Vihanneksia ja kukkia vuoden ympäri

Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä on noin tuhatkunta. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on hieman alle 400 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 120 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 3 000 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä.
 Suurissakin yrityksissä taustalla on yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä.

Rakennemuutos tuo tehokkuutta

Kasvihuoneviljelijöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Kasvihuoneita hyödynnetään entistä paremmin, mikä lisää koko tuotannon tehokkuutta. Viljelykautta on pidennetty ja ympärivuotista tuotantoa lisätty kysynnän kasvun myötä.

Ruukkuvihannesten, kurkun, tomaatin ja ruukkukukkien tuotanto on monissa yrityksissä ympärivuotista. Usein valotuksen käyttö tehostaa tuotantoa siten, että tuoteyksikköä kohti syntyvät energiakulut eivät kasvukautta jatkettaessa kasva.Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä.

Laatu ja puhtaus ovat kilpailuetu

Euroopassa kasvihuoneviljely kiteytyy kalliimman pohjoisen ja halvemman etelän väliseen kilpailuun. Pohjois-Euroopan isommat rakennus- ja palkkakustannukset ja suurempi energiantarve luovat yhtälön, jossa eteläisemmän tuotannon kanssa ei voida kilpailla hinnoilla. Tuotantoedellytysten ylläpitämiseksi kilpailussa on keskityttävä muihin keinoihin; tuoreus, puhtaus ja työllistämisvaikutus ovat kotimaisten kasvisten vahvuuksia.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset pääsevät kuluttajan pöytään puhtaina ja tuoreina, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kotimaisten kasvisten suosiminen parantaa suomalaisten työllisyyttä.