Kasvuturpeelle kavereita ruukkusalaatin viljelyyn

Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 3/2023

Kasvuturpeelle kavereita-hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla. Ruukkusalaattikokeessa kasvualustoja oli viisi. Niiden läpäisevyydessä oli eroja, eivätkä ne kaikki sovellu potitettaviksi Ellepot-koneella.

Teksti ja kuvat: Mari Kosonen

KaTuKa-hankkeeseen kuuluva ruukkusalaattikoe toteutettiin viime vuonna loka–marraskuussa Oksasen Puutar-ha Oy:ssä Paattisissa. Koekasvina oli jääsalaatti ’Danstar’.

Viisi kasvualustaa

Kasvualustoja oli kokeessa viisi, joista Kekkilä BVB:n turvetta ja sammalta sisältävä Airboost toi-mi verranteena. Se on Oksasen Puutarhan jääsalaatilla tavallisesti käyttämä alusta, ja sen perusteella ohjattiin kastelua. Koealustaksi Kekkilä lähetti kokeeseen Ecoboostin, joka sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua. Novarbo Oy asetti kokeeseen kaksi alustaa, joista toinen sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua ja toinen sammalta ja puukuitua. Kiteen Mato ja Multa Oy asetti testiin järviruokoalustan, joka sisältää murskattua ja kom-postoitua järviruokoa ja ruokohelpeä. Järviruokoalusta ei ollut peruslannoitettu eikä kalkittu.

Ellepot on vaativa

Ensimmäisenä koetuksena oli selvittää, miten kukin alusta soveltuu potitettavaksi Ellepot-koneella. Airboost ja Ecoboost suoriutuivat testistä hyvin. Novarbon alustoista turve-sammal-puukuitu toimi jotenkuten, mutta sammal-puukuitu ei. Se oli melko karkeaa, joten kasvualusta-pötkylän leikkautumisessa oli ongelmia. Järviruokoalustan otaksuttiin jo etukäteen olevan Ellepot-laitteeseen sopimaton liiallisen märkyytensä ja irtonaisuutensa vuoksi, joten tätä ei sitten edes kokeiltu. Lopulta vain Airboost- ja Ecoboost-alustat olivat ”ellepoteissa”. Muut alustat lapioitiin muoviruukkuihin. Tämä loi tietysti hieman epätasaisen vertailuaseman, sillä juurten on helpompi kasvaa potista, jossa ei ole lainkaan pohjaa, kuin etsiä tiensä ulos muoviruukun rei’istä.

Eroja läpäisevyydessä

Jokaista alustaa potitettiin kymmenen kennollista, ja kennoon mahtui 54 pottia. Potteihin kylvettiin siemenet, ja kahden vuorokauden idätyksen jälkeen kennot asetettiin taimikasvatuslinjastoon. Potit kasteltiin aluksi sumutus-rampilla kahteen kertaan. Tällöin alustojen käyttäytymisessä oli nähtävissä selviä eroja; järviruokoalustasta vesi valui nopeasti läpi, kun taas Novarbon sammal-puukuitualustasta vesi meni läpi hitaasti ja pottien pinnoille muodostui lammikoita. 19 vuorokauden taimikasvatuksen jälkeen tehtiin havainnot itävyydestä ja tuorepainosta. Itävyyteen alustalla ei ollut kovin suurta vaikutusta: se oli kaikissa alustoissa 97–99 prosenttia. Suurimmat taimet olivat verrannealustassa, keskimäärin noin 3,5 grammaa, ja pienimmät järviruokoalustassa, keskimäärin noin 0,2 grammaa. Ecoboost-alustassa taimien koko oli keskimäärin hieman alle kolme grammaa ja molemmissa Novarbon alustoissa hieman alle kaksi grammaa. Järviruokoalusta olisi todennäköisesti hyötynyt tiheämmästä kastelusta.

Kaikki jatkoon

Etukäteen oli sovittu, että jos jossain alustassa taimet eivät olisi menestyneet riittävän hyvin, niitä ei istutettaisi kouruihin. Kaikkien alustojen osalta koe kuitenkin jatkui. Puolet taimista siirrettiin tässä vaiheessa Piikkiöön Luken kasvatuskokeisiin. Salaatit ehtivät kasvaa kouruissa 16 vuorokautta, jolloin tuli tarve saada kourut tyhjiksi ja koe purettiin. Salaatit leikattiin ja niistä punnittiin koko paino sekä kauppakunnostettu paino. Verrannealusta tuotti suurimmat salaatit: kauppakunnostettu paino oli keskimäärin 127,8 grammaa. Ecoboost oli aivan kannoilla 126,2 gramman keskipainolla.

Järviruokoalustassa taimet jäivät pienimmiksi, kaupallinen paino oli keskimäärin 32,3 grammaa. Novarbon turve-sammal-puukuitu kasvatti keskimäärin 76,9 gramman kokoisia salaatteja jääden näin pienemmäksi kuin kokonaan turpeettomassa sammal-puu-kuitualustassa, joka tuotti kaupalliseksi painoksi keskimäärin 93,8 grammaa. Lisäksi havainnoitiin mahdollisia laatuvirheitä, kuten ulkoista ja sisäistä lehdenreunapoltetta ja ruskeita lehtiruoteja. Laatu havaittiin kaikissa alustoissa erinomaiseksi, eikä poikkeamia otoksista löytynyt lainkaan. Jokaisesta kasvualustasta lähetettiin vielä näytteet nitraattianalyysiin Hortilab Oy:lle. Kaikis-sa alustoissa alittui 5 000 milligramman raja-arvo kiloa kohti. Kaikki koekasvit kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa ja saivat saman kastelun ja samat ravinteet. Sen vuoksi ei välttämättä voida suoraan tehdä johtopäätöksiä jonkin alustan paremmuudesta tai huonommuudesta. Toisenlaisilla viljelytoimenpiteillä tuloskin olisi voinut olla toisenlainen.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmistajien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla.

Lue lisää kasvuturpeesta täällä