Touko-kesäkuun helteet ovat vaikuttaneet isosti myös viljeltyjen sienten menekkiin, kerrotaan Champ-sienten markkinoinnista Mykora Oy:lta. 


– Grillikausi alkoi tänä vuonna aikaisin, ja se näkyy selvästi myynnissä. Sienten suurinta sesonkiaikaa ovat ehdottomasti kesäkuukaudet. Sienten kulutus on viime vuosina ollut tasaista ympäri vuoden. Kasvisbuumi on varmasti osaksi vaikuttanut sientenkin ympärivuotiseen kulutukseen, pohtii Pia Oksa Mykoralta. 

Suosituin Suomessa myytävä viljelty sieni on ehdottomasti valkoinen herkkusieni. Kuitenkin ruskean herkkusienen ja portobellon suosio on selvästi kasvanut edellisistä vuosista.

– Grillaus on sienten suosituin valmistustapa vuodesta toiseen. Pekonin sisälle kääräisty valkoinen herkkusieni on klassikko, mutta rinnalle on noussut selvästi portobello. Portobello on suuri, lihaisa herkkusieni, joka pysyy hyvin koossa. Suuren sienen sisälle on helppo laittaa erilaisia täytteitä tai grillata sellaisenaan hyvällä öljyllä voideltuna, vinkkaa Oksa.

Ruoanvalmistuksessa sieni puhdistetaan turve kevyesti harjaamalla tai talouspaperilla pyyhkäisemällä. Tarvittaessa sienet voi nopeasti huuhdella kylmällä vedellä. Sienet säilyvät kylmässä, +2–+5 asteessa, mielellään paperipussissa haihtumisen estämiseksi. Sienet säilyvät jääkaapissa noin viikon.

 

Suomalaiset ovat aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja, mutta nyt rikotaan uusia ennätyksiä. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja.

– Se on kaikkien aikojen ennätys. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin kotimaan sato ylsi hiukan yli 40 miljoonaan kiloon. Suomalaiset ovat todella osoittaneet, että kyllä kurkku kelpaa, kunhan se on kotimaista, toteaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Viime vuoden kurkkusadon määrä tarkoittaa noin 130 miljoonaa kurkkua. Jos ne laitettaisiin jonoon, yltäisi kurkkujono Helsingistä Utsjoelle ja takaisin noin 20 kertaa. Sadosta riittää noin hiukan alle puolikas kurkku viikkoa kohden jokaiselle Suomessa asuvalle. Tavoite on kurkku päivässä.

Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Jalkanen kehottaakin kuluttajia myös lounaspaikoissaan varmistamaan kurkkujen ja muiden vihannesten alkuperän. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä.

Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien  rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa.

– Kurkku on tietysti parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena. Kauppaketjut ovat kiitettävästi kehittäneet kurkkujen kuljetuksia ja esillepanoa, jolloin yhdessä laajentuneen tarjonnan myötä myös kurkkujen edullinen kuluttajahintataso nopeuttaa kiertoa. Nämä yhdessä varmistavat hyvää laatua, muistuttaa Jalkanen.

Kotimaisen kurkun vahvuus on myös vähäinen, lähes olematon hävikki. Kurkun voi syödä vaikka kantaa myöten, jolloin syöntisuhde on täydet sata prosenttia. Kaupoissa näkyvät kakkosluokan käyrät kurkut menevät nekin kokonaisuudessaan hanakasti sekä suurkeittiöihin että kuluttajille. Hävikkiä ei synny.

Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

halpuuttaminen kurkut 

 Suomalaiset kuluttajat voivat nauttia tuoreista ja turvallisista kotimaisista kasvihuonevihanneksista vuoden jokaisena päivänä. Suomessa onkin vihannesten kasvihuoneviljelyä läpi talven lähes kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä.

– Suomalainen kasvihuoneviljelyosaaminen on täysin eri tasolla kuin naapurimaissamme. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat ottaneet ottaneet nopeasti käyttöön uusinta tekniikkaa, siirtyneet nopealla vauhdilla kohti uusiutuvia energiamuotoja sekä ennen kaikkea osaavat viljellä vihanneksia täällä lumen, jään ja pimeydenkin keskellä, selvittää toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Ympärivuotinen kasvihuoneviljely käynnistyi 1980-luvun alussa kaikissa Pohjoismaissa. Kun muut jäivät lähtötelineisiinsä, alkoivat suomalaisviljelijät ahkerasti hankkia tietoa ympäri pohjoista pallonpuoliskoa ja rohkeasti kokeilla viljelykauden pidentämistä ympärivuotiseksi.

– Nyt meillä kasvaa tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä noin 91 kasvihuonehehtaarilla. Ruotsissa vastaava luku on 18, samoin Norjassa. Tanskassa viljellään 19 hehtaarilla. Näiden naapureiden talvituotanto on lähes yksinomaan yrttejä ja salaatteja. Aivan viime vuosina mielenkiinto on tosin virinnyt myös tomaattien ja kurkkujen talvikauden viljelyyn, kertoo Jalkanen.

Kysyntä on luonut talviviljelyn

Suomalaisen viljelyn laajentumisen tärkein syy on ollut kuluttajien vahva halu syödä tuoreita, turvallisia ja ennen kaikkea puhtaita oman maan vihanneksia vuoden jokaisena joka päivänä.

– Kuluttajilla on hyvin tiedossa, että Välimeren rannoilta tulevissa vihanneksissa on moninkertainen määrä kasvinsuojeluaineiden jäämiä meidän ja muun pohjoisen Euroopan tuotantoon verrattuna. Lisäksi usean päivän rekkamatka läpi Euroopan rasittaa tuotteiden laatua merkittävästi. Tämä näkyy erityisesti kurkun laadussa, jossa päiväntuore kurkku on aivan eri juttu kuin viikon matkannut, Jalkanen huomauttaa.

Viime talvien poikkeavien sääilmiöiden seurauksena – viimeksi alkuvuonna 2017 – kotimaisen kasvihuonevihannestuotannon merkitys korostui entisestään. Myrsky pyyhkäisi osan Almerian muovihuonemerestä Välimereen, mikä pudotti siellä tuotantoa huomattavasti. Onneksi meillä Suomessa oli silloinkin hyvä kotimainen sato päällä, joten suomalaiset saivat tuoreet talvisatokauden vihanneksensa.

Jalkanen muistuttaakin, että näinkin merkittävä vihannestuotanto on tärkeä osa huoltovarmuuttamme. Kasvihuoneetkin ovat alttiita erilaisille häiriöille, mutta naapurimaissamme vastaavia huoneita ei edes ole.

apsikseen 

Suomalainen kasvihuoneviljely on merkittävä valtakunnallisen sähköverkon toiminnan turvaaja. Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan talvipakkasilla jopa puolet kantaverkon häiriöreserveistä syntyy kasvihuoneissa. Reserviä riittää kantaverkkoa ylläpitämän Fingridin mukaan ajoittain vientiinkin.

Sähköä tulee tuottaa ja kuluttaa saman verran. Samalla valtakunnan sähköverkon taajuuden on pysyttävä tietyn vaihteluvälin sisällä. Muussa tapauksessa voi syntyä sähkökatkoksia, jotka etenkin kovilla pakkasilla olisivat vakavia.

Fingrid ohjaa valtakunnallista sähköverkkoa usein eri tavoin, ja niistä yksi on verkon taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi. Aikaisemmin säätö tehtiin fossiilisella energialla sekä vesivoimalaitoksilla, mutta suomalaisten kasvihuoneiden ympärivuotisen viljelyn ansiosta verkon turvaamiselle on löydetty tehokkaampi ja taloudellisempi vaihtoehto.

– Kasvihuoneiden valoja voidaan valtakunnan tarpeen mukaan hetkessä sammuttaa tai lisätä Fingridin tarpeiden mukaan. Kasveille näistä yleensä lyhyistä katkoksista kasvien valottamisessa ei ole mitään haittaa. Viljelmät ovat tässä ahkerasti mukana, ja on upeaa, että kotimainen ympärivuotinen kasvihuonetuotanto voi palvella suomalaisia tälläkin tavalla, toteaa toiminnanjohtajaJyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Suomessa on ympärivuotista kasvihuonevihannestuotantoa vajaat sata hehtaaria, mikä on liki kaksi kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Kasvihuoneissa tuotetaan tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja kymmeniä erilaisia yrttejä.

PB220438
Suomessa viljellään vihanneksia kasvihuoneissa noin 250 hehtaarilla, joista reilu kolmannes on käytössä myös talvella. Suomalaiset arvostavat lähiruokaa ja kotimaisuutta: ympärivuotisen viljelyn ansioista voimme nauttia tuoreista vihanneksista jatkuvasti – ilman, että ruualle kertyy matkaa tuhansia kilometrejä.

Suomen pohjoisimman ympärivuotisen puutarhan toimitusjohtaja ja viljelijä Jani Okkonen kertoo, miksi kajaanilaisella tilalla siirryttiin aikanaan talviviljelyyn.

– Kainuulaiset kuluttajat halusivat, että paikallista, tuoretta kurkkua olisi saatavilla myös talvella, ja isäni päätti toteuttaa toiveen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärivuotisen viljelyn ansiosta voimme tuottaa puhtaita ja tuoreita kurkkuja sekä tomaatteja koko Kainuun seudulle. Lisäksi puutarhalla on työllistävä vaikutus alueelle, kertoo Okkonen.

Ympärivuotisen viljelyn ansiosta suomalainen ruoka onkin entistä omavaraisempaa: Suomessa syödyistä kurkuista 85 prosenttia on myös viljelty Suomessa. Tomaatilla vastaava luku on noin 58 prosenttia ja ruukkuvihanneksilla ja –yrteillä jopa noin 95 prosenttia.

Suomen kylmyys estää tuholaisten leviämisen talvella

Viljelyosaamisen ja puhtaan ympäristön ansiosta Suomessa on EU-maiden puhtaimmat vihannekset. Myös Suomen ilmastolla on vaikutusta asiaan.

– Suomen kylmästä talvesta on hyötyäkin. Kylmyys suojaa tuholaisilta ja taudeilta, jotka ovat yleisiä Etelä-Euroopan tuotannossa. Ne eivät kylmällä ilmalla pääse leviämään eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvitse käyttää, kertoo Okkonen.

Lämmityksessä siirrytty paikalliseen uusiutuvaan energiaan

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty nopeasti pois öljyistä ja otettu käyttöön uusiutuva kotimainen energia. Puu- ja peltoenergia ovatkin suomalaisten puutarhojen tärkeimmät lämmönlähteet.

– Meillä on puutarhassa hakelämpölaitos, koska emme halua käyttää fossiilisia polttoaineita, vaan uusiutuvaa kotimaista energiaa. Pärjäämme yhdellä hakepannulla oikeastaan vuoden ympäri ja vain todella kovilla, yli 20 asteen pakkasilla, starttaamme toisen pannun, kertoo Okkonen.

Tehokasta energian käyttöä

Energiatehokkuus kasvihuoneissa on kasvanut merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana Suomessa. Rakenteista on kehitetty energiapihejä esimerkiksi kaksikerroskennolevyjen, säätöautomatiikan ja eri viljelykasveille optimoitujen viljelyohjelmien avulla.

– Kasvihuoneiden seinissä ja katossa on energiaverhot, jotka pidämme talvella pääasiassa kiinni. Näin hukkaan menee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa. Auringonpaisteella hyödynnämme puolestaan auringosta saatavan valon ja avaamme verhot, kertoo Okkonen.

Myös kylmänä talvena kaikki olosuhteet voidaan luoda kasveille ihanteellisiksi, ja valoa saadaan luonnonvalon lisäksi viljelytarkoituksiin kehitetyistä erikoisvalaisimista. Lisäksi kasvihuonevihannesviljelijät investoivat tällä hetkellä aktiivisesti LED-valaisimiin, jotka kuluttavat sähköä entistä vähemmän.

Suomen kylmät olot ja pohjoinen sijainti eivät ole haaste ympärivuotiselle viljelylle, vaan sen ansiosta suomalainen viljelytekniikka on kehittynyt maailman huipputasolle. Paikalliset tuotantokeinot mahdollistavat energiatehokkaan kasvihuoneviljelyn ja puhtaat vihannekset omaan pitäjään ympäri vuoden.

Kulunnantila netti