Äitienpäivä on yksi vuoden vilkkaimmista kukkasesongeista

Äitienpäivä on yksi vuoden vilkkaimmista kukkasesongeista. Kukkia ostetaan äideille yhteensä noin 50 miljoonan euron arvosta ja Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan noin kymmenesosa koko vuoden kukkamyynnistä ajoittuu toukokuun toisen sunnuntain juhlintaan. Ruusuja viljellään äitienpäivän sesonkiin yhteensä noin 300 000 ruukkua, joista reilusti yli puolet on miniruusuja ja loput perinteistä äitienpäivän ruukkuruusua.

Ruukkuruusut kestävät viileää melko hyvin, joten niistä on luvassa piristystä keväiselle lasitetulle parvekkeelle jo äitienpäivien jälkeen. Pakkasöiksi ne kannattaa kuitenkin nostaa turvaan tai peittää puutarhaharsolla. Pienimmät ruukkuruusut voi istuttaa vaikkapa parvekelaatikkoon kukkimaan kesän ajaksi. Korkeakasvuiset äitienpäiväruusut kukkivat puutarhassa vuosi vuoden jälkeen, kunhan ne istutetaan riittävän syvään. Ruusut pitävät säännöllisestä lannoituksesta ja kastelusta.

Ruukkuruusujen lisäksi äideille ojennetaan myös leikkoruusuja ja kauniita, sidottuja leikkokukkakimppuja. Kimpuissa riittää valinnanvaraa ja ammattitaitoinen floristi sitoo nopeasti kauniin onnittelukimpun ja antaa vinkit myös kimpun hoitamiseen kotona.

Äidin kukkalahjaksi sopivat myös upeat hortensiat, atsaleat ja begoniat. Ne kaikki viihtyvät viileällä terassilla tai parvekkeella ja kukkivat hyvin hoidettuna pitkälle kesään. Erityisesti ruusubegoniat ovat nyt parhaimmillaan ja niiden värisävyt hehkuvat sesongin mukaisesti valkoisen, vaaleanpunaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyissä. Näyttävän ja puutarhaan sopivan asetelman saat istuttamalla muutaman begonian kauniiseen pajuruukkuun. 

Kaikkia ruukkukukkia kannattaa lannoittaa kevyesti, jotta niiden kukinta kestää pitkään. Parasta on antaa laimeaa lannoiteliuosta jokaisella kastelukerralla. Näin välttyy ylilannoitukselta. Liiallinen lannoitus heikentää kukintaa ja tekee kasveista liian reheviä. Toinen helppo keino on käyttää ravinnetikkuja tai hitaasti liukenevia lannoiterakeita, jolloin pelkkä vedellä kastelu riittää.

   

Orvokit avaavat kesäkukkakauden

Paljon vaihtoehtoja
Suomessa viljellään lähinnä isompikukkaista tarhaorvokkia (Viola x wittrockiana) ja pienempää, mutta runsaasti kukkivaa sarviorvokkia (Viola cornuta). Orvokkien vuosittainen tuotantomäärä on noin 11 miljoonaa ruukkua, Kauppapuutarhaliitosta kerrotaan. Sormet saa upotettua multaan, kun istuttaa pieniä orvokkiruukkuja ryhmäksi isompaan ruukkuun tai muuhun astiaan. Helposti kaunista saa orvokki-amppeleilla, jotka voi nostaa kunniapaikalle parvekkeelle tai puutarhapöydälle. Useimpien orvokkilajien kukat ovat violetteja, mutta lajikejalostuksen myötä tarjolla on runsas värikirjo sinisiä, keltaisia, valkoisia, oransseja, sametinpunaisia ja ruskeansävyisiä orvokkeja.

Näin hoidat orvokkia
Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Varret voi huoletta lyhentää viiden sentin mittaisiksi; orvokki kukkii uudelleen kahdessa viikossa. Orvokki menestyy sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna. Vältä jatkuvaa märkyyttä, sillä se tuhoaa helposti kasvin juuristoa. Kasvi kestää myös kuivuutta, mutta ei palaudu rankan kuivan jakson jälkeen aivan entiseen loistoonsa. Orvokit kestävät kauniina ruukussa juhannukseen asti, jolloin ne voi leikata asetelmaksi maljakkoon. Orvokin kukat ovat syötäviä, joten ne sopivat myös kesäisten juhlaruokien ja kakkujen koristeeksi.

Orvokkiviikko 21. ­– 27.4.2014

 

Kukat viimeistelevät pääsiäiskodin

Narsissit ovat ikisuosikkeja
Keltanarsissi eli pääsiäislilja on pääsiäisen symbolisin ja tunnetuin leikkokukka. Nippu keltanarsisseja aukeaa huoneenlämmössä isoksi kukkaryhmäksi, joiden joukkoon voi asetella pajun- ja koivunoksia. Pääsiäisaskartelut ovat erityisesti lasten mielipuuhaa ja höyhenillä koristeltu pajunoksa syntyy hetkessä narsisseja koristamaan. Vedessä leikkonarsissien varsien tyvestä erittyy limaa, joka saattaa haitata muita samassa maljakossa olevia kukkia. Maljakossa olevien narsissien vesi kannattaa vaihtaa usein.

Begonia on täyteläisen keltainen
Runsaasti kukkiva keltainen tai oranssi ruukkubegonia on upea näky. Ruukun tyvelle voi asetella sisalia tuomaan lisää juhlatunnelmaa ja näin tuliaislahja on valmis. Begonia kestää ruukussa, kun sitä kastelee tasaisesti. Kukan voi sijoittaa parvekkeelle päiväsaikaan, kun lämpötila kipuaa kymmenen asteen tuntumaan. Hyvällä hoidolla pääsiäisenä ostettu begonia ilahduttaa puutarhassa pitkälle kesään asti.

Paavalinkukka saa pääsiäisasun
Paavalinkukka eli StPaulia saa pääsiäisen ajaksi lämpimän keltaisen sisalkauluksen ja juurellensa kaksi yllätysmunaa. Lapsille riittää ihmettelemistä, kun keksii tarinan siitä, miten munat kukan juurelle ilmestyivät. Paavalinkukka viihtyy pohjoisikkunalla ja hajavalossa. Kastele kukka kerran viikossa asettamalla ruukku hieman isompaan astiaan, jonka pohjalla on muutama sentti vettä.

Hortensia hurmaa tyylikkyydellään
Pääsiäisjuhlan kruunaa upea ruukkuhortensia. Hortensian värisävyistä valkoinen sopii keltaisen juhlavärin kaveriksi ja kaunis suojaruukku viimeistelee asetelman. Ruukkuhortensia viihtyy sisällä, mutta viileämmässä se kestää pidempään. Hortensian hoidossa on tärkeää, että kasvi pysyy tasaisen kosteana ja sisälämpötilassa se vaatii päivittäistä kastelua. Hoitajansa se palkitsee isoilla pallomaisilla kukinnoillaan, jotka juhlistavat tilan kuin tilan.

 

Pääsiäisenä herkutellaan kotimaisilla viljellyillä sienillä

Kotimaisten viljeltyjen sienien satoa voi kerätä marketin hyllystä kotiin läpi vuoden. Sienet ovat heti käyttövalmiita ja niitä voi käyttää lähes ruokaan kuin ruokaan. Aikainen ja aurinkoinen kevät on innostanut ensimmäiset kokkaajat grillin ääreen. Sienet sopivatkin hyvin grillaukseen: ne pitävät kosteatkin täytteet hyvin sisällään ja ovat terveellinen sekä kevyt vaihtoehto.

Sadonkorjuu tehdään käsityönä
Kotimaiset herkkusienet kasvavat hygieenisissä olosuhteissa pimeässä. Niiden kasvualusta koostuu oljista ja turpeesta. Sienirihmaston kylvämisen jälkeen ensimmäinen sato saadaan noin kolmen viikon kuluttua.
– Sienten viljelyssä sadon tuottoa voidaan säätää sesonkien mukaan. Valmis sato kerätään käsin suoraan myyntipakkauksiin Champ tuotteiden markkinoinnista vastaava Heidi Rapila-Mäyrä kertoo.

Heti valmiit herkkusienet
Valkoinen herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman tunnetuin tuoresieni. Herkkusienet ovat helppokäyttöisiä, ja ne voidaan pilkkoa ruoan sekaan ihan sellaisenaan. Ruskea herkkusieni on valkoisen sisarensa tavoin aromikas ja se tuo ruoanlaittoon vaihtelua ulkonäöllään. Molemmat herkkusienet ovat maultaan hentoja ja pähkinämäisiä. Valkoisia ja ruskeita herkkusieniä viljellään Mykora Oy:llä vuositasolla yhteensä 1,3 miljoonaa kiloa. Ruskeiden herkkusienten tuotantomäärä on kasvussa.

Portobellot ovat isoja herkkusieniä
Kotimaisista viljellyistä herkkusienistä kookkain on portobello, jonka halkaisija voi olla jopa kymmenen senttiä. Se on isoksi kasvanut herkkusieni, joka on kasvaessaan kerännyt maltoonsa enemmän makua ja aromia. Portobello syödään kypsennettynä ja se sopii hyvin lisäkkeeksi täytettynä, gratinoituna tai sellaisenaan pihvin tavoin.

Siitakesienet viljellään kotimaisessa koivupurussa
Siitakesienien (Lentinula edodes) sadonkorjuu ajoitetaan sen mukaan, minkä kokoisena tuote halutaan myydä. Minisiitakkeet sopivat kypsennettynä kaikkeen ruoanlaittoon: keittoihin, kastikkeisiin, wokkeihin ja lisukkeeksi. Jumbosiitakkeet sopivat käytettäväksi minisiitakkeen tavoin. Siitakesienet viljellään luonnonmukaisesti kotimaisessa koivupurussa ja ne ovat erityisesti aasialaisen keittiön suosiossa. Siitakkeita viljellään vuosittain yhteensä noin 35 000 kiloa.

Kohtele hellävaraisesti
Ennen ruoaksi valmistamista herkkusienet puhdistetaan: turve harjataan kevyesti tai pyyhkäistään talouspaperilla. Tarvittaessa sienet voi nopeasti huuhdella kylmällä vedellä. Huuhdotut sienet kuivataan esimerkiksi talouspaperilla. Tuoresienet säilyvät kylmässä, +2 – 5 asteessa. Irrallisina ostetut tuoresienet kannattaa säilyttää paperipussissa veden haihtumisen estämiseksi.

Grillatut kala-kasvisvartaat
800 g kalafileitä (ahventa, siikaa, kuhaa tai haukea)
1 kesäkurpitsa
150–200 g tuoreita herkkusieniä
8 pientä tomaattia tai 12 kirsikkatomaattia

Marinadiin:
4 rkl rypsiöljyä
1 rkl sitruunanmehua
2 rkl omenaviinietikkaa
2 tl juoksevaa hunajaa
suolaa
pippuria

Lisäksi:
8 varrasta

Pane vartaat likoamaan kylmään veteen, jos käytät puisia vartaita. Märkinä ne eivät grillissä syty niin herkästi palamaan.

Leikkaa kalafileet sen kokoisiksi paloiksi, että pystyt pujottamaan ne vartaisiin. Pienen, ohuen fileen voi pujottaa kaksinkerroin taitettuna palana, isosta haukifileestä saa säännöllisiä kuutioita. Sekoita marinadin ainekset ja nosta kalapalat marinoitumaan muun valmistelun ajaksi tai jääkaappiin pariksi tunniksi.

Leikkaa kesäkurpitsa reiluiksi kuutioiksi. Halkaise herkkusienet, jos ne ovat kookkaita.

Pujota vartaisiin vuorotellen kalaa, kesäkurpitsaa, sieniä ja kokonaisia tomaatteja.

Grillaa vartaat miedohkolla lämmöllä. Sivele vartaisiin marinadia ja kääntele vartaita välillä.

Vinkki: Voit kypsentää kala-kasvisvartaat myös leivinpaperin päällä pellillä 225-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan.

SIENIVIIKKO 14. ­– 20.4.2014