Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

Kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on pudonnut merkittävästi, mistä se johtuu? Mistä kaikista tekijöistä ruuan hiilijalanjälki muodostuu? Mitä muita mittareita hiilijalanjäljen lisäksi tulisi ottaa huomioon? Mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon ruokakaupassa? Mitä syömme 10 tai 20 vuoden päästä?

Näistä aiheista toimittaja Anu Pirhosen kanssa ovat keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen tutkijat Frans Silvenius sekä Juha-Matti Katajajuuri.

Kuuntele uusin jakso (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Rekry: Viestinnän osaaja

Kauppapuutarhaliitto ry on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva kasvihuoneyrittäjien toimialajärjestö. Meitä on kahdeksan henkilöä edistämässä suomalaista yrittäjyyttä sekä suomalaisen lähiruoan ja -kukkien tunnettuutta. Toimimme siis kauniiden kukkien ja terveellisten vihannesten parissa!

Haemme nyt joukkoomme

VIESTINNÄN OSAAJAA

Viestintäpäällikkömme jää opintovapaalle 2020 ajaksi. Etsimme nyt joukkoomme hänen sijaisekseen viestinnän ammattilaista työskentelemään organisaation erilaisissa viestinnällisissä tehtävissä, erityisesti digitaalisten viestintäkanaviemme parissa. Tehtävä on määräaikainen 2020 loppuun asti.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa:

• Organisaatiomme sisäistä ja ulkoista viestintää
• Brändiemme Puhtaasti kotimainen ja Kauniisti kotimainen digiviestinnän suunnittelua, toteutusta sekä sisällöntuotantoa

• Tiedotusta, messujen ja tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua

Odotamme sinulta:

• viestintään liittyvää koulutustaustaa
• mutkatonta digiviestinnän kanavien hallintaa
• kuva- ja tekstintuotantotaitoa
• taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien hallintaa
• arvostusta kotimaista puutarhatuotantoa kohtaan

• energisyyttä ja yrittäjähenkisyyttä

Tarjoamme sinulle:

• näköalapaikan positiivisen kukka- ja vihannesviestinnän parissa
• mahdollisuuden oppia uutta ja opettaa muitakin

• lämminhenkisen ja tsemppaavan 8-henkisen työyhteisön

Hae täällä: www.lyyti.in/kotimaisuusviestija2020

Kauppapuutarhoille etsitään jatkajia

Kiinnostaako yrittäjyys kauppapuutarhurina? Nyt on tarjolla puutarhoja, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia kasvihuoneviljelystä kiinnostuneille. Kauppapuutarhaliitto pitää yllä listaa niistä jäsenyrityksistä, jotka etsivät jatkajia yrityksilleen.

Tilaa lista yrityksistä täyttämällä lomake

Haluatko yrityksesi listalle mukaan? Ota yhteyttä jyrki.jalkanen(a)kauppapuutarhaliitto.fi

Lepaan juhlanäyttelyssä tapahtuu 15.–17.8.

Hämeenlinnan kupeessa, Hattulan Lepaan upeissa kartanomaisemissa rakennetaan parhaillaan yhtä kaikkien aikojen suurimmista Lepaan näyttelyistä sitten vuoden 1964, jolloin näyttely järjestettiin ensimmäisen kerran.

Syy hyvin suureen, noin 200 näytteilleasettajan tapahtumaan on se, että näyttelyn käynnistäjä ja pääjärjestäjä Kauppapuutarhaliitto ry viettää samalla 100-vuotisjuhliaan Lepaalla.

Lepaa on puutarha-alalle läheisin yhteistyökumppani ja tuttu paikka valtaosalle puutarhaväestä opintojensa kautta. Näyttelyn kävijöistä useilla tuhansilla on takanaan tutkinto, kurssi tai muuta omakohtaista kokemusta lepaalaisuudesta.

– Me tulemme Lepaalle kuin kotiimme. Tänä vuonna juhlimme työn merkeissä kasvihuoneyrittäjäjärjestömme 100-vuotista taivalta, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Lepaalla tapahtuu torstaista lauantaihin paljon!

Näyttelyn noin 200 osastoa tarjoavat ennennäkemättömän kattauksen alan ammattilaisten maailmaan. Luvassa on koneita, kasveja, laitteita, tarvikkeita sekä alan palveluita. Tänä vuonna mukana on erityisen paljon yrityksiä Suomesta ja maailmalta tarjoten ratkaisuja vertikaaliviljelyyn, joka on yksi puutarha-alan puhuttavimmista aiheista tällä hetkellä. Vertikaaliviljelystä (vertical farming) ennustetaan yhtä ratkaisua maailman ruokahuoltoon keskellä kaupunkeja muuttuvassa ilmastossa. Suomi on vahvasti mukana tässä kehityksessä.

Torstaina 15.8. järjestetään ainutkertainen Lepaa Open -kukka&kasvisidontakilpailu, joka tehdään kokonaan kotimaisilla kukilla ja kasveilla. Mukana on kymmenen huipputason kilpailijaa tai tiimiä tavoittelemassa päävoittoa. Kilpailupaikkana on Lepaan Päärakennus.

Perjantaina 16.8. Kauppapuutarhaliitto ry juhlii 100v-taivaltaan kuohuvan ja kakkukahvin merkeissä keskellä näyttelyä kello 13 alkaen Lepaan Päärakennuksessa. Tarjoilua riittää tuhannelle ensimmäiselle vieraalle.


Tervetuloa!

Tutustu lisää: www.lepaa.fi

Kasvihuone-podcast: Helsingin kesäkukat

Kuuntele Kasvihuone-podcastin uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Nyt on luvassa kukkaisia vinkkejä Helsinki-kierrokselle! Mistä löytää Helsingin kauneimmat kesäkukat? Missä on tänä vuonna jännittävimmät ja villeimmät istutukset? Mitkä ovat parhaat puutarhamatkailukohteet ulkomailla? Mitä trendejä kaupunkien istutuksissa näkyy? Kuka on Helsingin kesäkukkaistutusten takana? Mitä julkisissa tiloissa täytyy ottaa huomioon kukkaistutuksissa? Voiko kaupungin istutuksissa heittäytyä villiksi? Mistä ammattilaiset hakevat trendi-ideoita?

Kukkaisasta Helsingistä Anu Pirhosen kanssa keskustelemassa istutusten suunnittelija Kirsti Oksanen sekä ryhmäkasvivastaava ja vuoden hortonomi Frans Karkkimaa.

Vastuullisuus

Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä


Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa olleet esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjäljen aivan eri tasolle (Kauppapuutarhaliiton tiedote).

Hiilijalanjäljen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi kotimaisia kasvihuonevihanneksia voi syödä erinomaisen hyvällä mielellä. Keräsimme syyt tähän.


Hiilijalanjälki puolittunut

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Esimerkiksi tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusimman tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.


85 % vähemmän öljyä

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia. Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa. (Luke)


91 kertaa pienempi vesijalanjälki kuin Espanjassa

Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.


10 kertaa vähemmän maata kuin Espanjassa

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.


Maailman puhtainta

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.


38 / 10400 – onko se paljon?

Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa esimerkiksi 190 henkilöautolla ajettua kilometriä, puolikkaan (0,6) asuinneliön aiheuttamia ilmastopäästöjä tai 31 kirjaa, puolen vuoden sanomalehtitilausta tai 895 kilometriä maanpäällä kulkevilla julkisilla kulkuneuvoilla.

Sitran selvityksen mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 400 hiiliekvivalenttia. Kotimaisten kasvihuonevihannesten osuus hiilijalanjäljestä on siis noin 0,4 %. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 %.


Neljäsosa kasvisten syönnistä

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2017 yhteensä noin 64 kiloa. Kasvihuoneessa viljellyt tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2017 noin 17 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuona 2017 noin 25 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa.


Pakkaus estää hävikin

Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.


Vihreällä sähköllä ja ledeillä hiilijalanjälki entistäkin alemmaksi

Ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lisääntymisen myötä sähkö on korvannut vauhdilla erityisesti öljyn käyttöä. Reilussa vuosikymmenessä (2004–2017) öljyn käyttö on pudonnut 85 prosenttia, ja sähkön käyttö lisääntynyt samaan aikaan 62 prosenttia.

Kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä merkittävä osa on jo hiilineutraalia ja siitä osa sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön käyttö kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan siirtyminen uusiutuvaan sähköön vähentäisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 89 prosenttia. Jos samanaikaisesti siirryttäisiin kokonaan hakkeeseen, siirtyminen tietäisi lämmöntuotannon päästöjä 81 prosenttia. Koko toimialalle päästövähenemä olisi 84 prosenttia.

Edellisten lisäksi siirtyminen ledivalotukseen alentaa jatkuvasti yhä enemmän alan hiilijalanjälkeä. Ledejä on jo käytössä kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.


Kasvihuone kerää auringon energian 

Suomalainen kasvihuone kerää vuoden aikana auringon lähettämää energiaa kaksi kertaa enemmän kuin vuoden aikana tarvitaan kyseisen huoneen lämmittämiseen.  Näin ollen kasvihuone olisi täysin omavarainen ja vieläpä tuottaisi energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin, jos kasvihuoneen kokoama energia osattaisiin varastoida öiden ja talven varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Luonnonvarakeskuksen (2019) laskelmien mukaan Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet kokoavat energiaa auringosta noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Valtaosa energiasta päätyy takaisin ulkoilmaan. Lämmitysenergian määrä 2017 oli Luken mukaan vain 1,6 terawattituntia.

Kasvihuoneet syntyivätkin 1600-luvulla juuri edellä kuvatusta syystä. Myös kasvihuoneilmiö-sana pohjautuu samaan kasvihuoneiden kykyyn kerätä tehokkaasti energiaa


Vihanneksia vuoden jokaisena päivänä

Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sesonki on parhaimmillaan vuoden jokaisena päivänä. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden.  Tämä varmistaa, että näitä vihanneksia on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa ja ravintoloissa parhaimmillaan jopa poimintapäivänä. Tuoreus onkin yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.

Kulutustottumuksemme painottuvat edelleen jonkin verran vuoden kierron mukaan. Siten esimerkiksi kurkkujen, salaattien ja yrttien kulutus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa. Tomaattien huippuhetkiä eletään juhannuksen tienoilla, mutta muutoin kotimaisten tomaattien popsiminen on hyvin tasaista läpi koko vuoden.

Suomessa kasvatetaan vuodessa noin sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se muodostaa neljänneksen kaikesta vihannesten kulutuksestamme.


Satotason nousu laskee hiilijalanjälkeä

Suomalainen kasvihuonevihannesviljely nostaa jatkuvasti satotasoaan. Vuosina 2004–2017 tomaatin keskisato nousi 31 prosenttia ja kurkun 82 prosenttia. Vuonna 2018 Suomessa kirjattiinkin maailman korkeimmat kasvihuonekurkun koko maan keskisadot, 87 kiloa neliömetriltä vuodessa. Hollannissa luku oli 67 ja Espanjassa vajaat yhdeksän kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Satotason nousu onkin hiilijälkeen vaikuttava tekijä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös jatkuvasti kasvava yrityskoko.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2018 noin 560 kasvihuonevihannesviljelyä harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu kasvihuoneala oli 250 hehtaaria. Kokonaissato oli noin sata miljoonaa kiloa kotimaisia kasvihuonevihanneksia


Vajaan viiden euron tuki suomalaista kohden vuodessa

Kasvihuoneviljely on osa EU-maataloutta. Suomen liittyessä 1995 Euroopan unioniin kasvihuonetuotannolle luotiin kansallinen tukijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa suomalaisen tuotannon säilyminen. Maailman pohjoisimpana viljelymaana edellytykset ilman tukea olisivat olleet ja ovat yhä liian vaikeat.

Vuonna 2019 kasvihuoneviljely saa tukea 4,55 euroa suomalaista kohden. Yhtä päivää kohden se tarkoittaa noin 1,2 senttiä. Valtaosan tuloistaan – noin 93 prosenttia – puutarhat saavatkin tuotteistaan. Tuen avulla kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljellään noin sata miljoonaa kiloa. Lisäksi tuen piiriin kuuluu yli 120 miljoonaa kotimaista kukkaa.

Yhtä tuotekiloa kohden tuki vaihtelee puutarhan satotason mukaan. Esimerkiksi kurkulla tuen osuus 5–15 ja tomaatilla 8–20 senttiä kiloa kohden. Ruukkuvihanneksilla ja -yrteillä tuen osuus on 2–3 senttiä.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset puolittivat hiilijalanjälkensä

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Samanaikaisesti kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia.

Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälki roimasti alaspäin

Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa luvut aivan eri tasolle. Kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.

– Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat olleet viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Olemme todella iloisia siitä, että voimme korjata vanhat tiedot näillä erinomaisilla tutkimustuloksilla, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Vuonna 2017 kasvihuonealan ilmastovaikutus oli puoli prosenttia koko valtakunnan kokonaispäästöistä. Maatalouden ilmastopäästöistä kasvihuoneala muodosti enää neljä prosenttia.

Öljyn käyttö vähentynyt 85 %

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia.

Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa.

Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen verrattuna

Suomalainen kasvihuonetuotanto on vahvoilla myös vastuullisena veden käyttäjänä. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3 165 litraa tomaattikiloa kohden.

1/10 maata riittää kotimaiselle kurkulle espanjalaiseen verrattuna

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.

Innovatiivinen, tehokas viljely ja tarkka ilmaston sääteleminen kasvihuoneissa tulee olemaan elintärkeää tulevaisuuden ruuantuotannossa.

– Kasvihuoneviljely ja muu sisäviljely tulevat olemaan ratkaisu ilmastohaasteisiin, eivät osa ongelmaa. Kasvihuoneissa ilmastoa voi hallita, ja kun viljely säiden armoilla muuttuu arpapeliksi, kasvihuoneet tarjoavat ratkaisun laajamittaiseen ruoantuotantoon, Jalkanen jatkaa.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). Tutkimuksen tulokset on julkaistu 31.5. ilmestyvässä Puutarha&kauppa -lehdessä.

Lue lisää kasvihuonealan vastuullisuudesta

Käy Kasvihuoneeseen 15.5.!

Oletko koskaan käynyt kasvihuoneessa? Nyt siihen on mahdollisuus ympäri Suomen! Lähes 200 kukkia tai vihanneksia viljelevää kasvihuoneyritystä avaa ovensa keskiviikkona 15.5.

Minnan puutarhalla oli kauniita kukkia

Kasvihuone-podcast: uuteen kesäkukkakauteen

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Jakso 5: Uuteen kauteen

Kesäkukkakauden alkamisen kunniaksi Kasvihuone-podcast syöksyi suoraan pelipaikoille kesäkukkatarhalle. Millaisia kesäkukkia asiakkaat toivovat? Mitkä tulevat olemaan tämän kesän hittikukkia tai -värejä? Miksi tietyt kesäkukkalajit ovat suosittuja vuodesta toiseen? Millainen on nykypäivän kesäkukkaostaja? Millainen on puutarha-alan parhaaksi työpaikaksi valittu lahtelainen puutarha? Millaista on työskennellä kukkameren keskellä?

Kasvihuone-podcast: Mitä on tulevaisuuden kaupunkiviljely

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Jakso 4: Kaupunkiviljely

Miten ja miksi kaupungeissa tulisi tuottaa ruokaa? Mitä hyötyä vertikaaliviljelystä, eli kerrosviljelystä on? Miten ruokaa saadaan tulevaisuudessa? Minkälaisissa paikoissa ja mitä kasveja keskellä kaupunkia voi viljellä? Miksi ruokaa tulisi tuottaa mahdollisimman lähellä? Mistä lähtevät puutarhayrittäjän hullut ja innovatiiviset ideat? Miksi suomalaiset ovat niin ylivoimaisen hyviä viljelemään? Pitäisikö kaupunkisuunnittelussa ottaa huomioon tulevaisuuden ruuantuotanto?

Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa Robben Pikku Puutarhan viljelijä ja yrittäjä Robert Jordas sekä Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.