Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä

Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa olleet esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjäljen aivan eri tasolle (Kauppapuutarhaliiton tiedote).

Hiilijalanjäljen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi kotimaisia kasvihuonevihanneksia voi syödä erinomaisen hyvällä mielellä. Keräsimme syyt tähän.

Hiilijalanjälki puolittunut

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Esimerkiksi tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusimman tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.

85 % vähemmän öljyä

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia. Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa. (Luke)

91 kertaa pienempi vesijalanjälki kuin Espanjassa

Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.

10 kertaa vähemmän maata kuin Espanjassa

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.

Maailman puhtainta

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.

38 / 10400 – onko se paljon?

Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa esimerkiksi 190 henkilöautolla ajettua kilometriä, puolikkaan (0,6) asuinneliön aiheuttamia ilmastopäästöjä tai 31 kirjaa, puolen vuoden sanomalehtitilausta tai 895 kilometriä maanpäällä kulkevilla julkisilla kulkuneuvoilla.

Sitran selvityksen mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 400 hiiliekvivalenttia. Kotimaisten kasvihuonevihannesten osuus hiilijalanjäljestä on siis noin 0,4 %. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 %.

Neljäsosa kasvisten syönnistä

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2017 yhteensä noin 64 kiloa. Kasvihuoneessa viljellyt tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2017 noin 17 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuona 2017 noin 25 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa.

Pakkaus estää hävikin

Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.

Vihreällä sähköllä ja ledeillä hiilijalanjälki entistäkin alemmaksi

Ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lisääntymisen myötä sähkö on korvannut vauhdilla erityisesti öljyn käyttöä. Reilussa vuosikymmenessä (2004–2017) öljyn käyttö on pudonnut 85 prosenttia, ja sähkön käyttö lisääntynyt samaan aikaan 62 prosenttia.

Kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä merkittävä osa on jo hiilineutraalia ja siitä osa sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön käyttö kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan siirtyminen uusiutuvaan sähköön vähentäisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 89 prosenttia. Jos samanaikaisesti siirryttäisiin kokonaan hakkeeseen, siirtyminen tietäisi lämmöntuotannon päästöjä 81 prosenttia. Koko toimialalle päästövähenemä olisi 84 prosenttia.

Edellisten lisäksi siirtyminen ledivalotukseen alentaa jatkuvasti yhä enemmän alan hiilijalanjälkeä. Ledejä on jo käytössä kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.

Kasvihuone kerää auringon energian 

Suomalainen kasvihuone kerää vuoden aikana auringon lähettämää energiaa kaksi kertaa enemmän kuin vuoden aikana tarvitaan kyseisen huoneen lämmittämiseen.  Näin ollen kasvihuone olisi täysin omavarainen ja vieläpä tuottaisi energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin, jos kasvihuoneen kokoama energia osattaisiin varastoida öiden ja talven varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Luonnonvarakeskuksen (2019) laskelmien mukaan Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet kokoavat energiaa auringosta noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Valtaosa energiasta päätyy takaisin ulkoilmaan. Lämmitysenergian määrä 2017 oli Luken mukaan vain 1,6 terawattituntia.

Kasvihuoneet syntyivätkin 1600-luvulla juuri edellä kuvatusta syystä. Myös kasvihuoneilmiö-sana pohjautuu samaan kasvihuoneiden kykyyn kerätä tehokkaasti energiaa

Vihanneksia vuoden jokaisena päivänä

Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sesonki on parhaimmillaan vuoden jokaisena päivänä. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden.  Tämä varmistaa, että näitä vihanneksia on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa ja ravintoloissa parhaimmillaan jopa poimintapäivänä. Tuoreus onkin yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.

Kulutustottumuksemme painottuvat edelleen jonkin verran vuoden kierron mukaan. Siten esimerkiksi kurkkujen, salaattien ja yrttien kulutus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa. Tomaattien huippuhetkiä eletään juhannuksen tienoilla, mutta muutoin kotimaisten tomaattien popsiminen on hyvin tasaista läpi koko vuoden.

Suomessa kasvatetaan vuodessa noin sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se muodostaa neljänneksen kaikesta vihannesten kulutuksestamme.

Satotason nousu laskee hiilijalanjälkeä

Suomalainen kasvihuonevihannesviljely nostaa jatkuvasti satotasoaan. Vuosina 2004–2017 tomaatin keskisato nousi 31 prosenttia ja kurkun 82 prosenttia. Vuonna 2018 Suomessa kirjattiinkin maailman korkeimmat kasvihuonekurkun koko maan keskisadot, 87 kiloa neliömetriltä vuodessa. Hollannissa luku oli 67 ja Espanjassa vajaat yhdeksän kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Satotason nousu onkin hiilijälkeen vaikuttava tekijä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös jatkuvasti kasvava yrityskoko.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2018 noin 560 kasvihuonevihannesviljelyä harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu kasvihuoneala oli 250 hehtaaria. Kokonaissato oli noin sata miljoonaa kiloa kotimaisia kasvihuonevihanneksia

Vajaan viiden euron tuki suomalaista kohden vuodessa

Kasvihuoneviljely on osa EU-maataloutta. Suomen liittyessä 1995 Euroopan unioniin kasvihuonetuotannolle luotiin kansallinen tukijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa suomalaisen tuotannon säilyminen. Maailman pohjoisimpana viljelymaana edellytykset ilman tukea olisivat olleet ja ovat yhä liian vaikeat.

Vuonna 2019 kasvihuoneviljely saa tukea 4,55 euroa suomalaista kohden. Yhtä päivää kohden se tarkoittaa noin 1,2 senttiä. Valtaosan tuloistaan – noin 93 prosenttia – puutarhat saavatkin tuotteistaan. Tuen avulla kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljellään noin sata miljoonaa kiloa. Lisäksi tuen piiriin kuuluu yli 120 miljoonaa kotimaista kukkaa.

Yhtä tuotekiloa kohden tuki vaihtelee puutarhan satotason mukaan. Esimerkiksi kurkulla tuen osuus 5–15 ja tomaatilla 8–20 senttiä kiloa kohden. Ruukkuvihanneksilla ja -yrteillä tuen osuus on 2–3 senttiä.