Älä säästä väärästä paikasta – ota vitamiinit talteen vihanneksista

Sydäntalven pimeydessä on helpompi sinnitellä, kun huolehdit, että saat ruoasta kaikki tarpeelliset vitamiinit. Tämä käy helposti ja edullisesti kotimaisten kasvihuonevihannesten avulla. Itsensä helliminen hyvällä ruoalla on hauskempaa kuin vitamiinipurkilla piipahtaminen.

Kasviksia tulisi syödä nykyistä enemmän

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin kesällä 2023. Uusissa suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia entistä enemmän, 500–800 grammaa vuorokaudessa aiemman ”puoli kiloa päivässä” -suosituksen sijaan. Onneksi kotimainen kasvihuoneviljely takaa sen, että tuoretta rouskuteltavaa saa talviaikaan täällä pohjolan perukoillakin.

Tutuimpia kotimaisista kasvihuonevihanneksista lienevät kurkku ja tomaatti, joita näkeekin miltei joka korissa ja kärryssä, kun vilkuilee ruokakaupassa ympärilleen. Keskivertosuomalainen syö kurkkua ja tomaattia noin kymmenisen kiloa vuodessa kumpaistakin.

Vihanneksia ostaessa kilohinta ei ole aina paras mittari. Tomaatti tunnetaan ennen kaikkea korkeasta lykopeenipitoisuudestaan, joka imeytyy parhaiten käsittelyn jälkeen, kuten vaikka tomaattikeitosta. Tomaatissa on myös rutkasti C-vitamiinia ja jonkin verran B-ryhmän vitamiineja. Kotimainen kurkku taas sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. 2–5 vuotiaan lapsen päivittäinen C-vitamiinitarve täyttyy siis jo syödessä yhden kurkun (ka. 350 g).

Kiinnitä huomiota ainakin C-vitamiiniin ja folaattiin

Vesiliukoinen C-vitamiini on yksi tärkeimmistä talviväsymyksen torjuntaan liittyvistä vitamiineista. C-vitamiini toimii vesiliukoisena antioksidanttina ja ylläpitää muun muassa vastustuskykyä. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään C-vitamiinia reilusti aiempaa enemmän. Aiemmin C-vitamiinin saantisuositus oli aikuisille 75 mg/vrk, kun nyt se on miehillä 110 mg/vrk ja naisilla 95 mg/vrk.

Päivittäisen kiintiön saa helposti täyteen esimerkiksi popsimalla kotimaista paprikaa, sillä keskimäärin paprikoissa on C-vitamiinia 184,8 mg/100g. Paprika siis päihittää mennen tullen vaikkapa perinteisesti C-vitamiinipommina pidetyn appelsiinin, jossa on C-vitamiinia 51 mg/100 g. Ruoanlaitossa C-vitamiiniannosta voi hieman kasvattaa myös ovelalla maustamisella, sillä esimerkiksi tuoreessa vihreässä chilissä on C-vitamiinia peräti 242,5 mg/100 g ja persiljassa 200 mg/100 g.

Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa sai erityishuomiota myös folaatti, jota suomalaiset ovat perinteisesti saaneet aivan liian vähän. Nykyisten suositusten mukaan folaattia tulisi saada 330 mikrogrammaa vuorokaudessa. Päivän folaattikiintiön kannalta hevi-osaston aarteita ovat kotimaiset tummanvihreät salaattikasvit, kuten pinaati, lehtikaali ja rucola. Ne ovatkin melkoisia folaattipommeja verrattuna esimerkiksi avokadoon, jossa folaattia vain murto-osa kotimaisiin salaattikasveihin verrattuna.

Noin puolet folaatin päivittäisestä saantisuosituksesta saa kasaan syömällä vajaa 200 grammaa vihersalaattia, jossa on mukana vaikkapa kotimaista kurkkua ja tomaattia. Tällaisen salaattiannoksen raaka-aineet maksavat yhteensä vajaat kaksi euroa. Jos vastaavan määrän folaattia haluaa syödä vaikkapa avokadon muodossa, sitä saa popsia miltei puolitoista kiloa, jolloin hinta on yli viisi euroa. Kotimaiset vihannekset ovat siis kustannustehokas valinta, jossa pelkän kilohinnan sijaan tarkastellaan kokonaisuutta.

Yrttien puolelta folaatin saantia voi edistää esimerkiksi ruohosipulilla, jossa folaattia on 105 mikrogrammaa sataa grammaa kohti, tai basilikalla, jonka folaattipitoisuus on 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohti. Kuumentaminen tuhoaa folaatin helposti, joten jos haluaa varmistaa sen täyden saannin, salaatit kannattaa rouskutella sellaisenaan.

Image

Vitamiinipitoinen resepti talvipäiviin: Tomaatti- lehtikaalikeitto

Lämmittävä tomaatti-lehtikaalikeitto maistuu erityisen hyvältä ulkoilun jälkeen, ja tässä sopassa loistavat kotimaiset tomaatit, paprikat ja lehtikaali, joihin paahdetaan lisää makua uunissa. Keitto sisältää C- ja A-vitamiineja ja folaattia, ja linssien ansiosta se vie taatusti myös nälän.

Neljälle
Valmistusaika: 1 h

800 g kotimaisia tomaatteja (noin 6 kpl)
400 g kotimaista paprikaa (noin 3 tavallista tai 4 suippopaprikaa)
5 kotimaisen lehtikaalin lehteä
1 kotimainen sipuli
2 kotimaista valkosipulinkynttä
1 kotimainen punainen chili
4 rkl tomaattipyreetä
4 rkl balsamiviinietikkaa
1 l kasvislientä
1 pkt (380 g) esikypsennettyjä linssejä
1 pnt kotimaista basilikaa, tilliä tai lehtipersiljaa hienonnettuna
kylmäpuristettua rypsiöljyä
suolaa ja pippuria

Lohko huuhdellut tomaatit ja paprikat ja aseta ne uunipellille. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes ne pehmenevät ja saavat väriä.

Leikkaa paahdetut paprikat suupaloiksi.

Poista lehtikaalin lehtiruodit ja revi pehmeät osat kulhoon. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita ja saaneet väriä. Jos sinulla ei ole kiertoilmauunia, voit lisätä lehtikaalit paahtumaan myös muiden kasvisten päälle viimeisiksi 10 minuutiksi.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota niitä kattilassa. Hienonna chili ja kypsennä sitä pari minuuttia sipulien kanssa. Lisää tomaattipyree, suolaa ja pippuria, ja kypsennä seosta noin 5 minuuttia, välillä sekoittaen.

Kaada kattilaan kasvisliemi, balsamiviinietikka, paahdetut tomaatit ja paprikat. Keitä 10 minuuttia. Lisää lopuksi huuhdotut linssit, rapeat lehtikaalit ja hienonnetut yrtit. Kiehauta, tarkista maku ja tarjoile.

 

Joulukukkanäyttely Helsingin Kalliossa 1.–3.12

Nyt on mahdollisuus ottaa pieni hengähdyshetki joulukuun alun kiireistä ja tulla Kallion sydämeen inspiroitumaan kotimaisista joulukukista.

Kauniisti kotimainen ja Kukkaverstas järjestävät yhteistyössä ihanimpia kotimaisia joulukukkia juhlistavan kukkanäyttelyn perjantaista sunnuntaihin 1.-3.12.2023. Näyttely on kaikille avoin ja maksuton, se sijaitsee Helsingin Kalliossa, osoitteessa Fleminginkatu 20.

Kukkaverstaan kukkataiteilija Minna Mercke Schmidt ja floristi Heidi Mikkonen ovat taikoneet tilaan kotoisan ja lämpöisen joulutunnelman kotimaisilla kukilla. Kukka-asetelmista saa inspiraatiota oman kodin somistukseen ja joulun ihanimpiin kukkalahjoihin.

Näyttely on auki seuraavasti:

pe 1.12. klo 10-18
la 2.12. klo 11-16
su 3.12. klo 12-16

Tapahtuman yhteydessä viereisen Hurstin ruoka-avun asiakkaille lahjoitetaan 100 kotimaista hyasinttia.

NW Systems Ab Oy voitti Innovaatiopalkinnon 2023

Vuoden 2023 Puutarha-alan innovaatiopalkinnon on voittanut menetelmä kasvihuoneilmaston optimointiin aktiivisella kosteudenpoistolla ja lämmön talteenotolla. Innovaation kehittäjä on NW Systems Ab Oy. Palkinto jaettiin torstaina 26.10. Tampereella Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Uuden Tekniikan Päivässä. Palkinnon arvo on 2 000 euroa.

Kasvihuoneiden kosteudenpoisto on tähän mennessä toteutettu suurelta osin lämmittämällä huonetta ja tuulettamalla ylimääräinen kosteus ulos. Tässä menetelmässä hukataan kuitenkin energiaa sekä kasvien kasvua lisäävää hiilidioksidia. Aktiivisen kosteudenpoiston avulla kasvihuoneen kosteus otetaan talteen suoraan ilmasta ja se voidaan hyödyntää myöhemmin esimerkiksi kastelussa uudelleen. Tuuletusluukkuja voidaan pitää enemmän suljettuina, jolloin kasvihuoneen energiatehokkuus kasvaa huomattavasti. Samalla kasvuolosuhteet voidaan optimoida kasvin kannalta paremmin.

Yhdistettynä lämmöntalteenottoon, kosteudenpoistojärjestelmä vähentää myös kasvihuoneen lämpöenergiantarvetta sekä lisää yrityksen energiaomavaraisuutta merkittävästi. Teknologialla on potentiaalia vähentää kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälkeä entisestään.

Kosteudenpoistoon ja lämmöntalteenottoon kehitettyä teknologiaa on jo olemassa ja käytössä kasvihuoneissa, joten ideana innovaatio ei ole täysin uusi. NW Systemsin tapa suunnitella ja toteuttaa tekniikka, on kuitenkin innovatiivinen. Kosteudenpoisto toimii tehokkaasti olosuhteista riippumatta. Lisäksi järjestelmän suunnittelu on tehty kustannustehokkaasti, jolloin järjestelmä tulee olemaan hinnaltaan kilpailukykyinen.

– Innovaatiopalkintoa oli hakemassa alalla toimivia ja sitä tuntevia organisaatioita sekä ulkopuolisia tahoja. Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua. On hienoa nähdä, että Suomessa osataan myös innovoida ja kehittää uutta teknologiaa sekä uusia viljelymenetelmiä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

toiminnanjohtajan sijainen
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi

Lindroosin Puutarha Oy Kaarinasta on Vuoden 2023 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Piikkiössä, Kaarinassa sijaitseva Lindroosin Puutarha Oy on palkittu vuoden 2023 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1940 perustetulla puutarhalla viljellään ympärivuotisesti salaatteja, tomaatteja ja yrttejä 11 600 neliömetrin alalla. Puutarhan yrittäjinä toimivat veljekset Jussi ja Ismo Lindroos. Veljesten isoisän Uuno Lindroosin perustamalla puutarhalla viljeltiin aluksi vihannesten lisäksi myös kesä- ja muita sesonkikukkia. Kukkien viljely jäi pois 1990-luvulla, mistä lähtien puutarhalla on keskitytty vihannesten viljelyyn.

Tänä päivänä tärkein tuote puutarhalla on leikattu jääsalaatti. Kausituotantona viljellään tomaattia, kurkkua ja paprikaa. Yrteistä viljellään muun muassa basilikaa, persiljaa, tilliä ja ruohosipulia. Kaikki tuotteet myydään suorajakeluna ruokakauppoihin Turun alueelle ja pääkaupunkiseudulle. Puutarhalla on myös oma vähittäismyymälä, josta paikkakuntalaiset saavat hakea Lindroosin sekä lukuisten muiden paikallisten puutarhojen tuotteita suoraan myymälästä.

Puutarhalla on tehty isoja investointeja viime vuosikymmenellä, kun puutarhalla uusittiin ja rakennettiin kasvihuoneita sekä lämpökeskus. Työntekijöitä puutarhalla on 20-30 vuodenajasta riippuen. Perheyrityksen jatko näyttää lupaavalta, sillä puutarhalla työskentelee myös seuraava sukupolvi, Ismon lapset Linda ja Lassi Lindroos.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä ohjeistoa, Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

Lataa kuvia Lindroosin puutarhalta täältä

Lisätietoja:

Yrittäjä, Lindroosin Puutarha Oy
Jussi Lindroos
040 551 7670

toiminnanjohtajan sijainen 
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi

Martin Tarha Oy Oripäästä on Vuoden 2023 kukkien laatutuottaja

Oripääläinen Martin Tarha Oy on palkittu vuoden 2023 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1995 perustettu perheyritys viljelee koristekasveja ympärivuotisesti 5 000 neliömetrin alalla. Puutarhalla viljellään laaja skaala erilaisia ruukkukukkia lukuisissa eri lajikkeissa. Valtaosa myynnistä on tukkukauppaa. Puutarhan yhteydessä sijaitsee myös kukkakauppa. Puutarhan perustivat yrittäjäpariskunta Martti ja Tarja Repo. Nyt puutarhalla jatkaa toisessa polvessa yrittäjäpariskuntana Janne ja Petra Repo. Puutarhan tuotannosta ja tukkukaupasta vastaa Janne Repo, Petra Repo kukkakaupasta ja yrityksen markkinoinnista. Puutarhalla työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää ympärivuotisesti.

Martin Tarha Oy:lla viljeltäviä tuotteita ovat muun muassa joulutähdet, kiinanruusut, soilikit, hortensiat, pelargonit, erilaiset viherkasvit, oikeastaan koko ruukkukukkien kirjo. Puutarha on erikoistunut tarjoamaan tutuista tuotteista laajaa valikoimaa erilaisia erikoislajikkeita, ja ottaa viljelyohjelmaan rohkeasti uusia tuotteita ja haastaa massatuotantoajattelua. Innovatiivinen puutarha pyrkii kuuntelemaan tarkalla korvalla varsinkin kukkakauppiaita, ja tarjoamaan kotimaiseen valikoimaan jotain uutta ja erilaista. Vuositasolla puutarhalta valmistuu noin 400 000 ruukkua.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä ohjeistoa, Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja, Martin Tarha Oy
Janne Repo
050 520 1939

toiminnanjohtajan sijainen, Kauppapuutarhaliitto ry 
Lassi Remes
040 675 8875

Uusi kukkasesonki syksyyn – syystähti tuo tunnelmaa loppuvuoteen

Pimeän vuodenajan lähestyessä arki siirtyy enemmän sisätiloihin ja koti kaipaa enemmän piristystä. Loka-marraskuuhun onkin syntynyt uusi kukkasesonki hämärtyviä iltoja piristämään. Marketeissa ja kukkakaupoissa alkaa nyt näkyä syystähtiä ja prinsettioita.

– Syystähtiä ja prinsettioita on ollut myynnissä syksyisin jo jonkin aikaa, mutta nyt niistä on kasvanut uusi kukkasesonki syksyyn ja niitä osataan jo odottaa. Syystähdiksi kutsutaan joulutähden syksyisen värisiä lajikkeita. Prinsettia on taas joulutähden pienempikukkainen sukulainen. Molemmat ovat erinomaisia vaihtoehtoja myös heille, jotka eivät niin innostu joulusta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Herkän vaaleanpunainen prinsettia ilahduttaa runsaskukkaisella kasvutavallaan. Kasvi on tyypillistä joulutähteä hieman pienempikokoinen ja sen reunuslehdet sirommat. Princettia on ihana lahja paitsi omaan kotiin myös vaikkapa synttärisankarille tai syksyllä opinnoistaan valmistuvalle.

Syystähdet taas nimensä mukaisesti sulostuttavat värimaailmaltaan ruskan väreissä. Syystähtien reunuslehtien väri vaihtelee persikkaisesta ja aprikoosin värisestä trendikkäisiin maitokahvin sävyihin. Muotoja ja kokoja kasvista löytyy useita. Värit sopivat mainiosti esimerkiksi Halloween-koristeluihin ja syksyisiin illanistujaisiin. Perheen isät ilahtuvat rouheaan ruukkuun istutetusta syystähdestä isänpäivälahjana.

– Erikoisempia väriyhdistelmiä kannattaa kärkkyä omaan ostoskoriin jo heti sesongin alkupuolella. Joulua kohti mentäessä perinteisen punaiset versiot joulutähdistä yleistyvät, ja harvinaisempia variaatioita voi olla hankalampi löytää. Kotimaisesta kukasta saa hyvällä hoidolla pitkäaikaista iloa läpi pimeän vuodenajan, Rantala sanoo.

Hoida kuten joulutähteä

Prinsettiat ja syystähdet hyötyvät samanlaisesta hoidosta kuin serkkunsa joulutähti. Tärkeää on pitää kasvi riittävän valoisassa ja tasaisen lämpöisessä paikassa, suojattuna vedolta tai kuumottavalta lämpöpatterilta. Lämpötila kannattaa huomioida jo matkalla myymälästä kotiin tai lahjaa kuljetettaessa: kasvi on hyvä suojata kylmältä lokakuun viileydeltä.

Kaikkia tähtösiä kastellaan tasaisesti huoneenlämpöisellä vedellä, liikakastelua välttäen. Veden voi antaa suoraan mullan päälle tai aluslautaselle. Altakastelumenetelmä suojelee parhaiten kasvin herkkiä juuria. Kiireisen kastelijan apu on upotusmenetelmä, jolla kastelu riittää kerran-pari viikossa.

Tarvitsetko kuvia syystähdistä tai joulutähdistä julkaisuusi? Lataa kuvia ilmaiseksi täältä.

Kasvihuoneyritysten talvi näyttää valoisalta

Viime talvena huippunsa saavuttanut energiakriisi kohdistui kasvihuonealaan voimakkaasti, jonka seurauksena kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljeltiin selvästi normaalia vähemmän. Kevään aikana tuotanto palasi talvitauolta ryminällä ja kuluttajat ovat saaneet nauttia runsaasta tarjonnasta pitkin kesää. Myös tuleva talvi näyttää kasvihuonevihannesten osalta lupaavalta. Kotimaisia kasvihuonevihanneksia tulee olemaan saatavilla hyvin, mikä heijastuu myös kuluttajahintoihin.

– Kasvihuonevihannesten osalta tulevan talven tuotantomäärät tulevat olemaan melko normaalilla tasolla. Odotamme hyvän tarjonnan heijastuvan kotimaisten kasvihuonevihannesten hintatasoon. Kasvihuonealalla on haasteista huolimatta hyvä vire ja viljelijät odottavat talvea positiivisin mielin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Energiakriisi on saanut suomalaiset kasvihuoneyrittäjät tehostamaan kasvihuoneviljelyä entisestään. Tavoitteena on säästää energiaa viljelyä optimoimalla sekä investoimalla energiapihiin teknologiaan. Esimerkiksi valotuksessa on siirrytty kiivaasti LED-valaistukseen, jonka ansioista tuotannossa säästetään huomattavasti energiaa.

– Kasvihuoneviljelijät ovat vastuullisessa tuotannossa edelläkävijöitä.  Ala on muun muassa pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004. Haastava viime talvi vauhditti investointeja tehokkaampaan tuotantoon entisestään, Remes kertoo.

Sähköverkon turvaajia

Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen lyhytkestoiseen tasapainottamiseen. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista.  Kasvihuoneiden käyttämiä kasvatusvaloja voidaan hetkessä sammuttaa, tai sähkön kulutusta lisätä valtakunnan sähköverkon tarpeiden mukaan.

– Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan niin kesällä kuin talvellakin. Jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa. Uusituvan sähköntuotannon kasvaessa myös häiriöreservin tarve kasvaa tulevaisuudessa, Remes selvittää.

Vitamiinit syksyyn vihanneksista – katso somen hittireseptit!

Kotimaiset vihannekset viljellään lähellä, ja ne kulkevat vain lyhyen matkan viljelijältä kaupan vihannesosastolle. Kun tuoretavara pysyy tuoreena, säilyvät siinä myös tarpeelliset vitamiinit ja muut ravintoaineet. Syksyllä voi olla hyvä hetki päivittää oma reseptiarkisto ja taata lautaselle riittävästi ravintorikasta ruokaa.

Kurkku onkin C-vitamiinipommi – katso hittiresepti!

Kotimainen kurkku sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. Kurkku syödään yleensä kokonaan ilman kuorimista tai muuta biojätettä, joten se voi tulla kilohinnaltaan esimerkiksi sitruksia edullisemmaksi C-vitamiinin lähteeksi. Yksi 350 g painoinen kurkku sisältää C-vitamiinia noin 28 milligrammaa. Tämä vastaa 2-5 -vuotiaan lapsen päivän saantisuositusta ja aikuisellakin se on suosituksesta jo 40 %.

Saat uutta jujua perinteiseen salaattiin murskaamalla kurkun ja yhdistämällä sen maukkaaseen kastikkeeseen. Murskakurkuista on muodostunut kesän aikana hittiresepti sosiaalisessa mediassa. Katso hittiresepti täältä!

A-vitamiinit tomaatista talteen

Riittävä A-vitamiinin saanti on tärkeää, sillä se voi vähentää erilaisten infektioiden riskiä. Lapsiperheissä syksyn koulu ja harrastukset voivat altistaa pöpöille, mutta niitä vastaan voi yrittää suojautua monipuolisella ravinnolla! Alle 10-vuotias lapsi saa n. 40 % päivittäisestä A-vitamiinin tarpeestaan jo 250 gramman tomaattiannoksesta. Kotimainen tomaatti ja paprikat ovat oivallisia A-vitamiinin lähteitä monipuolisessa ruokavaliossa.

Keittele kerralla iso satsi vaivattomasti valmistuvaa tomaattikastiketta ja pakasta osa tai nauti pikaisesti pikkelöidyistä kirsikkatomaateista lounaan seurana.

Folaattia tummasta salaatista ja yrteistä

Tutkimusten valossa suomalaisten folaatinsaanti on liian vähäistä. Folaatilla eli B9-vitamiinilla on tärkeä tehtävä aivojen ja hermoston tehtävien ylläpidossa sekä solujen jakaantumisessa. Elimistö ei pysty tuottamaan folaattia itse, joten se tulee saada ravinnosta. Hyviä lähteitä tälle ovat etenkin tummanvihreät salaatit, jotka sisältävät folaattia noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Tuoreissa yrteissä määrä voi olla vielä suurempi. Aikuisen folaatintarve vaihtelee n. 300 mikrogramman molemmin puolin.

Yrttejä on helppo lisätä ruokiin maukkaan yrttiöljyn muodossa. Kokeile myös kotimaista pinaattia Green Goddess -hittisalaatissa tai lehtikaalia monipuolisessa salaatissa!

Kasvuturpeelle kavereita tomaatin viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

Kasvuturpeelle Kavereita -hankkeeseen kuuluva tomaatin viljelmäkoe Lepaalla päättyi toukokuun lopulla. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta alustavia tuloksia voidaan jo tässä vaiheessa esittää. T­ulokset ovat lupaavia, sillä kaikilla alustoilla saatiin runsaasti laadukasta satoa. Yksi koealustoista ei sisältänyt turvetta lainkaan.

Tomaattikokeessa oli kolme erilaista kasvualustaa, joita verrattiin Lepaalla tavallisesti käytössä olleeseen alustaan. Verrannealusta oli Kekkilän Natural Control Growboard -viljelylevy.

Koealustana Kekkilältä oli Natural Control Growboard WF -levy, jossa oli 15 prosenttia puukuitua. Novarbolta kokeessa oli kaksi erilaista Mosswool -viljelylevyä, toisen koostumus oli turve-sammal-puukuitu suhteessa 33/33/33 ja toisen sammal-puukuitu suhteessa 50/50. Mosswool-sammal-puukuitu 50/50 oli kokeen ainoa kokonaan turpeeton alusta. Koealustat eivät ainakaan toistaiseksi ole kaupallisessa tuotannossa.

Koe alkoi viime elokuun alussa, jolloin Encore-lajikkeen jalonnettuja, yksilatvaisia taimia istutettiin kuusi jokaiseen levyyn. Koe oli sijoitettu yhdelle riville, jolle muodostettiin kuusi lohkoa, joiden sisällä alustat olivat satunnaisessa järjestyksessä.

Sato tärkein tarkastelukohde

Tärkeimmät mitattavat asiat olivat sadon määrä ja laatu. Niitä mitattiin suhteellisella otannalla. Kerran kahdessa viikossa koerivi poimittiin siten, että jokainen ruutu kerättiin omaan laatikkoonsa ja lajiteltiin. Lajitteluluokkia olivat 1 lk, 2 lk, pienet, latvamätä, haljenneet, epämuodostuneet ja muut. Jokainen luokka punnittiin ja kappalemäärät laskettiin.

Mittaus tehtiin vaihtelevasti eri poimintapäivinä, joita olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Tomaatit poimittiin melko kypsinä, sillä ne toimitettiin suurimmaksi osaksi suoraan kauppoihin vielä samana päivänä. Myös koerivin sato myytiin. Suhteellinen otanta aiheutti jonkin verran epävarmuutta tuloksiin. Satomääriin saattoi vaikuttaa niin edellisen poimijan, kuin hanketyöntekijänkin arvio tomaatin poimintakypsyydestä.

Verranteen mukaan kasteltiin

Tilastollisia analyysejä tuloksista ei ole tehty, joten ei ole varmuutta, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä. Matalin sato oli noin kuusi prosenttia pienempi kuin korkein sato, ja muut alustat sijoittuivat näiden väliin.

Korkeimman sadon tuotti verrannealusta. Tulos saattaa selittyä sillä, että kastelua ohjattiin tämän alustan mukaan. Siinä mielessä koeasetelma oli tavallaan epäreilu muita alustoja kohtaan – toisenlaisella kasteluohjelmalla tuloksetkin olisivat voineet olla toisenlaisia. Viljelmäkokeessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta muunlaiseen koejärjestelyyn, sen sijaan Luonnonvarakeskuksen koekasvihuoneella toteutetussa kokeessa oli useita kasteluryhmiä.

Toiseksi korkein sato oli Natural Control Growboard WF -alustassa, kolmantena Mosswool 33/33/33 ja matalin Moswool 50/50-alustassa.

Sama järjestys oli sekä tarkasteltaessa koko satoa, että vain ensimmäisen luokan satoa, ja myös kappalemääriä. Hedelmien koossa ei ollut keskimäärin juurikaan eroa koko viljelykauden tarkastelujaksolla.

Kaikki kasvoi hyvin

Kasvustoja arvioitiin silmämääräisesti koko viljelykauden ajan. Sen perustella ei pystytty havaitsemaan systemaattisia eroja eri kasvualustojen välillä.

Juuristoja havainnoitiin silmämääräisesti kokeen päätyttyä. Kaikissa alustoissa juuristo oli terve ja hyvännäköinen. Olennaisia eroja alustojen välillä ei havaittu.

Brix-analyyseja varten valittiin joka kuukauden ensimmäisellä poiminnalla jokaisesta ruudusta suurin piirtein samankokoinen ja samaa kypsyysastetta oleva tomaatti. Näytteet pakastettiin ja mittauksia on tehty ajan salliessa. Osa mittauksista on vielä tekemättä, joten niiden tuloksia ei voi vielä esitellä.

Kasvinsuojelullisilta ongelmilta pitkälti vältyttiin. Härmää, harmaahometta ja juuristotauteja ei koko kasvihuoneessa havaittu lainkaan viljelykauden aikana. Kauden lopulla huhtikuussa huoneessa oli ansarijauhiaisesiintymä, joka saatiin taltutettua biologisten torjuntaeliöiden avulla.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita -hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmista­jien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla

 

Teksti: Mari Kosonen

Kasvuturpeelle Kavereita ryhmäkasvien viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

KaTuKa-hankkeen viljelmäkoe ryhmäkasveilla suoritettiin Huiskulan Puutarhalla tänä keväänä. Koekasvina oli pelargoni lajike ’Smart Senna Red’.  Koe aloitettiin viikolla 10, jolloin kaikki koealustat ruukutettiin käsin.

Neljä koealustaa

Verrannealustana oli Huiskulan oma seos, joka sisälsi turvetta ja hiekkaa. Koealustoja oli neljä. Novarbon koealusta sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua. Kekkilältä oli kaksi alustaa, Ecoboost ja Flow.  Ecoboost sisälsi turvetta, sammalta, puukuitua ja hiekkaa. Flow sisälsi turvetta, puukuitua ja hiekkaa. Kiteen Mato ja Multa Oy:n järviruokoalusta sisälsi kompostoitua järviruokoa ja ruokohelpeä.

Aikaisemmissa kokeissa järviruokoalusta on ollut lannoittamatonta, mutta niistä saatujen tulosten perusteella ravinteita päädyttiin nyt lisäämään alustaan ennen ruukutusta. Tästä oli selvästi hyötyä, sillä taimien kasvuun lähtö oli tasavaroista muihin alustoihin verrattuna.

Järviruokoalusta heikoin

Jokainen alusta oli omalla pöydällään. Näin eri alustoja pystyttiin kastelemaan hieman tavalla. Järviruokoalustaa kasteltiin viljelyn aikana joitakin kertoja useammin kuin muita alustoja. Sen vedenpidätyskyky oli muita alustoja heikompi. Myös sen kapillaarisuus oli heikompi, jolloin juuristo ei pystyneet hyödyntämään paakun yläosaa käytännössä lainkaan. Tämä aiheutti myös sen, että kasvualusta ruukun pinnalla jäi irtonaiseksi, kun juuret eivät sitoneet sitä, joten kasvualustaa varisi helposti pois ruukkuja käsiteltäessä. Kasvunsäädekäsittely annettiin kaikille koekasveille noin viikon kuluttua ruukutuksesta.

Kasvien korkeuksissa eroja

Loppuhavainnot tehtiin yhdeksän viikkoa ruukutuksen jälkeen. Otoskoko oli 20 kasvia kustakin alustasta, paitsi tuorepaino punnittiin vain kahdeksasta kasvista alustaa kohden.

Arvioinnin pohjana käytettiin Kauppapuutarhaliiton Ruukkukasvijaoston syyskuussa 2006 laatimaa Pelargonin laatuvaatimukset -ohjetta. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset sekä suositukset muodon, terveyden, kasvualustan ja juuriston sekä koon ja kehitysasteen suhteen. Vähimmäismyyntivaiheessa vähintään yhdessä kukkavarressa on värittyneitä nuppuja, muiden erottuessa selvästi lehdistön joukossa. Suositeltava myyntivaihe on sellainen, jossa on kahdessa kukkasarjassa kukkia auki. Kahdentoista sentin ruukuissa lehdistön korkeuden tulisi olla 12–20 cm ruukun yläreunasta mitattuna.

Kaikki havainnoidut kasvit täyttivät vähimmäisvaatimukset muodon ja terveyden osalta. Enemmistö kasveista saavutti lehdistön tavoitekorkeuden muissa alustoissa, mutta järviruokoalustassa alle puolet kasveista oli toivotun korkuisia. Tuorepaino määritettiin melko pienestä otoksesta, joten siinä on suurempi virhemarginaali. Voi kuitenkin sanoa, että järviruokoalustassa tuorepaino oli selvästi muita pienempi.

Kehitysasteen määrittäminen mittasi käytännössä sitä nopeutta, jolla myyntikypsyys saavutettiin. Vähimmäismyyntivaiheen saavuttivat kaikki kasvit kaikissa alustoissa, mutta suositeltavan myyntivaiheen osalta oli eroja. Eniten vähintään tämän kypsyysvaiheen kasveja oli Huiskulan omassa alustassa.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmistajien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla.

 

Teksti ja kuvat: Mari Kosonen