvepohjaisten alustojen kasvit kasvoivat melko reheviksi.

Suurin osa kasvualustojen 1 ja 3 kasveista luokiteltiin Extra-luokkaan kuuluviksi. Pöydissä 1 ja 3 suurin osa järviruokoalustan kasveista olivat kauppakelvottomia, koska ne jäivät lehdistöltään harvoiksi ja niiden ylälehdet eivät ehtineet värittyä kokonaan.

Pöydällä 2, jossa lannoitus oli väkevämpi, suurin osa järviruokoalustan kasveista luokiteltiin 1-luokkaan. Kasvit myös värittyivät paremmin, joten yhtään kauppakelvotonta ei tässä pöydässä ollut.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla pääsääntöisesti hyvät, mutta juurten määrä oli paakun sivuilta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla. Parhaiten juuristo oli jakautunut ruukun pohjaan ja sivuille kasvualustalla 1.

Pelargonikokeessa kasteluun tarkkuutta

Turpeettomissa järviruoko- ja sammal-mädätejäännöskasvualustoissa pelargonit jäivät selvästi tuore- ja kuivapainomassaltaan pienemmiksi kuin turvepohjaisissa alustoissa. Jonkin verran pöytäkohtaista vaihtelua oli johtuen erilaisista lannoiteväkevyyksistä ja kastelurytmistä.

Viljelypöytiä 4 ja 6 jouduttiin kastelemaan useammin kuin muita pöytiä. Lehtianalyy­sien perusteella turpeettomilla alustoilla ei kuitenkaan ollut ravinteiden saannissa ongelmia.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla hyvät. Juurten määrä oli paakun pohjasta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla sekä turve- ja hiekkaseosalustalla, ja se oli myös epätasaisemmin jakautunut.

Paakun paino oli myös selvästi kevyempi järviruokoalustassa, mikä voi hankaloittaa ruukun pystyssä pysymistä kasvin kasvaessa. Kasvualustan tilavuuden muutos oli selkeintä järviruokoalustalla, jolla kasvualustan korkeus laski keskimäärin 12 prosenttia kaikilta pöydiltä yhteensä tarkasteltuna.

Pelargonit kehittyivät hyvin

Pelargonien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Pelargonin laatuvaatimukset.

Kaikki kasvit saavuttivat lehdistöltään vähintään 12 sentin korkeuden mitattuna ruukun yläreunasta, jolloin kokoluokitukseltaan suurin osa kasveista asettui luokkaan M–L. Laatu kaikissa koejäsenissä oli erittäin hyvä. Lähes kaikki kasvit luokiteltiin 1-luokkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Yhtä kasvia lukuun ottamatta kaikki kasvit saavuttivat vähimmäiskehitysvaiheen, jossa on värittyneet nuput vähintään yhdessä kukkavarressa.

Kaikkia pöytiä yhteensä tarkasteltuna selvästi hitaimmin kehittyi sammal- ja mädätejäännösalusta. Siinä 78 prosenttia saavutti suosituskehitysasteen 3, jossa kasvissa on vähintään kahdessa kukkavarressa on 5–10 kukkaa auki. Muilla kasvualustoilla tämän vaiheen saavutti yli 80 prosenttia kasveista. Nopeimmin kehittyi Ecoboost-kasvualusta, jossa 89 prosenttia saavutti vähintään kehitysasteen 3.

Kestävyyttä kauppaketjussa simuloitiin

Joulutähti- ja pelargonikasvatuskokeiden päätteeksi kaikista kasvualustoista valittiin vielä kasveja, joiden kestävyyttä testattiin simuloimalla niille kauppaketju viljelmältä kuluttajalle asti. Kuljetuksen ja kauppasäilytyksen aikana kasveja ei kasteltu lainkaan ja kuluttajasimulaation ajan kasveja kasteltiin pelkällä vedellä.

Kaikkien kasvualustojen kasvit selvisivät simuloidun kuljetuksen ja kukkakauppasäilytyksen kautta kuluttajan pöytään asti hyvässä kunnossa.

Kirjoittajat: Satu Engström ja Juha Näkkilä Kuvat: Juha Näkkilä. Engström on tutkimusinsinööri ja Näkkilä asiantuntija Lukessa.

Hanke kuuluu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan ja sitä rahoittavat mm. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Kauppapuutarhaliitto, Puutarhasäätiö, Österbottens svenska producentförbund ÖSP, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto sekä kasvualustavalmistajat Biolan/Novarbo, Kekkilä-BVB ja Kiteen Mato ja Multa.

Juttu on julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 02/2024

Kauppapuutarhaliitto mukana maatalous- ja puutarhayritysten energiatehokkuutta edistävässä sopimuksessa

Energiatehokkuuteen kannustava toimialasopimus kattaa nyt myös materiaalitehokkuuden, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä maa- ja puutarhatalouden tuottajajärjestöjen puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet maatalous- ja puutarhasektorin ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuustoimia koskevan toimialasopimuksen. Sopimus kattaa meneillään olevan CAP-kauden. Toimialajärjestöistä sopimuksessa ovat mukana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. sekä Kauppapuutarhaliitto ry ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry.

”Toimialasopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta mm. pienentämällä energiakustannuksia, parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta sekä lisäämällä tuotantopanosten kierrätystä. Maatalous- ja puutarhasektorin sopimuksella on tärkeä asema myös Euroopan unionissa asetetun energian säästötavoitteen saavuttamisessa ja energiatehokkuusdirektiivin asettamien velvoitteiden täyttämisessä”, ministeri Essayah sanoo.

Nyt allekirjoitettu sopimus on jatkoa vuosina 2010 ja 2016 tehdyille sopimuksille Maatilojen energiatehokkuudesta. Sopimusta on päätetty laajentaa kattamaan myös materiaalitehokkuus, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Toimialasopimuksen painopiste on jatkossakin tiloille räätälöidyissä palveluissa, kuten tuetussa energia- ja materiaalitehokkuusneuvonnassa, tilakohtaisten energiasuunnitelmien teossa sekä investointituissa. Koska PK-yritykset ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisessä, on sopimuksen toiminta-alue laajennettu koskemaan myös niitä.

Energia- ja materiaalitehokkuussopimukseen kuuluvat tuetut palvelut toteutetaan Suomen CAP-suunnitelman kautta, ja ne ovat tärkeä osa ohjelman ilmastotoimenpiteitä. Tilojen on mahdollista saada investointitukia sekä tuettua energia- ja materiaalitehokkuusneuvontaa suunnitelman neuvontatoimien kautta, ja yrityksille on tarjolla kehittämistukia toimintansa tehostamiseen.

Sopimuksen allekirjoittaneet maatalous- ja puutarha-alan tuottajajärjestöt ovat sitoutuneet sopimuksen tavoitteisiin ja osaltaan kannustamaan tiloja energia- ja materiaalitehokkuustyöhön. Myös muilla alkutuotantoalan tuottajajärjestöillä on mahdollisuus liittyä sopimukseen myöhemmin.

Lisätietoja: 
Veli-Pekka Reskola, ylitarkastaja, MMM, p. 0295 162 191
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, p. 050 512 2191 / Rikard Korkman, asiamies, 040 518 9297
Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, p. 050 5961541
Lassi Remes, va. toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto, p. 040 675 8875
Heidi Wirtanen, toiminnanjohtaja, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, p. 040 550 0762

 

Mitä ihmettä? Joulun suosikkikukka on pääsiäisen trendikkäin koriste

Menivätkö sesongit sekaisin? Suomalaisten joulun suosikkikukka hyasintti ilahduttaa nyt myös pääsiäisenä. Keväisillä väreillään hyasintti on ottanut paikkansa viime vuosina myös kevätsesongin kasvina.

– Hyasinttia alettiin viljellä kevätkasviksi Suomessa muutamia vuosia sitten. Keski-Euroopassa se on ollut keväällä tuttu näky jo pitkään, mutta meille suomalaisille se on liittynyt nimenomaan jouluun. Olemme melko perinteistä kansaa sesonkien suhteen, joten suomalaisten kesti hetki tottua ajatukseen uudesta kevätkasvista. Nyt keväinen hyasintti on kuitenkin monen uusi pääsiäisen suosikki, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Keväthyasintteja on saatavilla kotimaisena helmi-huhtikuussa. Suosituin väri on keltainen, mutta niitä on saatavilla myös liloja, oransseja, punaisia, valkoisia ja sinisiä. Hyasintti sopii keväällä moneen käyttötarkoitukseen: sitä voi pitää sisällä pääsiäispöydän koristeena, tai sen voi istuttaa ruukkuun ulos tai parvekkeelle. Hyasintti on helppohoitoinen. Se aukeaa noin viikossa umpinuppuisesta täyteen kukkaan, ja kukinta kestää useita päiviä. Hyasintti kannattaa ostaa mahdollisimman nuppuisena, jotta siitä voi nauttia pitkään. Kastele hyasinttia varovasti, jotta varsi ei veny liian pitkäksi. Pitkät hyasintit voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Leikkaa mahdollisimman läheltä sipuleita ja asettele kukat niukkaan, kylmään veteen.

Puutarhassa hyasintti viihtyy ruukussa tai kukkapenkissä. Se kestää hyvin myös pientä pakkasta. Keväisessä ulkoilmassa hyasintti kukkii pitkään, jopa useampia viikkoja. Hyasintti voi kestää puutarhassa useamman vuoden, mutta kukinnot pienenevät vuosi vuodelta.

Muita pääsiäisen suosikkikukkia:

Tetenarsissi

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Se sopii piristäjäksi niin kotiin, puutarhaan kuin parvekkeelle.

Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Ne pärjäävät pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi.

Teten voi laittaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Ulos kannattaa laittaa teteruukkuja, joissa kukinta on jo selvästi näkyvää, koska viileässä kukat avautuvat hitaasti. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi on myös suosittu keväinen hautakukka.

Helmililja

Helmililja on pieni ja sievä, useimmiten sinikukkainen kevään sipulikasvi. Helmililjan kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun ja kukissa on miellyttävä tuoksu, joka voimistuu lämpimässä. Lehdet ovat ohuet ja pitkät. Suurin osa helmililjoista on syvänsinisiä tai valkoisia, mutta on olemassa myös vaaleanpunertava lajike.

Kaupasta kannattaa ostaa melko nupullisia kukkia, sillä ne kestävät jo auenneita pidempään. Sipulipaakun voi siirtää myyntiruukusta kookkaampaan ruukkuun tai astiaan. Kasvin hoidoksi riittää säännöllinen kastelu, huolehdi riittävästä kosteudesta varsinkin pakkasyön jälkeen sillä kasvi tarvitsee lämmettyään välittömästi vettä. Lannoitusta ei tarvita, sillä sipulissa on varastoituneena kaikki ne ravinteet joita kasvi kukkiakseen tarvitsee.

Lasitettu parveke on ihanteellinen paikka helmililjoille, aivan kuten tetenarsisseillekin. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan. Kasvin lehdet saattavat pysyä vehreän vihreinä pitkälle kesään.

Tulppaani

Tulppaanin pitkä, marraskuussa alkanut sesonki jatkuu pääsiäiseen saakka. Kausi päättyy keltaiseen räjähdykseen: suurin osa pääsiäisen aikaan myytävistä tulppaaneista on keltavoittoisia. Tulppaaneista saa näyttäviä koristeluja pääsiäispöytään tai ulos ovipielen tervehdykseksi. Tulppaanikimpun kaveriksi voi asetella esimerkiksi erilaisia keväisiä oksia. Leikkotulppaanista voi askarrella kranssin ulko-oveen tai antaa jo auenneille kukille toisen elämän astiassa portinpielessä.

Tulppaanin hoito on helppoa. Leikkaa kotona tulppaanien varresta pari senttiä pois, ja jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu ja kääre antaa tukea varsille. Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä.

Nyt vietetään suomalaisten suosikkivihanneksen teemaviikkoa

Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään 18.–24.3. Vaikka vihreä klassikkovihannes on sesongissa koko vuoden, on sitä oivallista juhlistaa erityisesti juuri nyt alkukeväästä.

9 kiloa henkeä kohden vuodessa

Suomalaiset ovat oikeaa kurkkukansaa: vuosittainen kasvihuonekurkun sato on noin 50 miljoonaa kiloa, mikä on ennätyksellistä viljelypinta-alaan nähden koko maailman mittapuulla. Kurkusta riittääkin siis herkuteltavaa sellaisenaan, leivän päällä ja salaateissa kuin myös vaikkapa pikkelöitynä lisukkeena, drinkkien ainesosana tai smoothien sekaan surautettuna.

Keskiverto suomalainen syö noin 9 kiloa, eli miltei 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, jopa 96 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

C-vitamiinin lähde

Kurkku on ehkä yllättäen myös erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta.

Pakkaus estää hävikin

Moni kritisoi kurkun pakkaamista muovikalvoon, mutta pakkauksella on erittäin tärkeä tehtävä. Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Trendiresepti: Salaatti murskakurkuista

Viimeaikojen trendikkäin kurkkuherkku on ehdottomasti murskakurkut! Raikkaan mieto tuorekurkun maku sopii mahtavasti yhteen aasialaistyyppisten mausteiden kanssa ja murskattuna vihannes imeekin itseensä upeasti makuja.

Murskakurkuista valmistuu salaatti alle vartissa, siitä riittää neljälle ruokailijalle lisukkeeksi. Salaatista saa ruokaisamman yhdistämällä siihen vaikkapa fetaa tai tofua, tällöin kasassa on kokonainen ateria kahdelle.

2 kpl kotimaista kurkkua
1 kpl kotimainen paprika
kourallinen kotimaisia tuoreita yrttejä (esim. tilliä, persiljaa ja korianteria)
1 tl suolaa
2 tl sokeria
1 rkl oliivi- tai seesamiöljyä
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisiviinietikaa
muutama tippa chilikastiketta tai -öljyä (valinnainen)
1 kpl kotimainen valkosipulinkynsi
½ kpl kotimainen punainen chili
1 pnt kotimaista salaattia (esim. tammenlehtisalaattia tai romaine)
1 rkl seesaminsiemeniä

Sekoita suola, sokeri, öljy, soijakastike ja riisiviinietikka keskenään sekaisin kastikkeeksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita hienonnettu valkosipuli kastikkeen joukkoon. Voit halutessasi lisätä kastikkeen sekaan myös muutaman tipan chilikastiketta.

Huuhtele kurkut, poista niiden päät ja aseta tukevalla alustalla olevalle leikkuulaudalle. Murskaa kurkut koko pituudeltaan leveää keittiöveistä, kaulinta tai perunasurvinta apuna käyttäen. Leikkaa kurkut suupalan kokoisiksi paloiksi ja kaada kulhoon.

Halkaise paprika ja poista kanta sekä siemenet. Leikkaa paprika kuutioiksi ja lisää kurkkujen kanssa samaan kulhoon. Hienonna yrtit ja lisää myös ne kulhoon. Kaada kastike kasvisten ja yrttien päälle ja sekoita.

Huuhtele salaatinlehdet ja revi niitä hieman pienemmiksi. Asettele revityt salaatinlehdet laakealle tarjoiluvadille. Kaada kastikkeessa pyöritellyt kurkut, paprikat ja yrtit salaattipedin päälle.

Viipaloi chili ohuiksi viipaleiksi ja ripottele salaatin päälle. Viimeistele salaatti seesaminsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle lisää yrttejä koristeeksi.

Yksinäiset narsissit etsivät pelastajaa 13. maaliskuuta

Kevään ensimmäiset kotimaiset tetenarsissit ovat täällä. Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen järjestävät keskiviikkona 13. maaliskuuta perinteisen Yksinäinen narsissi-tempauksen, jossa keväisen keltaiset tetenarsissit odottavat löytäjiään ja pelastajiaan ympäri Suomen. Tempaus järjestetään yhteistyössä paikallisten puutarhojen ja kukkakauppojen kanssa. Narsisseja voi bongata tänä vuonna jopa 74:llä paikkakunnalla!

– Tempauksen tarkoituksena on piristää ohikulkijoiden arkea hauskalla yllätyksellä, yksinäisellä narsissilla, joka toivoo pääsevänsä pelastetuksi jonkun kotiin. Tarkoituksena on myös viestiä kotimaisen tetenarsissin sesongista, joka aloittaa ulkokukkien kauden. Tempaus järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Ruukkunarsissit ovat suomalaisten kevään ja pääsiäisen suosikkikukkia: niitä viljellään vuosittain noin neljä miljoonaa sipulia. Ylivoimaisesti suosituin ruukkunarsisseista on keväisen keltainen tetenarsissi.

– Yksinäinen narsissi -tempauksella haluamme myös muistuttaa tetenarsissin kestävyydestä: se kestää pakkasta pienen totuttelun jälkeen jopa -10 astetta. Sillä voi siis hyvissä ajoin aloittaa tämän vuoden puutarhakauden. Erinomainen paikka sille on myös lasitettu parveke, Rantala neuvoo.

Jakelijat jalkautuvat levittämään tetenarsissien iloisenkeltaista riemua ympäri Suomen 13. maaliskuuta. Allaolevasta listasta näet mukana olevat kaupungit ja jakajat:

  • Akaa, Palkinpään puutarha
  • Alajärvi, Järviseudun Ammattiopisto
  • Espoo, Kukkatalo Maritta
  • Espoo, Lähderannan kukka
  • Eura (Kauttua), (Kauttuan) Kukkasiskot Oy
  • Eura, Panelia / Kiukainen
  • Eurajoki, Kukkastudio Lempi
  • Haapajärvi, Veihtilahden Puutarha Oy
  • Haapavesi, Niittykosken Kauppapuutarha Oy
  • Hanko, Anemone kukkakauppa
  • Hanko ja Karjaa, Happy Flower
  • Helsinki, Pirilän Kukkatalo
  • Helsinki, Eiran kukkakioski
  • Hollola, Hollolan kukka ja hautauspalvelu
  • Hämeenkoski, Heliä
  • Hämeenlinna, Kaisan Kukka
  • Ii, Arvo Kova Oy
  • Joensuu, Joensuun Kukkatalo
  • Joensuu, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu/ S-kukka
  • Järvenpää, Garden&Flo
  • Kaarina ja Turku, Pirilän Kukkatalo
  • Kangasala, Kukkivat Home&Deco Oy
  • Kankaanpää & Honkajoki, Puutarha Rauno Nieminen
  • Karkkila, Puutarha Sundström
  • Kauhajoki, Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Vuoksi
  • Kauniainen, Home In Garden oy
  • Kemi, Kukka&Design Tuula Lokka
  • Kemiönsaari, Kukkapalvelu Tiarella
  • Kempele, Arvo Kova Oy
  • Kinnula, Olkikukka
  • Kirkkonummi, Kirkkonummen kukka ja hp
  • Kouvola (Kuusankoski), Haavikon Puutarha Ky
  • Kouvola/Elimäki, Holopaisen Kukka-ja Hautauspalvelu Oy
  • Kuusamo, Prisman Kukka
  • Lahti, Ruolan Kukka
  • Lahti, Kukkakauppa Villiviini
  • Lammi, Porkkalan kartano
  • Lapinlahti, Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Mika Kinnunen Ky
  • Lapua, Hantulan kukkakauppa
  • Laukaa, Kukka-ja Hautauspalvelu Vehviläinen
  • Lieto, Liedon kukka ja puutarha
  • Littoinen, GUGGA
  • Loimaa, Järvisen kauppapuutarha
  • Luvia, Luvian Kukka
  • Masku, Mimosan kukka
  • Muurame, Ritun Puutarha Ky
  • Muurame, Muuramen kukka – ja hautaustoimisto Kannel
  • Mynämäki, Sundellin puutarha
  • Nakkila, Nakkilan Kukka ja Terälehti
  • Nilsiä, Sinikan kukkakauppa ja hautauspalvelu
  • Nurmijärvi, Kukka-Mökki klaukkala oy
  • Oulainen. Hiitolan Kukkatalo
  • Oulunsalo, Arvo Kova Oy
  • Paimio, Paimion kukkapalvelu
  • Pieksämäki, Partaharjun Puutarha Oy
  • Pori, Antinkukka
  • Pori / Reposaari, Panelian Kukka / Reposaaren Kukka
  • Pornainen, Pornaisten Kukka
  • Porvoo, Cassandras Trädgård
  • Porvoo, Porvoon Kukkatalo
  • Porvoo, Henriettas blommor
  • Pälkäne, Tmi Marika Pellikka Pälkäneen Kukkakauppa
  • Raisio/Naantali, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Ranua, Villa Havula-puutarhurin Maja
  • Riihimäki, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Salo, Pirilän Kukkatalo
  • Salo, Kukkakauppa Bella-Regina
  • Salo/Perniö, Kukkakatri
  • Säkylä, Kukka- ja puutarhakauppa Lillukka
  • Tampere, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Tampere, Kämmenkukka
  • Tampere, Kukkakauppa Pikkukilpi (Jouni Raninen Oy)
  • Tikkakoski, Kukkapalvelu Calla
  • Turku, Lepolan Puutarha Oy
  • Turku, Huiskula Oy
  • Turku, Runosmäen Kukka
  • Tuusniemi, Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky
  • Tuusula, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Uurainen, Kukkapalvelu Calla
  • Uusikaupunki, Kukkakauppa Kultapiisku
  • Uusikaupunki, Ellän Kukka ja Taimi ky
  • Uusikaupunki, Siivosen Kukkapirtti
  • Vesanto, Kukka- ja Sidonta palvelu Metsäruusu
  • Veteli, Harmaakiven Puutarha KY
  • Vieremä, Vieremän kukka ja hautauspalvelu Oy
  • Vihti, Veljekset Nuorinko Onnelan puutarha
  • Ylivieska, Hiitolan Kukkatalo
  • Ylöjärvi, Sweet Things – Elovainion Kukka

Nautiskele yrttiviikolla 11.–17.3. – ota haltuun viisi vinkkiä!

Kotimaiset tuoreyrtit ovat todellista arjen luksusta ja ne ansaitsevat oman teemaviikkonsa! Kansallista yrttiviikkoa vietetään alkaneella viikolla 11.–17.3. Yrttejä tuotetaan Suomessa vuosittain noin 30 miljoonaa ruukkua. Yrtit ovat raikkaassa sesongissa ympäri vuoden ja niillä saa herkullista viherrystä lautaselle, vaikka ulkona näyttäisi vielä harmaalta.

Nappaa tästä viisi helppoa vinkkiä tuoreiden yrttien käyttöön:

  1. Aromikkaat yrtit sopivat monenlaisiin annoksiin lämpimistä pääruuista välipalaleipiin ja jälkkäreihin. Yrttejä suosimalla voi taklata liiallista suolan käyttöä ruuanlaitossa. Usein mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit!
  2. Tuoreet yrtit kannattaa lisätä ruokaan vasta kypsennyksen loppuvaiheessa, jotta niiden raikkaat aromit ja ravinteet pysyvät hyvin mukana. Resepteissä yksi ruokalusikallinen tuoretta silputtua yrttiä vastaa teelusikallista kuivattua yrttiä.
  3. Miedot yrtit, kuten basilika, persilja ja tilli maistuvat reippaalla kädellä lisättyinä esimerkiksi salaateissa, keittojen päällä ja kastikkeissa. Niistä voi tehdä maistuvan mixin vaikkapa keiton päälle ripoteltavaksi. Aromiltaan voimakkaammat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienemmälläkin määrällä.
  4. Pehmeävartisista yrteistä kannattaa hyödyntää kaikki kasvin osat – myös varret voi hienontaa vaikkapa kastikkeen tai munakkaan joukkoon. Puuvartisista yrteistä hyödynnetään vihreät osat.
  5. Säilytä kylmänarka basilika ja sitruunamelissa aina huoneenlämmössä, esimerkiksi vesilasissa oma muovikääre ympärillään. Muut tuoreyrtit viihtyvät jääkaapissa esimerkiksi kosteaan paperipyyhkeeseen käärittyinä.

Kestävät kukat ilman pettymyksiä: Näin hoidat tulppaaneja oikein

Kevään kynnyksellä monet meistä hakevat piristystä arkeen tuoreista kukista. Tulppaanit ovat nyt paras valinta, sillä niiden sesonki on kuumimmillaan. Tulppaanien kauniin väriloiston säilyttäminen vaatii oikeanlaista hoitoa. Katso asiantuntijan vinkit tulppaanien hoitoon!

  1. Valitse kaupassa tuore kimppu: tulppaaneja valitessasi kokeile kevyesti tulppaanin kukkaa. Jos se tuntuu tuoreelta ja napakalta, nippu on hyvässä vaiheessa ja kestää kotona hyvin. Varmista myös, että lehdet ovat kauniin vihreät. Suosi kotimaisia tulppaaneja, sillä ne ovat todennäköisesti tuoreempia kuin tuontikukat.
  2. Oikea leikkaus ja asettelu: Leikkaa tulppaanien varret terävällä veitsellä, jotta ne voivat imeä vettä tehokkaasti. Poista lehdet, jotka jäävät veden pinnan alle, välttäen näin bakteerien kasvua vedessä. Aseta tulppaanit maljakkoon, joka on täytetty lämpimällä vedellä.
  3. Vesi ja ravinteet: Vaihda maljakon vesi säännöllisesti. Huolehdi, että vesi on puhdasta ja maljakkoa on täytetty riittävästi, ettei vesi pääse loppumaan. Tulppaani imee itseensä vettä nopeasti, varsinkin alkuvaiheessa.
  4. Sijoituspaikka: Älä aseta maljakkoa liian lämpimään paikkaan, kuten suoraan auringonvaloon tai patterin viereen, sillä lämpimässä tulppaanit avautuvat nopeasti. Viileässä tulppaanit avautuvat hitaammin ja säilyttävät kauneutensa pidempään. Voit esimerkiksi nostaa tulppaanit yöksi viileälle kuistille, niin ne kestävät pidempään. Pidä kuitenkin huoli, että lämpömittari pysyy plussan puolella.
  5. Suosi kotimaisia tulppaaneja: Kun valitset tulppaanisi, muista valita kotimainen vaihtoehto. Kotimaiset tulppaanit ovat paitsi kauniita myös kestävämpiä, sillä ne tulevat läheltä ja ovat tuoreempina kaupassa. Valitsemalla kotimaisen tuotteen tuet myös paikallisia viljelijöitä.

Suomalaisten suosikkikukkaa 71 miljoonaa

Tulppaanisesonki on täydessä vauhdissa. Sesonki on suomalaisille tärkeä, sillä Suomessa ostetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten tulppaaneja maailmassa ruotsalaisten ja hollantilaisten jälkeen.

Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tulppaanien viljelymäärä Suomessa tälle kaudelle on noin 71 miljoonaa tulppaania. Määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina, kun kokonaismäärä on pyörinyt 70:n miljoonan molemmin puolin.

– Tulppaanisesonki on pitkä, se alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen jälkeen. Viime vuonna määrä oli hieman isompi myöhäisen pääsiäisen vuoksi. Nyt aikainen pääsiäinen tiputtaa määrää hieman, mutta luku on silti todella iso. Suomalaiset rakastavat tulppaanejaan, iloitsee Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomessa tulppaaneja viljellään puutarhatilastojen mukaan 36:ssa yrityksessä. Viljelymäärä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin kymmenellä miljoonalla kukalla.

– Tulppaanin suosio on lisääntynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siihen vaikuttaa muun muassa leikkokukkien suosion kasvaminen. Tulppaanin helppohoitoisuus, laaja saatavuus, edullinen hinta ja lukuisat väri- ja lajikevaihtoehdot kasvattavat suosiota myös, Rantala sanoo.

Lajikkeitakin on tänäkin vuonna valtava määrä, noin 450 erilaista. Jotain lajikkeita viljellään jopa miljoonia, joitain taas vain muutama sata. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Nyt on varmasti saatavilla jokaiselle oma lempiväri ja lajike.

– Ostopiikkejä tullaan näkemään ystävänpäivän ja naistenpäivän tienoilla, jolloin myydään paljon punaisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Vaaleanpunaiset lajikkeet ovat viime vuonna olleet nousussa. Keltaista on alkuvuodesta vähemmän, sen myynti kasvaa kohti kolmatta ostopiikkiä, pääsiäistä, Rantala selvittää.

 

Vetoomus: Sähkömarkkinoiden toimivuus on turvattava 

Sähkön ennennäkemättömät hinnanvaihtelut kohdistuvat erityisen voimakkaasti suomalaisiin kasvihuoneyrityksiin. Perjantaina 5.1.2024 sähkön hinta on noussut ennätystasolle. Jos sähköä ei saada Suomessa riittämään, tilannetta pidetään yrittäjien keskuudessa katastrofaalisena.

Näin voimakas hintashokki herättää väistämättä kysymyksen sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Jokin mekanismi on rikki, kun hinnat voivat nousta näin korkeiksi. Energiapolitiikkaan on saatava pitkäjänteisyyttä ja sähkömarkkinan toimintaan ja hinnoitteluun ennustettavuutta.

– Koko Suomen maine on kyseessä: yritykset eivät investoi Suomeen, jos meidän sähkömarkkinoilla on tällaisia riskejä, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes sanoo.

Kasvihuoneet turvaavat sähköverkkoa 

Kriisitilanteissa, kun sähköstä on pulaa, suomalaiset kasvihuoneyritykset osallistuvat talkoisiin ja turvaavat omalta osaltaan valtakunnan sähköverkon toimintaa. Tämä on tärkeää erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Kasvihuoneiden valoja voidaan hetkessä sammuttaa tai lisätä tarpeiden mukaan, sähkön säästämiseksi. Viljelytaukojen pysyessä hyvin lyhyinä, vaikutus sadon määrään on vähäinen.

– Nyt sähkön hinnan ollessa ennätyslukemissa, on monista kasvihuoneista valot jopa koko päivän pois käytöstä. Tämä aiheuttaa haittaa niin tuotannolle kuin yritysten liiketoiminnalle. Sähkön hinnan heikon ennustettavuuden vuoksi tarkkaan lasketut tuotantopanokset voivat valua hetkessä hukkaan, Remes kertoo.

Edelläkävijä vastuullisessa tuotannossa

Suomalainen kasvihuoneviljely on edelläkävijä vastuullisessa ruuantuotannossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotimaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 60 prosenttia vuodesta 2004. Tämä on vain keskimääräinen luku, ja yksittäiset kasvihuoneyritykset ovat lähes hiilineutraaleja.

Ympärivuotisesti viljelevien kasvihuoneyritysten kannattava liiketoiminta perustuu moderniin energiatehokkaaseen viljelytekniikkaan. Vuosikymmenien aikana yrityksissä tehdyt investoinnit mahdollistavat sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta vastuullisen tuotannon. Ympäri vuoden satoa tuottavat kasvihuoneyritykset ovat merkittävä työllistäjä alueellaan.

On tärkeää, ettei suomalaisen kasvihuoneviljelyn pitkäjänteinen työ vastuullisen ja energiatehokkaan tuotannon eteen pysähdy. Ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tarvitsemme entistä enemmän ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa.

Vetoamme päättäjiin: yritystoiminnan jatkuvuuden sekä tuotannon turvaamiseksi sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön saatavuus on turvattava. On kyse Suomen huoltovarmuudesta.