Kasvihuone-podcast: Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kotimaisessa kasvihuonevihannestuotannossa?

Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kun puhutaan kotimaisista kasvihuonevihanneksista? Miten Suomen talvi vaikuttaa puhtauteen? Miksi viljelyasiantuntijat karttavat tuontivihanneksia? Mitä biologinen torjunta käytännössä tarkoittaa? Miksi ja milloin muovipakkaus on hyväksi? Aiheesta keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa kasvihuoneviljelyn asiantuntijat Niina Kangas ja Lassi Remes.

Kuuntele uusin jakso:

Edellinen jakso:

Mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä ne tarkoittavat kukkamaailmassa? Miten vallalla ollut luonnollisuus-trendi muuttuu? Miten kasari- ja ysäritrendit näkyvät kukissa? Mikä on seuraava hot-kukka? Kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla? Mistä huippufloristi hakee inspiraatiota? Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa floristi Saija Sitolahti sekä toimittaja Anu Pirhonen.

Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti

Suomalaisten kasvihuoneiden öljyn käyttö on romahtanut vuosina 2006–2017 peräti 80 prosenttia. Kun vuonna 2006 öljyä käytettiin noin 63 miljoonaa yksikköä, oli määrä 2017 enää reilut 12 miljoonaa yksikköä. Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen keräämiin alustaviin tietoihin.

– Yritykset ovat siirtyneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan sekä korvanneet öljyä myös sähköllä. Suunta on ollut selvä jo parikymmentä vuotta. Puutarhoilla on investoitu kymmeniä miljoonia euroja puun ja peltoenergian käyttöön sekä uuteen teknologiaan, sillä ympäristöystävällisin vaihtoehto on ollut myös taloudellisin vaihtoehto. Tässä yhtälössä on vain voittajia, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Jalkasen mukaan kasvihuoneiden maine öljynpolttajana on menneisyyden haamuja. Öljyn osuus on enää alle kymmenesosa kasvihuoneiden kokonaisenergiankäytöstä. Uusiutuvan kotimaisen energian osuus kasvaa roimasti. Sähkön merkitys on noussut kuluttajien suosiman ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes. Siitä suurin osa on hiilineutraalia sähköä.

– Kasvihuoneiden energiankulutus ei kasvane enää, mutta vertailuvuosina 2006–2017 kokonaissato on kasvanut noin neljänneksen. Täten energiankäyttö tuotettua vihanneskiloa kohden laskee jatkuvasti, Jalkanen huomauttaa.

Aurinko on kuitenkin kaikissa tapauksissa kasvihuoneiden tärkein energialähde. Jalkanen muistuttaa, että juuri siitähän kasvihuoneviljelyssä on kyse: viljelystä säältä suojatussa tilassa auringon valolla ja lämmöllä.

– Kesän lämpöenergia riittäisi Suomessakin myös talvikauden lämmitykseen, mutta toistaiseksi taloudellisesti ja teknisesti toimivia energian taltiointijärjestelmiä ei ole olemassa. Mutta niitä tutkitaan kyllä Suomessakin, Jyrki Jalkanen tietää.

Luonnonvarakeskuksen tilastot

Kasvihuone -podcast keskittyy ajankohtaisiin kukka- ja vihannesaiheisiin

Kauppapuutarhaliitto juhlii 100-vuotistaivaltaan vuonna 2019. Yhtenä vuoden isoimpana tavoitteena on tuoda kasvihuonemaailma, sen tuotteet ja siellä työskentelevät ihmiset entistä lähemmäs kuluttajaa. Osana tätä tavoitetta Kauppapuutarhaliitto julkaisee alaa käsittelevän podcast-sarjan nimeltä Kasvihuone.

Podcast tuo kasvihuoneessa kasvatetut kukat, vihannekset ja yrtit sekä niiden parissa työskentelevät ammattilaiset lähemmäs ihmisiä. Vieraita haastattelemassa jokaisessa jaksossa on Puutarha&kauppa -lehden toimittaja Anu Pirhonen. Podcastissa vierailee puutarha-alan asiantuntijoita, joiden kanssa paneudutaan sekä kevyempiin aiheisiin, kuten uusimpiin kukkatrendeihin, että informatiivisempiin aiheisiin, kuten suomalaisen ruoan puhtauteen.

– Podcast on erinomainen väylä paneutua alaamme liittyviin asioihin syvällisesti ja läpinäkyvästi rennosti keskustellen. Tämä on pienen kynnyksen alusta puutarha-alan ammattilaisille päästä ääneen ja kertoa työstään vihannesten ja kukkien parissa. Luvassa on niin kevyttä puutarhafiilistelyä kasvihuonemaailmassa kuin kovaa faktaakin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu, ja aiheena käsitellään vuoden 2019 kukkatrendejä. Jaksossa keskustellaan muun muassa  siitä, mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä se tarkoittaa kukkamaailmassa, mikä on seuraava hot-kukka ja kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla. Aiheista keskustelemassa huippufloristi Saija Sitolahti.

Kuuntele ensimmäinen jakso: www.kauniistikotimainen.fi/kasvihuone-podcast/

Suomalaisten suosikkikukan sesonki kovimmillaan – lajikkeita ennätysmäärä

Suomalaiset ovat yksi maailman ahkerimmista kansoista väkilukuun suhteutettuna hankkimaan tulppaaneja. Tuotanto vaihtelee vuosittain noin 70–75 miljoonan tulppaanin välillä. Tulppaani on suomalaisille vahva kevään symboli ja ilon ja värin tuoja, jolla sen suosio pitkälti selittyy. Tulppaani on kaikkien kukka: lajikkeista löytyy sopiva jokaiseen tyyliin ja persoonaan. Huokea hinta ja erinomainen laatu tekevät osaltaan tulppaanista kansan suosikkikukan. Suomessa myytävistä tulppaaneista yli 80 % on kotimaista tuotantoa.

Pitkä tulppaanisesonki alkaa jouluna punaisilla ja valkoisilla tulppaaneilla, jatkuu alkuvuonna koko värikirjolla ja päättyy pääsiäiseen, jolloin pääpainona ovat keltaiset lajikkeet. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa tulppaanikauden kestoon sekä tulppaanien kokonaistuotantomäärään.

Tulppaanien värikirjo monipuolistuu vuosi vuodelta. Suomessa viljeltävien lajikkeiden määrä on viime vuosina ylittänyt jo yli 400.

– Joskus muinoin tarjonnasta saattoi olla jopa kolmannes keltaista Monte Carlo -lajiketta. Nyt lajikkeita on niin paljon, että ahkerinkaan harrastaja ei pysty kaikkia tunnistamaan, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Joitain lajikkeita on saatavilla vain kertaluonteisesti lyhyen ajan, joten omaa suosikkilajiketta ei välttämättä pääse ostamaan sesongin aikana kahdesti.

Tulppaanien värivalikoima monipuolistuu vuosi vuodelta. Kauppapuutarhaliiton keräämien tietojen mukaan suosituimpia ovat punaisen eri sävyt, joita on noin 40 prosenttia myytävistä tulppaaneista. Keltaisia tulppaaneja on vajaa viidennes ja valkoisia reilu kymmenesosa. Erityisesti kaksiväristen lajikkeiden suosio on nousussa ja niitä onkin jo viidennes kokonaismäärästä.

Miten kukitan joulukukan uudelleen?

Joulukukkien ajatellaan monesti olevan pelkästään sesonkikukkia, mutta pienillä vinkeillä kukittaminen onnistuu uudelleen ja kukasta voi saada pitkäikäisen ystävän puutarhaan.

Monivuotinen ritarinkukka

Ritarinkukka on monivuotinen kasvi, joka viihtyy kesällä myös ulkona. Leikkaa kukat pois, kun ne ovat lakastuneet. Anna kukkavanan kuihtua ja leikkaa se pois läheltä sipulia. Pidä kasvia valoisalla ikkunalla ja lannoita viikoittain. Keväällä ilmojen lämmettyä ritarinkukan voi siirtää puutarhaan puolivarjoiseen paikkaan.

Syksyn tullen ota kasvi sisälle ennen pakkasia. Kastele niukasti muutaman viikon ajan, lopeta sitten kokonaan ja anna lehtien lakastua. Ruukun voi pitää pimeässä ja viileässä. Istuta kasvi uuteen multaan kukkanupun työnnyttyä esiin. Siirrä ritarinkukka valoisalle ikkunalle ja aloita kastelu varovasti. Sipulista kasvaa kerran vuodessa yhdestä kolmeen kukkavanaa, joiden päähän avautuu 3–5 kellomaista kukkaa.

Kuivata hyasintti syksyksi

Ruukkuhyasintin sipulin voi kukinnan jälkeen kuivata ja istuttaa seuraavana syksynä ulos puutarhaan. Hyasintti tarvitsee kukinnan aikana ja lehdessä ollessaan runsaasti ravinteita kerätäkseen voimaa kookkaaseen sipuliin seuraavaa kukintaa varten. Ulkoistutuksiin soveltuvat parhaiten pienehköt ja keskisuuret sipulit. Sipuleita voi myös istuttaa vuosittain ja kukittaa niitä yksivuotisina. Näin kukinnot säilyvät suurina. Sipulit voi myös nostaa syksyllä maasta ja talvettaa niitä viileässä kellarissa ruukkuun istutettuina.

Ota haaste vastaan: kukita joulutähti uudelleen

Joulutähden uudelleen kukittaminen on haastavaa ja aikaa vievää, mutta onnistuessaan palkitsevaa. Kasvi tarvitsee lepoajan, kun ylälehdet alkavat pudota. Laita kasvi viileään paikkaan ja kastele niukasti alkukevääseen saakka. Leikkaa kasvi voimakkaasti keväällä. Valitse uusista versoista 3–4 ja katkaise muut pois. Kesällä joulutähteä voi lannoittaa jokaisella kastelukerralla. Latvo kukka elokuun lopulla ja jatka säännöllistä lannoittamista, kunnes ylälehdet ovat kehittyneet.

Kukkiakseen uudelleen joulutähti tarvitsee viikkoja kestävän niin sanotun lyhyen päivän käsittelyn, jolloin se on valoisassa enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Aloita käsittely syys–lokakuussa, ja peitä kasvi esimerkiksi laatikolla klo 17–8 väliseksi ajaksi. Marraskuun aikana pienet keltaisenvihreät kukat alkavat muodostua ja suojuslehdet vähitellen värjäytyä. Joulutähteä voi kasvattaa myös viherkasvina; pensaaksi kasvatettuna se viihtyy kesällä ulkona.

Hävitä kätevästi kompostissa

Jos uudelleen kukittaminen ei houkuttele tai se epäonnistuu, on joulukukkien hävittäminen helppoa. Koko kasvin voi laittaa multineen kompostiin tai biojätteeseen, eikä kukista synny turhaa jätettä. Kiertotalouden näkökulmasta kotimainen kukka onkin erinomainen hankinta.

Hoida joulukukasta pitkäikäinen

Kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja kestäviä hankintoja, mutta pienillä vinkeillä kukkasuosikit saa kestämään entistäkin pidempään.

Joulutähden lehdet kertovat totuuden 

Täyteläinen, tummanvihreä lehtipeitto, hyvinvoivat oksat, hehkuvat värit ja vihreänkeltaiset nuput kukkien keskellä kertovat hyvinvoivasta joulutähdestä. Kellertävät ja putoilevat lehdet puolestaan kertovat, että kasvi ei ole saanut sitä, mitä se tarvitsee. Mitä kukka yrittää kertoa?

Keltaiset lehdet viestivät ylikastelusta

Keltaiset tai putoilevat lehdet kertovat, että juuristossa on jotain vikaa. Yleensä syy huonosti voivaan juuristoon on ylikastelu. Joulutähti kestää hieman kuivuutta, kunhan multa ei ole aivan rutikuivaa. Ylikastelua kukka ei kuitenkaan kestä. Joulutähteä tulisi kastella kohtuullisesti. Kukalle tulisi antaa pieni määrä huoneenlämpöistä vettä joka toinen tai kolmas päivä tai vaihtoehtoisesti altakastella kerran viikossa. Veden määrä riippuu kukan koosta, mutta myös huoneen lämpötilasta ja kukan sijoituspaikasta. Joulutähti tulee kastella silloin, kun mullan päällisin kerros on kuiva ja kasvi tuntuu kevyeltä kun sitä nostaa. Jos kasvia on kasteltu liikaa, mullan tulisi antaa kuivua pari päivää. Jos kasvualusta on täysin läpimärkä, tulisi kasvi ottaa pois ruukusta ja huuhdella juuret sekä istuttaa se uuteen multaan.

Putoilevat vihreät lehdet kertovat kylmyydestä tai vedosta

Jos joulutähti pudottaa lehtensä niiden vielä ollessa vihreitä, se johtuu yleensä kylmästä ilmasta tai vetoisasta paikasta. Kylmyyttä tämä lämpöä rakastava meksikolaissyntyinen kasvi ei siedä ollenkaan. Jos lämpötila tippuu alle 12 plusasteen, joulutähti voi saada peruuttamattomia haavoja. Älä siis osta joulutähteä, joka on selkeästi seisonut vetoisassa paikassa kaupassa lähellä ulko-ovea. Joulutähti täytyy myös pakata huolella kuljetuksen ajaksi, viedä kotiin mahdollisimman nopeasti ja avata lämpimässä paikassa. Toinen syy lehtien putoamiseen on pimeys. Joulutähti rakastaa valoa, joten parasta sille on lämmin, valoisa paikka. Myöskään suora auringonvalo talviaikaan ei vahingoita sitä. Jos vihreät lehdet alkavat putoilla, on pelastaminen usein jo liian myöhäistä ja kasvi täytyy korvata toisella.

Kuivat ja lerppuvat lehdet kertovat kastelun vähäisyydestä

Joulutähden lehdet alkavat lerppua, jos se ei saa tarpeeksi vettä. Kasvi kuitenkin yleensä toipuu tästä kunhan se saa hieman vettä. Tehokkain tapa on upottaa koko multapaakku huoneenlämpöiseen veteen. Upottamisen jälkeen kasvi tulisi nostaa heti pois vedestä, jotta ylimääräinen vesi valuu pois, ja sen jälkeen laittaa kasvi takaisin ruukkuun.

Pilkkuja tai ruskeita lehden kärkiä

Jos lehtiin muodostuu pilkkuja tai niiden kärjet muuttuvat ruskeiksi, kasvi ei luultavasti saa tarpeeksi ravinteita. Näin ei yleensä käy vastikään ostetuille joulutähdille, sillä ne on yleensä istutettu valmiiksi lannoitettuun multaan. Lannoitus ei siis ole tarpeellista kasvin ensimmäisen kukinnan aikana. Tämän jälkeen kuitenkin peruslannoitetta on hyvä lisätä kasteluveteen.

Helpot sipulikukat

Joulun suosikkisipulikukat, hyasintti ja ritarinkukka, ovat vaivattomia valintoja sillekin, jolta viherpeukalo puuttuu. Hyasintin ja ritarinkukan sipulissa on valmiiksi kaikki se energia, mitkä kukat tarvitsevat kukkiakseen. Molemmille voi toki lirauttaa pienen määrän vettä silloin tällöin, mutta kastelussa kannattaa pysyä maltillisena, jottei varsi venähdä liian pitkäksi.

Jos varsi kuitenkin venähtää, voi sitä tukea kepillä, jonka voi huoletta tuikata kukan sipulista läpi. Venähtäneen hyasintin tai ritarinkukan voi myös napsaista leikkokukaksi maljakkoon. Varsi kannattaa leikata mahdollisimman läheltä sipulia, ja asetella niukkaan, kylmään veteen. Hyasintit kannattaa nostaa yön ajaksi viileämpään tilaan, jolloin ne kestävät pidempään.

Sisustustrendit näkyvät joulukukissakin

Joulukukkien myynti käy kovana viimeisillä viikoilla kohti joulua. Esimerkiksi joulutähteä on saatavilla jo lokakuulta saakka, mutta valtaosa kukista hankitaan aattoviikolla. Suosituimmat kukat ovat vuodesta toiseen joulutähti, hyasintti sekä ritarinkukka. Väriskaalasta löytyy paljon vaihtoehtoja, mutta selkeät värisuosikit ovat kuitenkin pitäneet vielä pintansa.

– Suosikkiväri joulutähdellä ja ritarinkukalla on vuodesta toiseen perinteinen punainen. Toinen suosittu väri, valkoinen, oli nousussa jonkin aikaa, mutta sen suosio näyttää hieman laantuneen. Joulutähden suuresta värivalikoimasta nousee vuosittain aina jokin erikoisväri somehitiksi. Tänä vuonna erityistä kiinnostusta ovat herättäneet rusehtavat, oranssit ja puuteriset sävyt, jotka näkyvät sisustustrendeissäkin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulutähteä ja ritarinkukkaa myydään punaisena noin 65 %, valkoisena noin 25 % ja loput 10 % erikoisväreinä, joita ovat muun muassa erilaiset vaaleanpunaiset, oranssihtavat ja kaksiväriset kuviolajikkeet. Joulutähtiä myydään yhteensä noin 1,8 miljoonaa ruukkua, ritarinkukkia noin miljoona ruukkua. Hyasinttia, jota myydään noin 2,6 miljoonaa ruukkua, saa sinisenä, valkoisena ja vaaleanpunaisena. Hyasintissa ei ole selkeää väriä ylitse muiden, vaan kaikkia kolmea väriä myydään tasaisesti.

Koristeita luonnosta

Erityisesti tänä syksynä näkynyt kuivakukkien trendi sopii myös joulukukkien stailaukseen ja asetelmiin. Luonnosta itse haetut kuivamateriaalit ovat trendikäs ja ekologinen tapa tehdä kiinnostavia jouluasetelmia ilman muovisia koristeita.

– Esimerkiksi kuivunut sananjalka tai erilaiset talventörröttäjät sopivat kotimaisten joulukukkien asetelmiin erinomaisesti. Pari vuotta sitten joulukukkien multapaakut käärittiin sammaleeseen, nyt niille voi tehdä pesän kuivuneesta sananjalasta. Pelkistetyn tyylin ystäville puolestaan pelkät puiden oksat ja risut riittävät joulukukkien koristeiksi, kertoo floristi-visualisti Anu Pirhonen Kauppapuutarhaliitosta.

Neljä viidestä hankkii jouluksi kukkia

Joulu on yksi kukkamyynnin isoimmista sesongeista. Kauppapuutarhaliiton tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista hankkii joulukukkia joko itselleen tai lahjaksi. Tutkimuksesta selviää myös, että pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa ihmiset ovat hieman ahkerampia hankkimaan kukkia kotiinsa kuin pääkaupunkiseudulla. Lahjaksi taas kukkia viedään tasaisemmin asuinpaikasta riippumatta.

– Joulukukkia ostetaan Suomessa varovaisen arviomme mukaan yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Vuosittain kukkia myydään noin 500 miljoonan euron arvosta, joten joulu kattaa kukkien kokonaisbisneksestä noin viidenneksen, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suosituimpia joulun ajan kukkijoita ovat joulutähti, ritarinkukka ja hyasintti. Nämä kukat ostetaan pääosin kotimaisena. Kotimaisten kukkien osuus koko joulun kukkamyynnistä on hieman alle puolet. Kotimaisena ostetaan määrällisesti eniten hyasinttia, noin 2,6 miljoonaa ruukkua. Taloudellisesti tärkein kasvi on kuitenkin joulutähti, jota myydään vuosittain noi 10– 15 miljoonan euron arvosta. Kotimaisia joulukukkia kasvattaa reilu sata puutarhaa ympäri Suomen.

Kotimaisia joulukukkia miljoonittain

Kotimaiset joulukukat ovat saapuneet kauppoihin runsain määrin. Suosituimpia joulun ajan kukkijoita ovat perinteisesti joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka.

Kauppapuutarhaliiton keräämien tietojen mukaan joulutähtien määrä tänä vuonna on noin 1,8 miljoonaa. Entistä enemmän viljellään monilatvaisia, kookkaampia yksilöitä. Laadukkaita tähtiä on tänäkin vuonna luvassa.

– Loppukesän ja syksyn tavanomaista aurinkoisemmat säät kasvattivat joulutähtiä hyvin. Luvassa on kookkaita ja hyvin versoneita yksilöitä. Joulutähden hankkijat saavat todellakin rahalle vastinetta, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Hyasinttien suosio säilyy suurena vuodesta toiseen. Tänä vuonna kotimaista hyasinttia saadaan noin 2,6 miljoonaa kappaletta. Suurin osa hyasinteista myydään edelleen yksittäin, mutta entistä suositumpia ovat esimerkiksi kolmen hyasintin asetelmat.

Kolmas joulun suuri suosikki, ritarinkukka, säilyttää myös paikkansa miljoonakukkien joukossa. Ritarinkukkaa viljellään tänäkin vuonna noin miljoona kappaletta. Määrä vastaa edellisten vuosien määrää.

Muita joulun kukkivia ovat muun muassa atsalea ja tulppaani. Atsaleaa viljellään vuosittain noin 0,2 miljoonaa ruukkua, joista valtaosa joulukuun myyntiin. Myös leikkotulppaanin pitkä kausi alkaa joulusta, jolloin vuosittaisesta sadosta myydään vajaa kymmenesosa eli joitain miljoonia tulppaaneja. Muita kotimaisia kukkia jouluun ovat jouluruusu sekä tulilatva, joita viljellään pienempiä määriä.

Kolehmaisen puutarha Ay on Vuoden 2018 kukkien laatutuottaja

Pieksämäen Tihusniemellä sijaitseva Kolehmaisen puutarha on palkittu vuoden 2018 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Sisarukset Piia Pikkarainen ja Jussi Kolehmainen palkittiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Tampereella.

Yrityksen perusti Keijo Kolehmainen vuonna 1973. Nykyiset yrittäjät ottivat vastuun puutarhasta vuonna 2010.

Yrityksellä on kasvihuoneita vajaat 3000 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on keskikokoinen puutarha Suomessa. Yritystä on kehitetty määrätoimisesti niin tuotteiden kuin tuotannonkin osalta.

Puutarhan aloittaessa 1973 viljelykasveina olivat tomaatti ja kurkku. Puutarhan laajentuessa ryhdyttiin viljelemään myös kukkia, ja 1980-luvulla keskityttiin pelkästään kukkatuotantoon. Nyt puutarhan tuotanto myydään sekä suoraan puutarhalta että myös tukkuportaan kautta. Yrittäjien lisäksi yritys työllistää kaksi henkilöä. Myyntikausi keskittyy kevääseen ja kesään.

Yrittäjille on tärkeää, että asiakaspalvelu on nopeaa ja luotettavaa. Myös puutarhan siisteys ja järjestys lisäävät niin oman väen kuin asiakkaidenkin viihtyvyyttä. Yrittäjien mukaan iloiset ja tyytyväiset asiakkaat ovat heidän työnsä parhaita puolia.

– Haluamme tarjota asiakkaille rakkaudella kasvatettuja ja huolella hoidettuja, pitkään kestäviä kukkia, Piia Pikkarainen ja Jussi Kolehmainen painottavat.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Vastaavat laatutuotannon tunnustukset myönnetään myös avomaavihannesten, ruokaperunan, kasvihuonevihannesten sekä marjojen tai hedelmien viljelijälle.

 

Lisätietoja:

Yrittäjät: Piia Pikkarainen, 040 587 8631 ja Jussi Kolehmainen, 040 705 1671

Jyrki Jalkanen, toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto (kasvihuoneasiat), 0400 800 268

Lataa kuvia Kolehmaisen puutarhalta käyttöösi

Mainitse kuvan yhteydessä Kauppapuutarhaliitto.