Puutarha-alan innovaatiokilpailu etsii kasvihuonetuotantoa kehittäviä ideoita

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Kilpailuun voi osallistua myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.


Kilpailuohjeet

Kilpailuehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Kilpailuasiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Kilpailusta voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet kilpailuehdotusten laadintaan.

Kilpailuun voivat osallistua suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Kilpailuun eivät voi osallistua kilpailun tuomaristoon kuuluvat, kilpailuohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta.

Kilpailun tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Innovaatiokilpailun palkintosumma on 10.000 euroa. Tuomaristo voi päätyä jakamaan palkintosumman, tai myös olla jakamatta palkintoja. Palkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Hämeenlinnassa 28.10.2021.

Kilpailuaika on 14.6. – 31.8.2021 klo 23.59.

Ilmoittaudu kilpailuun täällä: www.lyyti.in/innovaatiopalkinto2021

Lisätietoja antaa kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen: p. 0400 800 268, jyrki.jalkanen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Lepaa on tänä vuonna LepaaTalk! ja LepaaTalk! Studio

Tänä vuonna Lepaa 2021 -näyttelyn uutuudet, kuulumiset ja Lepaa spiritin tarjoavat e-Lepaa ja uusi LepaaTalk! elokuussa. LepaaTalk! järjestetään torstaina ja perjantaina 12.–13. elokuuta.

TORSTAINA 12.8 . ammattilaisille on luvassa kolme parin tunnin mittaista seminaaria avomaa-, kasvihuone- ja vihertuotannon puhuttavista aiheista:

LepaaTalk! Viher to 12.8. kello 9.00–11.00

9.00–9.20 Monimuotoisen luonnon aarteet kunnissa
Vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg, Sitowise Group Oyj

9.30–9.50 Kestävä viherympäristö kaupungeissa
Väitöskirjatutkija Marko Pesu, Helsingin yliopisto

10.00–10.20 Kuntien ratkaisuja lumon lisäämiseksi
Tutkija Jere Nieminen, Villi Vyöhyke ry

10.30–10.50 Vähäpäästöisyys ja vähäpäästöiset työkoneet
Johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro, Teknisen Kaupan Liitto ry

LepaaTalk! Kasvihuone to 12.8. kello 11.30–13.30

11.30–11.50 Mihin kasvihuoneyrittäjät nyt investoivat?
Viljelyn asiantuntija Lassi Remes, Kauppapuutarhaliitto ry

12.00–12.20 Mitä kasvualustaksi kukille ja vihanneksille keväällä 2022?
Toimitusjohtaja Teppo Rantanen, Biolan Oy

12.30–12.50 Pysyykö kotimaisuus kukkien ja vihannesten myyntivalttina?
Osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman, Ruokakesko Oy

13.00–13.20 Vastuullisuus osana brändin rakentamista – case NAMS
Teemu Kanasuo, Agrifutura Tomaatit Oy

LepaaTalk! Avomaa to 12.8. kello 14–16

14.00–14.20 Avomaalta tunneliin – mitä tulee huomioida?
Luonnonvarakeskuksen tutkijat Saila Karhu ja Sanna Finni

14.30–14.50 Marjantuotannon viljelytekniikat, kannattavuus ja markkinointi
Tarja Matomäki, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja ja marjanviljelijä

15.00–15.20 Vastuuviljely-menetelmä, kehitystyö ja pakastekasvisten ympäristöjalanjälki
Viestintä- ja vastuullisuusasiantuntija Miika Kemilä, Apetit Oyj

15.30–15.50 Täsmällistä viljelyä mittaamalla
Chief science officer Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu yhteen, kahteen tai jokaiseen seminaariin. Pääset kuuntelemaan haluamasi osuudet yhdellä 17 euron hintaisella pääsylipulla.

PERJANTAINA 13.8. ilmaisessa LepaaTalk! Studio -päivässä on kaikille lepaafaneille makupaloja Lepaalta, kiinnostavia vieraita, keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja terveisiä eri puolilta Suomea. Katso tietokoneelta tai kuuntele lähetys radiona – vietät mukavan päivän niin kuin Lepaalla olisit!

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu heti mukaan ilmaiseen päivään! Saat vielä muistutusviestejä tapahtumasta lähempänä ajankohtaa.

Puolet suomalaisista säilyttää tomaatteja väärin

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa. Tomaatti on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, mutta valitettavasti moni säilyttää edelleen tomaatteja väärin. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Parhaiten oikean säilytyksen osaavat 55-65-vuotiaat, heistä 34 prosenttia säilyttää tomaatit ja kurkut jääkaapissa. Erityisesti nuoret säilyttävät tomaatit ja kurkut väärin, 18–24 vuotiasta jopa 77 prosenttia säilyttää niitä jääkaapissa.

Suurimmat syyt vihannesten säilyttämiseen jääkaapissa olivat tottumus sekä parempi säilyvyys. Osa vastasi myös, että tomaatit ja kurkut maistuvat paremmilta kylminä. Myös jääkaapissa oleva vihanneslokero houkuttelee säilyttämään kaikki vihannekset siellä.

– Välillä saamme palautetta tomaattien mauttomuudesta. Tomaatin maku häviää jääkaapissa, joten säilytys vaikuttaa makuun ratkaisevasti. Usko jääkaapissa säilyttämisestä elää kuitenkin vahvana, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa. Tomaatti säilyy jääkaapissa pidempään ja pysyy kovana, mutta vetistyy sisältä. Kylmyys tekee tomaateista happamampia ja mauttomampia, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun ja yrttien, läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Tutkimuksesta selviää myös, että tomaatti kuuluu lähes jokaiseen talouteen. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, ettei talouteen osteta ollenkaan tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Tomaatteja viljellään noin 100 hehtaarin alalla noin 280:ssä yrityksessä.

Viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä

Tällä viikolla vietetään sieniviikkoa. Kotimaiset herkkusienet ovat ihanan helppoa arkiruokaa. Käyttövalmiit kotimaiset herkkusienet sopivat moniin ruokiin ja maistuvat taatusti kaikille. Suomessa kasvatettuihin sieniin liittyy joitain harhaluuloja. Mursimme viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä:

Myytti 1: Kotimaisia herkkusieniä ei ole saatavilla vuoden ympäri

Sienet mielletään yleisesti syysruuaksi kotimaisten metsäsienten saatavuuden takia. Kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä on saatavilla kauppojen hyllystä vuoden jokaisena päivänä. Herkkusienet sopivat sesonkiin kuin sesonkiin: kesän grilliherkuista syksyisiin piirakoihin ja joulupöydän sienisalaattiin. Kotimaisilta markkinoilta löytyy tavallisten valkoisten herkkusienten lisäksi jumbokokoisia herkkusieniä, erikokoisia ruskeita herkkusieniä sekä meheviä portobelloja.

Myytti 2: Viljellyt herkkusienet eivät ole vastuullisia

Suomessa herkkusienten kasvatus perustuu kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Kotimaiset herkkusienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Kasvattajat valmistavat kasvualustan itse. Kasvualustat valmistetaan kotimaisesta oljelta, broilerinlannasta ja vedestä. Tällä taataan alustan puhtaus ja tuoteturvallisuus. Käytetty alusta palautuu takaisin lähipelloille maanparannusaineeksi. Herkkusienet kasvavat pimeässä, valoa tarvitaan ainoastaan poimintavaiheessa. Viljely on tarkkaa, hygieenistä ja vastuullista.

Myytti 3: Herkkusienistä voi käyttää vain hatun

Herkkusienet ovat vastuullinen tuote myös niiden käytön vuoksi. Sienet voi käyttää kokonaan lakista jalkaan, jolloin ei synny ruokahävikkiä. Hävikkiä voi vähentää myös säilyttämällä ne oikein. Herkkusienet säilyvät noin viikon. Herkkusienten mahdolliset muovirasiat kannattaa laittaa muovinkeräykseen.

Myytti 4: Herkkusienet täytyy aina kypsentää

Kotimaiset herkkusienet ovat kotikokin unelma. Niitä voi syödä sellaisinaan tai laittaa niin arki- kuin juhlaruokiin. Ne sopivat esimerkiksi grilliin, piirakoihin, pataruokiin, pastaan tai vaikka hampurilaisen väliin. Sienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden ruoka-aineiden makua. Testaamisen arvoinen ruoka-aine siis!

Myytti 5: Herkkusienet eivät ole ravintorikkaita

Herkkusienet ovat erinomainen proteiininkorvike kotiruokiin. Niissä on runsaasti kasviproteiinia ja kaliumia. Herkkusienissä on myös hyviä kuituja, ja esimerkiksi sadassa grammassa on vain 0,2 grammaa rasvaa. Terveyden ja hyvinvointi laitoksen Fineli-tietopankin mukaan herkkusienet sopivat erinomaisesti myös muun muassa vegaaniseen, kolesterolittomaan, maidottomaan, suolattomaan ja gluteeniseen erikoisruokavalioon.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 14.5.

Milloin olet viimeksi vieraillut kasvihuoneessa? Puutarhamyymälöiden värikäs sesonki on vihdoin alkanut. Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat avanneet oviaan ja ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia teemapäivällä 14.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähde siis katsomaan, millaisia upeita kukka- ja vihanneselämyksiä läheltäsi löytyy. Kasvihuoneelta voi hakea myös alkukesän valohoitoa ja lämpöä.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Suurin osa kartalla olevista puutarhoista on kesäkukkamyymälöitä, mutta mukana on myös vihanneksia suoraan myyviä kasvihuoneyrityksiä. Puutarhamyymälät sijaitsevat pääosin ulkotiloissa ja koronaturvallisuus on otettu erityisen hyvin huomioon, joten vierailu niissä on turvallista.

Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea. Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä vuonna 2020 tehtiin ennätysmyyntejä, ja samaa ryntäystä tarhoille odotetaan tänäkin vuonna.

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen

Osallistu Facebook-tapahtumaan

Kolme ajankohtaisinta kukkaa äidille

Kesäkukkatarhojen sesongin alkaminen ja äitienpäivä osuvat toukokuun alkuun, joten äitiä on helppo muistaa kauniilla kotimaisella ruukkukukalla valikoimien ollessa runsaimmillaan. Kukka on lahjana aina tervetullut: se ilahduttaa ja hyvällä hoidolla kestää myös pitkään. Lue tämän hetken ajankohtaisimmista kukista ja ota talteen niiden hoito-ohjeet.

1. Pelargoni

Perinteinen pelargoni on noussut uuteen suosioon viime vuosina. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi. Kokematonkin puutarhuri saa helposti onnistumisen elämyksiä tästä runsaasta ja näyttävästä kasvista, kunhan muistaa pari perussääntöä.

Paikka auringossa

Pelargonit palvovat aurinkoa. Niistä tulee suurempia ja värikkäämpiä, kun ne saavat paljon valoa. Paras sijoituspaikka on aurinko tai puolivarjo. Pelargonit sietävät myös paahdetta. Pohjoiseen suuntaava parveke ei sovi pelargonille. Huomioi, että pelargonit eivät kestä yhtään hallaa. Jos laitat pelargoneja ulos jo nyt, muista nostaa ne sisälle tai suojata yöksi.

Vesi kauneushoitona

Pelargonit tulevat alun perin Etelä-Afrikasta, missä on paljon kuivia kausia. Pelargonit selviävät kuivuudesta varastoimalla nestettä lehtiinsä, joten väliaikainen kuivuus ei yleensä aiheuta peruuttamatonta vahinkoa. Kukkiakseen runsaasti  ja jatkuvasti, pelargoni tarvitsee kuitenkin säännöllistä kastelua. Kukkia tulisi kastella aurinkoisella säällä joka päivä, mieluusti aamulla seisoneella vedellä. Erittäin kuumina päivinä toinen kastelukerta illalla voi tehdä hyvää. On tärkeää, ettei multa kuivahtaisi koskaan kokonaan, eikä myöskään jäisi läpimäräksi. Pidä huoli myös, että vesi ei jää seisomaan. Jos et halua kastella joka päivä, valitse vettä varastoivia ruukkuja. Esimerkiksi isoissa parvekelaatikossa on noin kymmenen litran kokoinen vesivarasto.

Lannoita

Pelargoneja kutsutaan myös “nälkäisiksi” kasveiksi, sillä ne tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitus on siis tärkeää. Ravinteikas lannoitemulta pitää kasvin tyytyväisenä ensimmäiset viikot. Sen jälkeen kasvia voi alkaa lannoittaa. Lannoitetta voi lisätä välillä kasteluveteen tai käyttää hitaasti imeytyviä lannoitteita. Kysy parhaat vinkit puutarhamymälästä.

Vinkki: käytetyt kahvinpurut ovat voivat olla hyvä lannoite pelargonille, sillä ne sisältävä kasvin tarvitsemia ravinteita. Kahvinpurut voi kuivattaa ja sekoittaa varovasti multaan lähelle juuria.

Talveta

Pelargonit ovat itseasiassa perennoja, mutta koska ne eivät ole kylmänkestäviä, niitä käytetään meidän leveysasteilla yksivuotisina kasveina. Jos haluat talvettaa pelargonisi, leikkaa niistä pois noin 15 senttiä ennen ensimmäistä hallayötä ja siirrä viileään paikkaan. Ideaalilämpötila on 5–10 astetta. Kasvi ei tarvitse lähes ollenkaan vettä talvikuukausina, joten se saattaa näyttää jopa kuolleelta. Mutta kun se saa keväällä lämpöä ja valoa, se alkaa versota uudelleen.

2. Jalohortensia

Jalohortensia on näyttävä ja värikäs lahja äidille. Väreistä löytyy aina juhlava valkoinen, hempeä vaaleanpunainen, viileä vaaleansininen, herkkä violetti ja räväkkä aniliininpunainen. Hortensiat voi asetella tyylikkääseen suojaruukkuun ja sijoittaa näkyvälle paikalle sisääntulon yhteyteen, sisälle tai terassin oleskelualueelle.

Pidä kosteana

Hortensioiden multatila tulisi pitää tasaisen kosteana, ja ruukut olisi parasta kastella altakasteluna käyttäen mietoa lannoiteliuosta jokaisella kastelukerralla. Multaa ei saisi päästää kuivahtamaan. Hortensiat viihtyvät parhaiten hajavalossa. Lämpimällä ja aurinkoisella ilmalla ulos sijoitettu hortensia pysyy kauniina, kun sen sijoittaa varjoisalle paikalle. Sisällä huoneilman lämpötila vaikuttaa kukinnan kestoon: mitä viileämpi lämpötila, sitä pidempään kasvi kukkii. Runsaasti kukkivana se hyötyy myös lannoittamisesta.

Itä-Aasialainen vesisäiliö

Jalohortensia kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa kosteikoissa jokien varsilla. Sen tieteellinen nimi Hydrangea tarkoittaakin vesisäiliötä, mikä viittaa kasvin suureen vedentarpeeseen. Eurooppaan jalohortensia tuotiin ensimmäisen kerran 1700-luvun loppupuolella. Suomessa jalohortensiat yleistyivät 1920-luvulta aina 1940-luvulle asti.

Väri saattaa vaihdella

Joillakin jalohortensioilla kukan väri on aina punainen, mutta joillakin lajikkeilla maaperän happamuus vaikuttaa väriin. Neutraalissa tai emäksisessä maassa kasvavat hortensiat ovat punakukkaisia, mutta muuttuvat happamassa kasvualustassa siniseksi.

3. Ruusubegonia

Perinteinen ruusubegonia ilahduttaa varmasti äitiä sekä mummoa. Siitä on saatavilla useita värejä: punaista, vaaleanpunaista, keltaista, oranssia. Ruusubegonia on kaunis ja kestävä ruukkukukka, joka sopii niin sisälle kuin ulos. Se sietää viileää ja sopii myös kesäkukaksi. Ruusubegonian voi istuttaa kesällä ryhmäkasvien sekaan. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia viihtyy valoisalla paikalla, mutta ei siedä paahdetta.

Suosittu vuodesta toiseen

Ruusubegonia on yksi tunnetuista ruukkukukistamme. Sen suosio pysyy vakaana vuodesta toiseen johtuen sen runsaista ja värikkäistä kukista, helppohoitoisuudesta sekä kestävyydestä. Ruusubegonian käyttö on monipuolista: se sopii niin tuliaisilahjaksi, kausikukaksi ja istutettuna hautausmaalle. Ruusubegonia kestää hyvin myös viileyttä, siksi sen avulla voi loihtia vaikkapa asetelman lasitetulle parvekkeelle kunhan lämpötila pysyttelee kymmenen asteen tuntumassa. Se sopii myös kesäkukaksi ja se onkin erityisen näyttävä muiden ryhmäkasven seassa kesäisessä kukka-asetelmassa.

Suomalaiset rynnivät kevään kukkaostoksille

Suomalaiset suunnittelevat hankkivansa kesäkukkia tänä vuonna ennätyksellisen paljon. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 12 prosenttia suomalaisista arvioi lisäävänsä puutarhaostoksiaan viime vuoteen verrattuna. Ostajia odotetaan siis vieläkin enemmän kuin hurjana koronakeväänä 2020, kun kesäkukat myytiin ennätyksellisen aikaisin loppuun. 76 prosenttia arvioi hankkivansa kukkia suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Puutarhainnostus näkyy eniten nuorten aikuisten kohdalla. Joka neljäs 18–34 vuotias mies ja lähes joka kolmas 25–34 vuotias nainen arvioi lisäävänsä kukkien ostoa.

Kotitalouksista 67 prosenttia, eli jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista hankkii kesäksi kukkia puutarhaansa, parvekkeelle, patiolle tai mökille. Tutkimuksesta selvisi myös, että mitä pienemmällä paikkakunnalla asuu, sitä enemmän kukkia hankitaan. Kunnissa asuvista kesäkukkia aikoo hankkia 76 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 58 prosenttia vastaajista. Puutarhainnostuksen kasvu näkyy kuitenkin eniten pääkaupunkiseudulla, jossa asuu eniten kukkaostoksiaan lisääviä vastaajia.

– Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava sesonki vuoden kierrossa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea, aina Karjaalta Ivaloon saakka, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

– Kesäkukkamyynnin tuotannon arvo viljelijähinnoin on noin 100 miljoonaa euroa. Kesäkukkamyynti on hyvin tärkeä osa suomalaista kasvihuonetuotantoa ja se on kotimaista lähityötä aidoimmillaan, sanoo Jalkanen.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä oli 19.-25.4.2021 välisenä aikana. IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.

Lapset istuttavat vapuksi tuhansittain orvokkeja

Päiväkotilaiset ja alakoululaiset pääsevät istuttamaan tuhansittain orvokkeja eri puolilla Suomea perjantaina 30.4. Orvokkipäivä-nimellä kulkevassa tempauksessa kukkia viljelevät lähipuutarhat lahjoittavat orvokkeja paikallisille kouluille ja päiväkodeille. Tempaus on kotimaisten kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestön Kauppapuutarhaliiton järjestämä tapahtuma, jossa innostetaan ja tutustutetaan lapsia puutarhatöihin. Tempauksella halutaan lisäksi tuoda vapuksi iloa ja väriä erilaisiin pihoihin. Tapahtuma on järjestetty useamman kerran edeltävien 20 vuoden aikana.

– Tänä vuonna orvokkeja lahjoitetaan yhteensä 106:een kohteeseen ympäri Suomen. Jokaiseen kohteeseen lahjoitetaan vähintään 50 orvokkia, joten koulut ja päiväkodit pääsevät istuttamaan yhteensä yli 5000 orvokkia!, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Orvokit on kasvatettu Suomessa paikallisilla lähipuutarhoilla. Puutarhoja on mukana tempauksessa yhteensä 37 eri puolilta Suomea. Puutarhat lahjoittavat orvokkeja useampaan kohteeseen lähialueellaan. Katso kaikki orvokkeja lahjoittavat puutarhat sekä kohteet kuntakohtaisesti alla olevasta taulukosta.

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden. Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kappaletta. Kasvi kestää pientä pakkastakin, joten orvokilla on helppo aloittaa kesäkukkakausi jo huhtikuussa. Kukkien väriskaala on laaja ja kukan koko vaihtelee lajikkeesta riippuen lantin kokoisesta lapsen kämmenen kokoiseen. Orvokin hoidoksi riittää kastelu sekä kuivien kukkien nyppiminen.

Tempausta voi seurata sosiaalisesta mediasta perjantaina 30.4. tunnisteella #orvokkipäivä.

Paikkakunta Kukkia lahjoittava puutarha Kohde tai kohteet, jonne orvokit lahjoitetaan
Haapajärvi Veihtilahden Puutarha Oy Päiväkoti Kartano
Päiväkoti Satakieli
K.J.Ståhlbergin koulu
Hattula, Lepaa Hämeen ammattikorkeakoulu Villa Katinala, hoivakoti

Lepaan ala-aste

Päiväkoti Tuulimylly

Pekolan ala-aste

Haukivuori Katajakankaan Puutarha Oy Haukivuoren päiväkoti
Hormakumpu Lauran Puutarha Päiväkoti Pikkumettä, Kittilä
Päiväkoti Muksula, Kittilä
Inari Ivalon TaimiTupa ky Ivalon ala-aste
Jalasjärvi Latvalan Puutarha Iloniemen ja Jokipiin päiväkodit
Jyväskylä Vherlandia Oy

Puutarha Suokukka Ay

Päiväkoti Touhula Amiraali, Jyväskylä
Päiväkoti Norlandia Laukaan Aurinko, Leppävesi
Tikkakosken Päiväkoti, TikkakoskiPäiväkoti Kauratähti
Kajaani Ojavuon Taimitarha Oy Ristijärven keskuskoulu

Päiväkoti Saukonsilmu

Kannus Karpin Viherkeskus Ay Neljä päiväkotia Kannuksessa lähtee mukaan:
Lastentalon päiväkoti
Myllärin päiväkoti
Riihihovin vuoropäiväkoti
Vekkuleiden päiväkoti Koivukartano
Karkkila Puutarha Sundström Pupulan päiväkoti
Toivikkeen päiväkoti
Haapalan päiväkoti
Högforsin päiväkoti
Päiväkoti Vilperi
Haukkamäen päiväkoti + eskari
Karkin päiväkoti
Keminmaa Tasalan Kasvitarha Kellomäen päiväkoti
Lautiosaaren päiväkoti
Pilkepäiväkoti Virta
Keminmaa Vanhatalon Puutarha Päiväkoti Pirpala
Päiväkoti Kellomaki
Lautiosaaren Päiväkoti
Keminmaa esiopetus
Päiväkoti Kirkonmaki
Lassilan.paivakoti
Kokkola Taimitaikurit Oy Kaustarin koulu
Halkokarin koulu
Kouvola Lehtosen Puutarha Oy Upseerin päiväkoti
Kouvola (Kuusankoski) Haavikon Puutarha Kymenlaakson Steinerkoulu
Kuopio Heimosen Puutarha Oy Melalahden päiväkoti
Vehkalammin koulu
Lieto Tuulistarhat Oy/Riipin puutarha Hanhilinnan päiväkoti
Luumäki Kukkamaa & Pajupaja Jurvalan päiväkoti
Muurame Ritun Puutarha Saunakylän päiväkoti

Rajalan päiväkoti

Löytöretken päiväkoti

Kinkomaan päiväkoti

Leikarin päiväkoti

 

Mynämäki Sundellin puutarha Pikkulaurin päiväkoti
Vaahteramäen päiväkoti
Hiirenkorvan päiväkoti
Pyhän päiväkoti pajunkissa
Norlandia Laine päiväkoti
Ojakkala Veljekset Nuorinko Onnelan puutarha Ky Ojakkalan päiväkoti
Oulu Kauppapuutarha Kukkiva Kunnas Oy Välikylän päiväkoti
Päiväkoti Tuokkonen
Porvoo Cassandras Trädgård Ab Esbo daghem/Epoon päiväkoti
Bjurböle daghem
Tallberga daghem/Mäntykummun päiväkoti
Daghem/Päiväkoti Solhem
Rantasalmi Päivölän Puutarha Oy Juvan yhtenäiskoulu
Rantasalmi Päivölän Puutarha Oy Rantasalmi:
Päiväkoti Kerttula
Vuoropäiväkoti KäenkelloJuva:
Haapataipaleen ryhmäperhepäiväkoti
Antintien ryhmäperhepäiväkoti
Päiväkoti Apila
Saakoski Puutarha Suokukka Ay Korpilahden päiväkoti
Sauvo Salmin puutarha Sauvon päiväkoti ja perhepäivähoitajat
Suomussalmi SoulSpace Finland Oy/Haukiperän Puutarha Suomussalmi:

Ruukinkankaan koulu, eskarit, 1a ja b, 4a ja valmistava luokka. Taivalkehdon päiväkoti

Puolanka: Puolankajärven koulu 1A ja 2A.

Hyrynsalmi: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu

Tarttila, Valkeakoski Silpakan puutarha Tarttilan ala-aste
Tervo Lappalaisen Puutarha Ay Päiväkoti Kurrekumpu Marjo Tolonen
Tornio Puutarha Pelakuu Kaakamon päiväkoti
Tuusniemi Karvosen Puutarha Tuusniemen yhtenäiskoulu
Mannerheimin LastensuojeluliitonTuusniemen paikallisyhdistys ry
Uurainen Puurusen Puutarha Uuraisten koulukeskus
Kyynämöisten koulu
Höytiän koulu
Päiväkoti Pikkula Uurainen
Päiväkoti Helmi Jokihaara
Valkeakoski Tmi Vesirannan puutarha Eerolan päiväkoti, Valkeakoski
Veteli Harmaakiven puutarha ky Vetelin kunnan ryhmikset: lemmenranta,

Papupata ja Vaapukka

Halsuan yhtenäiskoulu

Virrat Puutarhatuote Hänninen Ay Rantatien koulu

Killinkosken koulu ja päiväkoti

Vaskiveden koulu ja ryhmis

Kotalan koulu ja ryhmis

Liedenpohjan koulu

Koivurinteen päiväkoti

Vöyri Ihamäen Puutarha Petterinmäen koulu
Ryhmäperhepäiväkoti Leppäkerttu
Ylihärmän päiväkoti
Voltin esiopetus
Hakolan päiväkoti

Neljä parasta kukkaa pääsiäiseen

Neljä parasta kukkaa pääsiäiseen

Pääsiäinen on sipulikukkien aikaa. Kevätaurinko houkuttelee puutarhapuuhiin, mutta yöpakkaset eivät vielä anna kesäkukille mahdollisuutta. Nyt onkin oivallinen aika kestäville kotimaisille sipulikukille. Pääsiäisenä on tarjolla jotain perinteistä, jotain uutta, jotain pastellista ja paljon keltaista. Neljä kotimaista kukkaa ovat pääsiäisen ehdottomia suosikkeja. Listasta löytyy suosikkeja ulos, sisälle tai parvekkeelle.

  1. Tetenarsissi

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Se sopii piristäjäksi niin kotiin, puutarhaan kuin parvekkeelle.

Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Ne pärjäävät pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi.

Teten voi laittaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Ulos kannattaa laittaa teteruukkuja, joissa kukinta on jo selvästi näkyvää, koska viileässä kukat avautuvat hitaasti. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi on myös suosittu keväinen hautakukka.

Tetenarsissi on yksi pääsiäisen suosituimmista ruukkukukista ja silloin sen iloisen keltainen kukka sopii hyvin koristamaan kodin juhlailmettä. Kokeile tetejä myös piristämässä juhlapöytää ja asettele ruukun reunalle erilaisia pääsiäisaiheisia koristeita.

Kaukoidässä narsissi on onnen symboli, ja erityisesti Kiinassa se on suosittu kevään vertauskuva. Nimi Narcissus tulee kreikan sanasta nárke (’horros, lamaannus’), minkä on arveltu viittaavan kukan huumaavaan tuoksuun.

Lataa kuvia tetenarsissista

  1. Helmililja

Helmililja on pieni ja sievä, useimmiten sinikukkainen kevään sipulikasvi. Ruukkukasvina sen saatavuus ajoittuu helmikuun lopun ja pääsiäisen väliseen aikaan.

Helmililjan kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun ja kukissa on miellyttävä tuoksu, joka voimistuu lämpimässä. Lehdet ovat ohuet ja pitkät. Suurin osa helmililjoista on syvänsinisiä tai valkoisia, mutta on olemassa myös vaaleanpunertava lajike. Valkoisen suosio on noussut viime vuosina.

Kaupasta kannattaa ostaa melko nupullisia kukkia, sillä ne kestävät jo auenneita pidempään. Sipulipaakun voi siirtää myyntiruukusta kookkaampaan ruukkuun tai astiaan. Kasvin hoidoksi riittää säännöllinen kastelu, huolehdi riittävästä kosteudesta varsinkin pakkasyön jälkeen sillä kasvi tarvitsee lämmettyään välittömästi vettä. Lannoitusta ei tarvita, sillä sipulissa on varastoituneena kaikki ne ravinteet joita kasvi kukkiakseen tarvitsee.

Lasitettu parveke on ihanteellinen paikka helmililjoille, aivan kuten tetenarsisseillekin. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan. Kasvin lehdet saattavat pysyä vehreän vihreinä pitkälle kesään.

Lataa kuvia helmililjasta

  1. Keväthyasintti

Meillä paremmin joulukukkana tunnettu hyasintti on ollut Keski-Euroopassa suosittu kevään sipulikukka. Viime vuosina se on rantautunut vihdoin Suomenkin kevääseen. Keväthyasintteja on saatavilla kotimaisena maalis-huhtikuussa. Väreinä on keväisiä keltaisia, liloja, oransseja, punaisia ja sinisiä. Suomalaiset ovat ottaneet ilolla vastaan hyasintin uudeksi kevätkukakseen.

Hyasintti aukeaa noin viikossa umpinuppuisesta täyteen kukkaan, ja kukinta kestää useita päiviä. Hyasintti kannattaa ostaa mahdollisimman nuppuisena, jotta siitä voi nauttia pitkään. Kastele hyasinttia varovasti, jotta varsi ei veny liian pitkäksi. Pitkät hyasintit voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Leikkaa mahdollisimman läheltä sipuleita ja asettele kukat niukkaan, kylmään veteen.

Puutarhassa hyasintti viihtyy ruukussa tai kukkapenkissä. Se kestää hyvin myös pientä pakkasta. Keväisessä ulkoilmassa hyasintti kukkii pitkään, jopa useampia viikkoja. Hyasintti voi kestää puutarhassa useamman vuoden, mutta kukinnot pienenevät vuosi vuodelta.

Lataa kuvia hyasintista

  1. Tulppaani

Tulppaanin pitkä, marraskuussa alkanut sesonki päättyy pääsiäiseen. Kausi päättyy keltaiseen räjähdykseen: suurin osa pääsiäisen aikaan myytävistä tulppaaneista on keltavoittoisia. Tulppaaneista saa näyttäviä koristeluja pääsiäispöytään tai ulos ovipielen tervehdykseksi. Tulppaanikimpun kaveriksi voi asetella esimerkiksi erilaisia keväisiä oksia. Leikkotulppaanista voi askarrella kranssin ulko-oveen tai antaa jo auenneille kukille toisen elämän astiassa portinpielessä. Keväisellä tulppaanikimpulla voi myös ilahduttaa ystävää etänä, kun kyläilyt jäävät tänä pääsiäisenä välistä.

Tulppaanin hoito on helppoa. Leikkaa kotona tulppaanien varresta pari senttiä pois, ja jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu ja kääre antaa tukea varsille. Luonnolliseen kimppuun sopivat eläväisemmät, kaartuvat tulppaanit, jolloin nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva. Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä ja se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä.

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Suomalaiset vihannesviljelijät ovat vuonna 2020 ylittäneet ensimmäisinä maailmassa huiman sadan kilon keskisadon vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan uusi ennätysluku on noin 102 kiloa kurkkuja yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä yhden vuoden aikana.

Keskisadossa ovat mukana kaikki suomalaiset kurkunviljelijät. Heillä oli vuonna 2020 kurkkua viljelyssä noin 53 hehtaaria. Tältä alalta poimittiin noin 54 miljoonaa kiloa kurkkua, mikä sekin on kaikkien aikojen ennätys.

– Myös edellinen maailmanennätys tehtiin Suomessa: vuotta aiemmin Luke kirjasi noin 94 kilon neliösadot. Keskisato on siten yhdessä vuodessa hypännyt ylöspäin reilulla kahdeksalla prosentilla. Siinä on vähän mallia muiden maiden kurkunviljelijöille, kehaisee toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Keskeisin syy toistuviin ME-lukuihin on viljelyosaamisen nopea kehittyminen ja tuotannon korkea tekninen taso. Myös huonekantaa on uusittu viime vuosina rivakasti.

– Suomalaiset ovat todella ottaneet kotimaisen kurkun suosikikseen. Kurkun ketju puutarhoilta kauppoihin on nopea, ja lähellä kasvaneen kurkun tuoreus on vahva valtti. Kiertonopeus kaupoissa on parantunut, mikä varmistaa osaltaan tuotteiden laadun ja raikkauden. Ulkomaisen kurkun ongelmana on pitkän, yli 4 000 kilometrin rekkamatkan aiheuttama vanhentuminen ja kellastuminen. Siksi ne vähitellen väistyvät hyllyistä. Kotitaloudet eivät juuri tuontikurkkua osta, sitä on tarjolla lähinnä joukkoruokailussa, kertoo Jalkanen.

Suomalaiset syövät kotimaisia kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Nyt popsimme niitä jo noin kymmenen kiloa henkeä kohden vuodessa.