Suomalainen kasvihuoneviljely, niin vihannes- kuin koristekasvituotanto, on nykyaikaista, pitkälti markkinaehtoista ja korkeatasoista elinkeinotoimintaa. Valtaosa yrityksistä on perheomisteisia, ja alan tukiriippuvuus on vähäinen: suorien tukien osuus yritysten kokonaistuloista on keskimäärin vain viisi prosenttia.
Vaikka kasvihuoneyritysten lukumäärä Suomessa on verrattain pieni, alan taloudellinen ja työllistävä merkitys on huomattava. Kasvihuonetuotannon vuotuinen arvo viljelijähinnoin on noin 430 miljoonaa euroa, ja kasvihuonevihanneksia tuotetaan vuosittain lähes 100 miljoonaa kiloa. Suurimmat kasvihuoneyritykset työllistävät ympärivuotisesti yli sata henkilöä. Alan palkatun työvoiman työpanos on kaikkiaan noin 2 280 henkilötyövuotta vuodessa.
Vaalikaudella 2027–2031 on varmistettava kilpailukykyiset toimintaedellytykset, jotka mahdollistavat turvallisten, vastuullisesti tuotettujen ja korkealaatuisten elintarvikkeiden sekä kotimaisten koristekasvien ympärivuotisen tuotannon Suomessa. Samalla vahvistetaan kansallista huoltovarmuutta.
Seuraavat kahdeksan tavoitetta toimenpide-ehdotuksineen muodostavat kasvihuonealan keskeisen viestin tulevalle hallitukselle ja päättäjille.
01: Lähtökohdaksi ennakoitava energiapolitiikka
Energian riittävä saatavuus ja vakaa hinta ovat kilpailukykyisen ja kannattavan kasvihuoneviljelyn lähtökohtia Suomessa. Energiapolitiikan ja energiaverotuksen on oltava ennustettavaa ja pitkäjänteistä, jotta yritykset voivat investoida uusiin tuotantomenetelmiin ja energiaratkaisuihin. Energiaveron palautusjärjestelmän tulee turvata alan kilpailukyky myös poikkeuksellisissa markkinatilanteissa.
Toimenpide-ehdotukset
- Kasvihuoneviljely säilytetään pysyvästi alemmassa sähköveroluokassa.
- Energiaveron palautusjärjestelmä uudistetaan niin, että se toimii myös poikkeuksellisissa markkinatilanteissa ilman erillisiä määräaikaisia ratkaisuja.
- Energiapolitiikan ennustettavuutta vahvistetaan vähintään vaalikauden mittaisilla linjauksilla investointien mahdollistamiseksi.
- Energiapolitiikassa huomioidaan suurten sähkönkuluttajien, kuten datakeskusten, vaikutus sähkömarkkinoihin ja varmistetaan, että kasvihuoneviljelyn kilpailukykyiset energiaedellytykset säilyvät.
- Selvitetään datakeskusten yhteyteen suunniteltujen kasvihuonehankkeiden vaikutukset alan kilpailuun ja markkinaehtoisen kasvihuonetuotannon toimintaedellytyksiin.
02: Turvataan investointitukien jatkuvuus
Kasvihuonetuotanto on pääomavaltainen ala, jossa investoinnit ratkaisevat kilpailukyvyn ja tuotannon jatkuvuuden. Maatalouden toimivan investointitukijärjestelmän säilyttäminen on kasvihuonealalle erittäin tärkeää. Elinvoimakeskusten päätösten on oltava yhdenmukaisia eri maakunnissa. Tukijärjestelmän tulee kannustaa tuotannon uudistamiseen, energiatehokkuuteen ja vastuullisiin investointeihin.
Toimenpide-ehdotukset
- Investointitukijärjestelmän rahoitus turvataan riittävälle tasolle.
- Elinvoimakeskusten päätöksenteon yhdenmukaisuutta vahvistetaan valtakunnallisella ohjeistuksella ja yhteisellä tulkintalinjalla, jotta yritykset saavat tasapuolisen kohtelun maakunnasta riippumatta.
- Tukikriteerejä kehitetään niin, että ne kannustavat erityisesti energiatehokkuuteen, uusiin tuotantoteknologioihin ja vastuullisiin investointeihin ilman, että tuen hakeminen tai valvonta muuttuu kohtuuttoman raskaaksi.
- Selvitetään mahdollisuutta yksinkertaistaa pienempien investointien tukiprosessia.
03: Varmistetaan kasvinsuojeluaineiden saatavuus
Kasvitauteihin ja tuholaisiin liittyvät riskit ovat voimakkaassa kasvussa, ja niiden aiheuttamat taloudelliset vahingot voivat olla huomattavia. Biologinen torjunta on kasvihuonetuotannossa ensisijainen keino, ja sitä käytetään laajasti, mutta se ei riitä kaikissa tilanteissa. Suurin haaste liittyy hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden määrän nopeaan vähenemiseen. Uusia, tehokkaita ja ympäristövaikutuksiltaan parempia valmisteita ei välttämättä saada Suomessa käyttöön, koska markkinat ovat pienet ja rekisteröintimenettely hidas sekä kallis. Ilman toimivia kasvinsuojeluratkaisuja tuotantomäärät ja laatu voivat heikentyä merkittävästi.
Toimenpide-ehdotukset
- Tukesin resurssit turvataan niin, että kasvinsuojeluaineiden rekisteröinti- ja lupaprosessit nopeutuvat merkittävästi. Yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tiivistetään käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
- Kasvinsuojeluaineiden rekisteröintikustannukset saatetaan Suomen markkinoiden kokoon ja valmisteiden arvioituihin käyttömääriin nähden kohtuulliselle tasolle.
- Koetoimintalupien käyttöä jatketaan ja niiden myöntämistä sujuvoitetaan, jotta uusia aineita voidaan testata ja ottaa käyttöön hallitusti.
- Vaikutetaan aktiivisesti EU-tasolla siihen, että katteen alla tapahtuva viljely huomioidaan yhdenmukaisesti kasvinsuojelulainsäädännössä eri jäsenmaissa.
- Hyödynnetään vastavuoroista tunnustamista uusien kasvinsuojeluaineiden rekisteröimiseksi, jotta suomalaiset tuottajat eivät jää kilpailullisesti heikompaan asemaan.
04: Turvataan kasvuturpeen saatavuus
Kasvuturve on suomalaisen kasvihuonetuotannon tärkein kasvualustamateriaali. Sillä on edelleen merkittävä rooli tuotannon toimintavarmuuden turvaamisessa.
Ala edistää aktiivisesti vaihtoehtoisten kasvualustojen käyttöönottoa ja tutkimusta, mutta kasvuturve on vaikeasti korvattavissa ja siirtymä vie aikaa. Täysin turpeettomat ratkaisut eivät vielä sovellu laajasti nykyisiin viljelytekniikoihin ilman riskejä sadon määrälle ja laadulle.
Toimenpide-ehdotukset
-
- Kasvuturpeen saatavuus turvataan helpottamalla uusien tuotantoalueiden luvitusta ja varmistamalla riittävä kotimainen tuotanto.
- Kasvuturpeen merkitys kasvualustana ja osana huoltovarmuutta tunnistetaan kansallisessa ja EU-tason politiikassa. Sen saatavuus varmistetaan myös pitkällä aikavälillä.
- Tuetaan tutkimusta ja käytännön kokeiluja vaihtoehtoisista kasvualustamateriaaleista, mutta ei rajoiteta turpeen käyttöä ennen kuin toimivia ja taloudellisesti kilpailukykyisiä korvaavia ratkaisuja on riittävästi saatavilla.
- Seurataan ja tarvittaessa vaikutetaan EU:n turpeeseen liittyviin linjauksiin niin, että suomalaisen kasvihuonetuotannon toimintaedellytykset säilyvät.
05: Varmistetaan työvoiman saatavuus
Kasvihuoneala tarvitsee sekä vakituista että kausittaista työvoimaa tuotannon eri vaiheisiin. Kotimaisen työvoiman työllistymistä alalle on edistettävä, mutta samalla on tunnistettava ulkomaisen työvoiman keskeinen merkitys alan toiminnalle. Työperäisen maahanmuuton prosessien on oltava sujuvia ja ennakoitavia, jotta yritykset saavat tarvitsemansa työntekijät oikeaan aikaan. Työnteon kannustimia on parannettava ja alan houkuttelevuutta vahvistettava erityisesti nuorten keskuudessa.
Toimenpide-ehdotukset
- Ulkomaisen työvoiman lupaprosesseja sujuvoitetaan ja käsittelyaikoja lyhennetään, jotta yritykset saavat tarvitsemansa työvoiman ajoissa sesonkeihin.
- Maahanmuuttoviraston, työvoimapalvelujen ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä tiivistetään työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
- Puretaan työn vastaanottamista heikentäviä kannustinloukkuja erityisesti osa-aikaisen ja kausityön osalta.
- Vahvistetaan alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa koulutusyhteistyön, työelämäyhteyksien ja viestinnän keinoin.
06: Kevennetään byrokratiaa
Jatkuvasti lisääntyvä ja päällekkäinen sääntely rasittaa kotimaisia alkutuottajia kohtuuttomasti. Liika sääntely syö kasvun edellytyksiä ja on pois tuotannon kehittämisestä, myynnistä ja innovoinnista. Jokainen uusi velvoite lisää kustannuksia, joita ei välttämättä voida siirtää tuottajahintoihin. Alkutuotannolle ei pidä asettaa uutta kansallista lisäsääntelyä ilman osoitettua ja välttämätöntä tarvetta. EU-tason vaatimusten aiheuttamaa hallinnollista taakkaa on kevennettävä erityisesti pienissä yrityksissä. Elinvoimakeskusten ja muiden viranomaisten laintulkinnat yhtenäistetään. Tavoitteena ovat tasapuoliset kilpailuolosuhteet koko Suomessa.
Toimenpide-ehdotukset
- Alkutuotannolle ei aseteta uutta kansallista lisäsääntelyä ilman osoitettua ja välttämätöntä tarvetta. EU-sääntelyä ei toimeenpanna Suomessa sen vähimmäisvaatimuksia raskaammin.
- EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa huomioidaan yritysten koko ja vältetään erityisesti pienille yrityksille aiheutuvaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
- Elinvoimakeskusten ja muiden viranomaisten laintulkintaa yhtenäistetään valtakunnallisella ohjeistuksella ja yhteisellä koulutuksella. Yhteistyötä viranomaisten välillä sujuvoitetaan.
07: Tunnistetaan kasvihuoneviljelyn merkitys huoltovarmuudelle
Ympärivuotisen kasvihuoneviljelyn merkitys Suomen ruokaturvalle ja huoltovarmuudelle tunnistetaan päätöksenteossa. Kotimaisen omistajuuden ja investointien edellytykset turvataan. EU-politiikassa huomioidaan Suomen pohjoiset erityisolosuhteet, jotta kotimaisen tuotannon kilpailukyky säilyy ja tuotanto on mahdollista kaikkialla EU:ssa erilaisista tuotanto-olosuhteista huolimatta.
Toimenpide-ehdotukset
- Kasvihuoneviljely tunnistetaan huoltovarmuuden kannalta merkittäväksi tuotantosuunnaksi kansallisissa huoltovarmuuslinjauksissa ja ruokaturvastrategioissa.
- Kotimaisen omistajuuden ja investointien edellytyksiä tuetaan niin, että alan yritykset voivat kehittyä ja uudistaa tuotantoaan.
- Huoltovarmuuden näkökulmasta arvioidaan ja tarvittaessa turvataan kriittisten tuotantopanosten, kuten energian, kasvualustojen ja kasvinsuojeluratkaisujen, saatavuus.
08: Varmistetaan toimivat markkinat
Suomalaisen tuotannon toimintaedellytykset on turvattava. Markkinaehtoisen ja kannattavan toiminnan edellytyksenä ovat reilut kauppatavat. Myös kotimaisen tuotannon kilpailuolosuhteiden tulee olla tasapuoliset muissa EU-maissa tuotettuihin tuotteisiin ja kolmansista maista tulevaan tuontiin. Tuoreiden kotimaisten kasvisten verotuksen on oltava kilpailukykyistä ja tuettava niiden kulutusta. Elintarvikeketjun toimintaa on kehitettävä siten, että kustannusten nousu voidaan siirtää kohtuullisesti hintoihin ja tuottajien asema markkinoilla vahvistuu.
Toimenpide-ehdotukset
- Tuoreiden kasvisten arvonlisäverokantaa ei nosteta, jotta niiden kulutus ei vähene ja kotimaisen kasvihuonetuotannon toimintaedellytykset eivät heikkene.
- Elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että tuotantokustannusten muutokset jakautuvat ketjussa oikeudenmukaisesti eivätkä jää kohtuuttomasti tuottajien kannettaviksi.
- Kehitetään keinoja, joilla kotimaisten kasvisten asemaa vähittäiskaupassa ja julkisissa hankinnoissa voidaan vahvistaa.
- Seurataan ja vaikutetaan EU-tason kauppapolitiikkaan niin, että suomalaisen tuotannon kilpailukyky suhteessa tuontiin säilyy.
Kasvihuoneala on vastuullinen, innovatiivinen ja suomalaisen huoltovarmuuden kannalta keskeinen tuotantosuunta. Ala tarvitsee ennustettavat, realistiset ja tasapuoliset toimintapuitteet, jotka turvaavat kilpailukykyisen tuotannon pohjoisissa olosuhteissa.
Oikeilla politiikkaratkaisuilla suomalainen kasvihuonetuotanto uudistuu, vähentää ympäristövaikutuksiaan, työllistää eri puolilla Suomea ja vahvistaa ympärivuotista ruokaturvaa. Ilman kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä vaarana on tuotannon väheneminen Suomessa ja siirtyminen maihin, joissa ympäristö- ja tuotantostandardit voivat olla suomalaisia vaatimuksia heikompia.
