Tulppaani on suosituin sydäntalven kukka

Tulppaani on suomalaisten ylivoimainen suosikkikukka näin sydäntalvella. Sen nimeää suosikikseen 58 prosenttia kukkia ostavista suomalaisista, naisista jopa 68 prosenttia. Toisella sijalla ovat viherkasvit 25 prosentin osuudella. Muita talven suosikkikukkia ovat esimerkiksi esikko ja muut kukkivat ruukkukasvit sekä ruusu, neilikka ja leinikki. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

Tulppaanin suosiota selittävät Kauppapuutarhaliiton aikaisempien tutkimusten mukaisesti useat kukkaan liitettävät positiiviset ominaisuudet, kuten värikkyys, iloisuus, edullisuus, saatavuus sekä kevään tulo. Myös suuri kotimaisuusaste lisää suosiota: yli 95 prosenttia Suomessa myytävistä tulppaaneista on lähikukkia.

– Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita tulppaanien ystävänä väkilukuun suhteutettuna. Ruotsissa tulppaaneja ostetaan eniten maailmassa, Suomi ja Norja kisaavat kakkossijasta, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Yli 90 prosenttia tulppaaneista ostetaan päivittäistavarakaupoista. Moniväristen kimppujen osuus on jo yli kolmannes tarjonnasta. Tulppaanilajikkeita on tänä vuonna ennätysmäärä, noin 500 erilaista. Tyypillisin nippukoko on 10 kappaleen nippu, mutta 15 kappaleen nippu on yleistymässä. Suomalaiset haluavat entistä isompia ja värikkäämpiä kimppuja vuosi vuodelta.

Tulppaaneja viljelee noin 50 kauppapuutarhaa ympäri Suomen.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
www.kauppapuutarhaliitto.fi
www.kauniistikotimainen.fi

Viisi helppoa vinkkiä joulukukkien hoitoon

Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka ovat tärkeä osa suomalaista joulua. Miljoonat suomalaiset joulukukat tuovat joulun tunnelmaa ja tuoksua. Näillä viidellä ohjeella onnistut varmasti joulukukkien hoidossa.

Kaamos ei haittaa 

Joulukuussa on pimeää kaikkialla Suomessa. Suomalaiseen jouluun on siksi kasvatettu kukkia, jotka pärjäävät mainiosti kaamoksenkin keskellä. Joulukukat eivät tarvitse valoa jouluna, vaan ne viihtyvät ja ilahduttavat lähes missä vain. Toki vähäinenkin luonnonvalo on hyväksi, etenkin joulutähdelle. Joulukukkia ei tarvitse lannoittaa tähän vuoden aikaan.

Joulutähti vilustuu helposti

Joulutähti on arka kylmälle ja viimalle, minkä vuoksi takia se kannattaa sijoittaa huoneenlämpöiseen, vedottomaan paikkaan. Jos tuuletat, nosta siksi aikaa joulutähti pois mahdollisen vedon läheltä.

Joulutähdelle tasainen kastelu

Kaunis joulutähti viihtyy paremmin hieman kuivana kuin liian märkänä. Hyvä nyrkkisääntö on kastella joulutähteä niukasti parin kolmen päivän välein.  Kasteluntarvetta kannattaa testata välillä nostamalla ruukkua. Jos ruukku tuntuu kevyeltä, joulutähteä kannattaa kastella.

Kastele sipulikukkia niukasti

Hyasintti ja ritarinkukka saavat kaiken voimansa sipulista, minkä vuoksi niitä ei tarvitse juurikaan kastella. Erityisesti ritarinkukka pärjää ilman vettä. Hyasintille voi silloin tällöin antaa hieman vettä, se hieman edesauttaa kukkimista. Runsas kastelu pidentää kukkavartta. Pitkäksi venähtäneen kukkavanan voi leikata veitsellä maljakkoon.

Sipulit viihtyvät viileässä

Joulun sipulikukat viihtyvät viileässä, joten ainakin yöksi ne kannattaa nostaa viileään paikkaan, jos haluaa niiden kestävän pidempään Tulppaanikimpun saa kestämään pidempään, kun maljakon nostaa yöksi viileään ja tulppaaneille muistaa vaihtaa viileän veden parin päivän välein.

 

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

 

Joulun kukat ovat jo matkalla 

Joulukuu toi tullessaan kotimaiset joulukukat. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet innokkaita joulukukkien ostajia, ja koronan lisäämä puutarhainnostus ennakoi vilkasta kysyntää myös joulukukille.

– Joulukukat ovat monelle suomalaiselle tärkeä osa joulua, sillä perinteet ulottuvat liki 200 vuoden päähän. Meillä on hyvät syyt olettaa, että erityisesti tänä jouluna tiivis kotona oleminen tarkoittaa joulutunnelman luomista myös kukilla, arvioi toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Luku sisältää myös tuontikukat kuluttajahinnoin. Noin 70 prosenttia kotitalouksista hankkii kukkia joko omaksi ilokseen tai joulutervehdyksiin muille. Tänä vuonna korostunee kotiin hankittavien kukkien rooli.

Lukuisten kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajille on yhä tärkeämpää tuotteiden kotimaisuus. Joulukukkien kestosuosikeista eli joulutähdistä, hyasinteista, ritarinkukista ja tulppaaneista valtaosa viljellään kotimassa. Lähiviljelyn ansiosta kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja ilahduttavat pitkään.

Miljoonia kotimaisia kukkia

Joulukukkien viljely käynnistyi varhaisimmillaan jo ennen juhannusta ensimmäisten joulutähtien pistokkaiden istutuksilla. Suomessa kasvatetaan noin 1,5 miljoonaa joulutähteä. Punaisten joulutähtien lisäksi markkinoilla on valkoisia joulutähtiä sekä upeita erikoislajikkeita.  Uusia värejä ja lajikkeita tulee vuosittain erityisesti joulutähdelle, mutta perinteiset lajikkeet pitävät pintansa. Joulutähden käyttö leikkokukkana on myös palaamassa muotiin vuosikymmenien tauon jälkeen.

Joulu aloittaa myös sipulikukkien sesongin. Hyasinttien ja ritarinkukkien sipulit istutettiin syksyllä. Jouluksi viljellään vajaat kolme miljoonaa hyasinttia, yli miljoona ritarinkukkaa ja noin viisi miljoonaa tulppaania. Sipulikukkien suosikkivärit jouluna ovat punainen, valkoinen ja vaaleanpunainen. Itsenäisyyspäivän tienoilla myydään erityisesti sinistä hyasinttia. Sipulikukkien kausi jatkuu joulun jälkeen tulppaaneihin.

Joulutähtien ja sipulikukkien lisäksi Suomessa viljellään jouluksi myös noin miljoonaa muuta ruukkukukkaa. Näitä ovat esimerkiksi atsalea, joulukaktus, jouluruusu ja tulilatva. Kotimaisia joulukukkia viljelee Suomessa reilut sata puutarhaa.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Muista isää kotimaisilla kukilla!

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 8.11. Kaunis tapa muistaa isää, isoisää ja muita rakkaita on antaa kotimainen kukka. Marraskuun alussa kotimaisista ruukkukukista markkinoilla on muun muassa paavalinkukkaa, tulilatvaa ja syystähteä. Myös muut joulukukat tekevät tuloaan marraskuun aikana.

– Kotimainen kukka kuten syystähti on ihana tapa muistaa isää. Kukasta on pitkään iloa myös koko perheelle. Samalla tuet kotimaisia kukkayrittäjiä, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva.

Kotimaista syystähteä hoidetaan samalla tavalla kuin joulutähteä. Kasvi viihtyy parhaiten valoisassa ja lämpimässä paikassa. Vetoa tähdet eivät siedä. Syystähteä, kuten joulutähteä, kannattaa kastella tasaisesti ja antaa mullan kevyesti kuivahtaa kasteluiden välissä. Syystähteä on saatavilla kauniissa valkoisen, aprikoosin ja vaaleanpunaisen sävyissä. Jokaiselle isälle ja isähahmolle löytyy varmasti sopiva yksilö.

 

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Puutarha-alan Innovaatiopalkinnot 2020 jaettu

Neljä suomalaista innovaatiota ovat saaneet Puutarha-alan innovaatiopalkinto -tunnustukset. Kaikki palkitut innovaatiot edistävät entistä ympäristöystävällisempää suomalaisen lähiruoan tuotantoa. Tunnustukset jaettiin torstaina Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä. Palkintojen yhteisarvo on 10 000 euroa.

Kaksi tunnustuksista liittyi otsonin käyttöön kasvinsuojelussa. Otsoni on luonnossa esiintyvä hapen muoto, joka hävittää kasvintuhoojia. Otsoni soveltuu erinomaisesti kasvihuoneviljelyyn, sillä se hajoaa tavalliseksi, hengitettäväksi hapeksi. Hajotessaan otsoni ei jätä jäämiä eikä aiheuta muita riskejä. Otsoni on tehokas ja edullinen torjuntakeino kasvintuhoojia vastaan. Otsoniin liittyvät tunnustuspalkinnot saivat professori Risto Tahvonen yhteistyössä Happico Oy:n kanssa sekä EOD Europe.

Kolmannen innovaatiopalkinnon sai Bionido Oy. Heidän muovin käytön vähentämiseen ja korvaamiseen tähtäävä muoviton taimikasvatusruukku tarjoaa lupaavia näkymiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ruukku on kasvihuonetestausvaiheessa. Tuotteen voi käytön jälkeen kompostoida. Kompostoidun tuotteen voi taas vastaavasti käyttää maanparannusaineena.

Mynämäkeläisen kauppapuutarhuri Vesa Keskitalo nappasi neljännen innovaatiopalkinnon. Keskitalon  kehittämä langaton sensoriverkko luo pohjan hyvin tarkalle kasvihuoneen ohjausjärjestelmälle, joka pystyy älykkäästi ohjaamaan kasvihuoneen olosuhteita. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan optimoida kasvien kasvua ja minimoida tuotantopanosten käyttöä.

Innovaatiopalkinnon hakijoita oli yhteensä 17. Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaettiin nyt toista kertaa.

– Kasvihuoneviljelyn näkökulmasta on hienoa, että uusia innovaatiota syntyy, ja että niitä etsitään laajasti muuallakin kuin alan sisällä.  Eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ollaan hyvin kiinnostuneita tämän toimialan kehittämisestä. Viljelijät pääsevät nopeasti ottamaan uusinta osaamista käyttöön, kunhan innovaatiot saadaan kaupalliseen tuotantoon, kiittelee kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen.

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

 

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

T:mi Puutarha Rauno Nieminen Honkajoelta on Vuoden 2020 kukkien laatutuottaja

Honkajoella sijaitseva T:mi Puutarha Rauno Nieminen on palkittu vuoden 2020 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Yrityksen perustivat Rauno ja Tuula Nieminen vuonna 1980. Tätä nykyä yrityksen toiminnassa on mukana myös toinen sukupolvi, tytär Marjo Nieminen. Yritys työllistää sesonkiaikoina jopa 40 henkilöä.

Yrityksellä on kasvihuoneita noin 6 500 neliömetriä. Kokonsa puolesta yritys on selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa avomaavihanneksia ja marjoja.

Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on keväässä. Kevätsesongin taimikylvöt käynnistyvät tammikuussa. Muualta ostettavat kukkien pikkutaimet ja pistokkaat saapuvat tammi-maaliskuussa. Kevään sesonki käynnistyy orvokeille maaliskuussa ja jatkuu heinäkuulle asti. Puutarhan yhteydessä oleva myymälä on avoinna ympäri vuoden. Syksyllä puutarha kasvattaa joulutähtiä. Vuotuinen kukkamäärä on noin 200 000 kukkaa.

Puutarhan kukat myydään suoraan puutarhalta sekä kukkakaupoille, puutarhamyymälöille, seurakunnille.

– Paikallisuus ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä asioita. Haluamme omalta osaltamme pitää maaseudun elävänä ja tarjota lähiseudun asiakkaillemme monipuolisesti lähikukkia, mutta myös muita puutarhatuotteita, kertovat yrittäjät.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

 

Lisätietoja:

T:mi Rauno Nieminen
Honkajoki
Rauno Nieminen
040 5555 095

Lisätietoja kasvihuonealasta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Tomaattiliveä seurasi yli 9000 katsojaa!

Kauppapuutarhaliiton Tomaattilive päättyi eilen 31.8. Liveä katsottiin 9066 kertaa. Liven keskimääräinen katselu aika oli 1 tunti 18 minuuttia. Tomaattilivessä seurattiin pyöreän klassikkotomaatin kasvua Etelä-Suomessa sijainneessa kasvihuoneessa. Liveä pystyi seuraamaan Puhtaasti kotimaisen Youtube-kanavalla sekä Puhtaasti kotimaisen ja Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla.

– On hienoa, että suomalaisia kiinnostaa, mistä heidän ruokansa tulee. Halusimme tällä livellä näyttää avoimesti, miten kasvit kasvavat suomalaisissa lähipuutarhoissa. Kokemukset olivat hyviä, ja varmasti mietimme jatkoa muidenkin kasvien kanssa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen

Tomaattilivessä nähty tomaattia on Suomen yleisin kaupallisesti viljelty tomaatti. Suomessa tomaatteja tuotetaan vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Seuraa Tomaattiliveä vielä viikon verran!

Kauppapuutarhaliiton Tomaattiliveä pääsee seuraamaan vielä viikon ajan liiton verkkosivuilla ja Puhtaasti kotimaisen Youtube-kanavalla. Livessä pääsee seuraamaan pyöreän klassikkotomaatin kasvua sekä kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tähän mennessä livellä on ollut yli 8000 katsojaa. Tomaattilive on auki 31.8. asti.

Tomaattilive on erinomainen tapa seurata kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

Livessä nähtävä pyöreä tomaatti on Suomen yleisin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Katso Tomaattiliveä täältä. 

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

KPL:n toimisto kesälomalla

Kauppapuutarhaliiton toimisto on kiinni viikot 27 – 29 henkilökunnan lomaillessa.

KPL:n väki toivottaa kaikille oikein aurinkoista ja rentoa kesää!

 

 

Puutarha-alalla ennätyskevät

Kotimaiset kesäkukkia ja hyötykasveja myyvät puutarhat ovat kokeneet myönteisen yllätyksen tänä keväänä. Puutarhahype on vallannut Suomen Hangosta Ivaloon asti. Kuluttajat ovat ostaneet ennätysmäärän kukkia ja hyötykasveja tänä keväänä. Monet puutarhat avasivat oveensa keväällä normaalia aikaisemmin, ja moni on sulkenut jo ovensa ennätysvarhain kukkien loppumisen takia.

– Jäsenkyselymme osoittaa, että monet puutarhat joutuivat sulkemaan ovensa tältä kaudelta keskimäärin vajaat kaksi viikkoa ennakoitua aikaisemmin. Näin ei ole koskaan ennen tapahtunut, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Ilmiötä voi selittää puutarhaharrastuksen kasvamisella ja koronaepidemian aiheuttamilla rajoituksilla. Kauppapuutarhaliiton huhtikuussa teettämän tutkimuksen mukaan poikkeustilanne ei vähentänyt IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen vastanneiden kuluttajien kukkien ostointoa.

– Koronalla on kiistatta ollut vaikutuksensa ihmisten haluun liikkua lähiympäristössään ja hankkia kukkia arkisen asumisensa kaunistamiseen. Myös kaikenlaisten hyötykasvien taimien loppuminen kesken kertoo jotakin halusta kasvattaa syötävää itse.

Tämän kevään kasvimäärät päätettiin jo viime syksynä, kun epidemiasta ei ollut vielä tietoa. Kesäkukkien viljely alkaa jo edellisenä syksynä, kun yrittäjät tilaavat siemenet ja taimet puutarhalle. Monet puutarhat kasvattavat kesäkukat siemenestä asti. Kukilla on pitkät kasvatusajat, jonka takia uusia tuotteita ei saatu nopealla aikataululla lisää.

– On hyvin harmillista, että varhaistunut ostointo tarkoittaa sitä, että kukkia ja taimia ei ole riittänyt kaikille niitä haluaville. Etenkin tomaatin taimet loppuivat ennätysvarhain.  Pitkät hankinta- ja kasvatusajat eivät mahdollistaneet lisäkasvien viljelyä, selvittää Jalkanen.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268