Kasvihuone-podcast: Helsingin kesäkukat

Kuuntele Kasvihuone-podcastin uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Nyt on luvassa kukkaisia vinkkejä Helsinki-kierrokselle! Mistä löytää Helsingin kauneimmat kesäkukat? Missä on tänä vuonna jännittävimmät ja villeimmät istutukset? Mitkä ovat parhaat puutarhamatkailukohteet ulkomailla? Mitä trendejä kaupunkien istutuksissa näkyy? Kuka on Helsingin kesäkukkaistutusten takana? Mitä julkisissa tiloissa täytyy ottaa huomioon kukkaistutuksissa? Voiko kaupungin istutuksissa heittäytyä villiksi? Mistä ammattilaiset hakevat trendi-ideoita?

Kukkaisasta Helsingistä Anu Pirhosen kanssa keskustelemassa istutusten suunnittelija Kirsti Oksanen sekä ryhmäkasvivastaava ja vuoden hortonomi Frans Karkkimaa.

Vastuullisuus

Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä


Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa olleet esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjäljen aivan eri tasolle (Kauppapuutarhaliiton tiedote).

Hiilijalanjäljen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi kotimaisia kasvihuonevihanneksia voi syödä erinomaisen hyvällä mielellä. Keräsimme syyt tähän.


Hiilijalanjälki puolittunut

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Esimerkiksi tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusimman tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.


85 % vähemmän öljyä

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia. Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa. (Luke)


91 kertaa pienempi vesijalanjälki kuin Espanjassa

Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.


10 kertaa vähemmän maata kuin Espanjassa

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.


Maailman puhtainta

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.


38 / 10400 – onko se paljon?

Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa esimerkiksi 190 henkilöautolla ajettua kilometriä, puolikkaan (0,6) asuinneliön aiheuttamia ilmastopäästöjä tai 31 kirjaa, puolen vuoden sanomalehtitilausta tai 895 kilometriä maanpäällä kulkevilla julkisilla kulkuneuvoilla.

Sitran selvityksen mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 400 hiiliekvivalenttia. Kotimaisten kasvihuonevihannesten osuus hiilijalanjäljestä on siis noin 0,4 %. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 %.


Neljäsosa kasvisten syönnistä

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2017 yhteensä noin 64 kiloa. Kasvihuoneessa viljellyt tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2017 noin 17 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuona 2017 noin 25 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa.


Pakkaus estää hävikin

Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.


Vihreällä sähköllä ja ledeillä hiilijalanjälki entistäkin alemmaksi

Ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lisääntymisen myötä sähkö on korvannut vauhdilla erityisesti öljyn käyttöä. Reilussa vuosikymmenessä (2004–2017) öljyn käyttö on pudonnut 85 prosenttia, ja sähkön käyttö lisääntynyt samaan aikaan 62 prosenttia.

Kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä merkittävä osa on jo hiilineutraalia ja siitä osa sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön käyttö kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan siirtyminen uusiutuvaan sähköön vähentäisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 89 prosenttia. Jos samanaikaisesti siirryttäisiin kokonaan hakkeeseen, siirtyminen tietäisi lämmöntuotannon päästöjä 81 prosenttia. Koko toimialalle päästövähenemä olisi 84 prosenttia.

Edellisten lisäksi siirtyminen ledivalotukseen alentaa jatkuvasti yhä enemmän alan hiilijalanjälkeä. Ledejä on jo käytössä kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.


Kasvihuone kerää auringon energian 

Suomalainen kasvihuone kerää vuoden aikana auringon lähettämää energiaa kaksi kertaa enemmän kuin vuoden aikana tarvitaan kyseisen huoneen lämmittämiseen.  Näin ollen kasvihuone olisi täysin omavarainen ja vieläpä tuottaisi energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin, jos kasvihuoneen kokoama energia osattaisiin varastoida öiden ja talven varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Luonnonvarakeskuksen (2019) laskelmien mukaan Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet kokoavat energiaa auringosta noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Valtaosa energiasta päätyy takaisin ulkoilmaan. Lämmitysenergian määrä 2017 oli Luken mukaan vain 1,6 terawattituntia.

Kasvihuoneet syntyivätkin 1600-luvulla juuri edellä kuvatusta syystä. Myös kasvihuoneilmiö-sana pohjautuu samaan kasvihuoneiden kykyyn kerätä tehokkaasti energiaa


Vihanneksia vuoden jokaisena päivänä

Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sesonki on parhaimmillaan vuoden jokaisena päivänä. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden.  Tämä varmistaa, että näitä vihanneksia on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa ja ravintoloissa parhaimmillaan jopa poimintapäivänä. Tuoreus onkin yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.

Kulutustottumuksemme painottuvat edelleen jonkin verran vuoden kierron mukaan. Siten esimerkiksi kurkkujen, salaattien ja yrttien kulutus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa. Tomaattien huippuhetkiä eletään juhannuksen tienoilla, mutta muutoin kotimaisten tomaattien popsiminen on hyvin tasaista läpi koko vuoden.

Suomessa kasvatetaan vuodessa noin sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se muodostaa neljänneksen kaikesta vihannesten kulutuksestamme.


Satotason nousu laskee hiilijalanjälkeä

Suomalainen kasvihuonevihannesviljely nostaa jatkuvasti satotasoaan. Vuosina 2004–2017 tomaatin keskisato nousi 31 prosenttia ja kurkun 82 prosenttia. Vuonna 2018 Suomessa kirjattiinkin maailman korkeimmat kasvihuonekurkun koko maan keskisadot, 87 kiloa neliömetriltä vuodessa. Hollannissa luku oli 67 ja Espanjassa vajaat yhdeksän kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Satotason nousu onkin hiilijälkeen vaikuttava tekijä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös jatkuvasti kasvava yrityskoko.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2018 noin 560 kasvihuonevihannesviljelyä harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu kasvihuoneala oli 250 hehtaaria. Kokonaissato oli noin sata miljoonaa kiloa kotimaisia kasvihuonevihanneksia


Vajaan viiden euron tuki suomalaista kohden vuodessa

Kasvihuoneviljely on osa EU-maataloutta. Suomen liittyessä 1995 Euroopan unioniin kasvihuonetuotannolle luotiin kansallinen tukijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa suomalaisen tuotannon säilyminen. Maailman pohjoisimpana viljelymaana edellytykset ilman tukea olisivat olleet ja ovat yhä liian vaikeat.

Vuonna 2019 kasvihuoneviljely saa tukea 4,55 euroa suomalaista kohden. Yhtä päivää kohden se tarkoittaa noin 1,2 senttiä. Valtaosan tuloistaan – noin 93 prosenttia – puutarhat saavatkin tuotteistaan. Tuen avulla kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljellään noin sata miljoonaa kiloa. Lisäksi tuen piiriin kuuluu yli 120 miljoonaa kotimaista kukkaa.

Yhtä tuotekiloa kohden tuki vaihtelee puutarhan satotason mukaan. Esimerkiksi kurkulla tuen osuus 5–15 ja tomaatilla 8–20 senttiä kiloa kohden. Ruukkuvihanneksilla ja -yrteillä tuen osuus on 2–3 senttiä.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset puolittivat hiilijalanjälkensä

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Samanaikaisesti kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia.

Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälki roimasti alaspäin

Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa luvut aivan eri tasolle. Kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.

– Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat olleet viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Olemme todella iloisia siitä, että voimme korjata vanhat tiedot näillä erinomaisilla tutkimustuloksilla, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Vuonna 2017 kasvihuonealan ilmastovaikutus oli puoli prosenttia koko valtakunnan kokonaispäästöistä. Maatalouden ilmastopäästöistä kasvihuoneala muodosti enää neljä prosenttia.

Öljyn käyttö vähentynyt 85 %

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia.

Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa.

Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen verrattuna

Suomalainen kasvihuonetuotanto on vahvoilla myös vastuullisena veden käyttäjänä. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3 165 litraa tomaattikiloa kohden.

1/10 maata riittää kotimaiselle kurkulle espanjalaiseen verrattuna

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.

Innovatiivinen, tehokas viljely ja tarkka ilmaston sääteleminen kasvihuoneissa tulee olemaan elintärkeää tulevaisuuden ruuantuotannossa.

– Kasvihuoneviljely ja muu sisäviljely tulevat olemaan ratkaisu ilmastohaasteisiin, eivät osa ongelmaa. Kasvihuoneissa ilmastoa voi hallita, ja kun viljely säiden armoilla muuttuu arpapeliksi, kasvihuoneet tarjoavat ratkaisun laajamittaiseen ruoantuotantoon, Jalkanen jatkaa.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). Tutkimuksen tulokset on julkaistu 31.5. ilmestyvässä Puutarha&kauppa -lehdessä.

Lue lisää kasvihuonealan vastuullisuudesta

Käy Kasvihuoneeseen 15.5.!

Oletko koskaan käynyt kasvihuoneessa? Nyt siihen on mahdollisuus ympäri Suomen! Lähes 200 kukkia tai vihanneksia viljelevää kasvihuoneyritystä avaa ovensa keskiviikkona 15.5.

Minnan puutarhalla oli kauniita kukkia

Kasvihuone-podcast: uuteen kesäkukkakauteen

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Jakso 5: Uuteen kauteen

Kesäkukkakauden alkamisen kunniaksi Kasvihuone-podcast syöksyi suoraan pelipaikoille kesäkukkatarhalle. Millaisia kesäkukkia asiakkaat toivovat? Mitkä tulevat olemaan tämän kesän hittikukkia tai -värejä? Miksi tietyt kesäkukkalajit ovat suosittuja vuodesta toiseen? Millainen on nykypäivän kesäkukkaostaja? Millainen on puutarha-alan parhaaksi työpaikaksi valittu lahtelainen puutarha? Millaista on työskennellä kukkameren keskellä?

Kasvihuone-podcast: Mitä on tulevaisuuden kaupunkiviljely

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Jakso 4: Kaupunkiviljely

Miten ja miksi kaupungeissa tulisi tuottaa ruokaa? Mitä hyötyä vertikaaliviljelystä, eli kerrosviljelystä on? Miten ruokaa saadaan tulevaisuudessa? Minkälaisissa paikoissa ja mitä kasveja keskellä kaupunkia voi viljellä? Miksi ruokaa tulisi tuottaa mahdollisimman lähellä? Mistä lähtevät puutarhayrittäjän hullut ja innovatiiviset ideat? Miksi suomalaiset ovat niin ylivoimaisen hyviä viljelemään? Pitäisikö kaupunkisuunnittelussa ottaa huomioon tulevaisuuden ruuantuotanto?

Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa Robben Pikku Puutarhan viljelijä ja yrittäjä Robert Jordas sekä Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kasvihuone-podcast: Järeä tietopaketti kasvien hoitoon

Kasvihuone-podcast tuo lähellesi kasvihuoneessa kasvatetut kukat, vihannekset ja yrtit sekä niiden parissa työskentelevät ammattilaiset.

Podcastissa pääset kuuntelemaan puutarha-alan asiantuntijoita, joiden kanssa paneudutaan maukkaisiin, tuoksuviin ja kauniisiin aiheisiin. Vieraita haastattelemassa Puutarha&kauppa -lehden pirskahteleva toimittaja Anu Pirhonen. Käydäänpä kasvihuoneeseen!

Kasvihuone-podcast on osa Kauppapuutarhaliiton 100-vuotisjuhlintaa.

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Jakso 3: Kasvien hoito

Mikä on yleisin ongelma missä kasvien hoidossa mennään usein pieleen? Kumpi on pahempi, liikaa vai liian vähän vettä? Mistä erottaa kuivuuden ja ravinnepuutoksen? Koska täytyy lannoittaa ja millä? Mikä on nyrkkisääntö tuholaisten torjuntaan? Mitä luonnollisia keinoja voi antaa ensiapuna torjuntaan? Miksi kasville ei saisi antaa kylmää vettä? Mitä yhteistä on ihmisillä ja kasveilla? Mitä kausikasveille kannattaa tehdä kukinnan jälkeen? Miten kevään tulo vaikuttaa huonekasveihin? Miten ilmankostutin, pyykkiteline tai kylpypäivät liittyvät kasveihin? Voiko kasvin laittaa pimeään kylpyhuoneeseen? Montako kasvia superharrastajalla on kotona?

Kuuntele järeä tietopaketti huonekasvien hoidosta ja onnistu kasvien kanssa paremmin. Toimittaja Anu Pirhosen kanssa aiheesta keskustelemassa hortonomi-toimittaja ja kasvienhoitoguru Elina Vuori.

 

Kuuntele edelliset jaksot:

Jakso 2: Puhtaus

Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kun puhutaan kotimaisista kasvihuonevihanneksista? Miten Suomen talvi vaikuttaa puhtauteen? Miksi viljelyasiantuntijat karttavat tuontivihanneksia? Mitä biologinen torjunta käytännössä tarkoittaa? Miksi ja milloin muovipakkaus on hyväksi? Aiheesta keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa kasvihuoneviljelyn asiantuntijat Niina Kangas ja Lassi Remes.

 

Jakso 1: Kukkatrendit 2019

Mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä ne tarkoittavat kukkamaailmassa? Miten vallalla ollut luonnollisuus-trendi muuttuu? Miten kasari- ja ysäritrendit näkyvät kukissa? Mikä on seuraava hot-kukka? Kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla? Mistä huippufloristi hakee inspiraatiota? Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa floristi Saija Sitolahti sekä toimittaja Anu Pirhonen.

Kasvihuone-podcast: Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kotimaisessa kasvihuonevihannestuotannossa?

Mitä oikeastaan tarkoittaa puhtaus kun puhutaan kotimaisista kasvihuonevihanneksista? Miten Suomen talvi vaikuttaa puhtauteen? Miksi viljelyasiantuntijat karttavat tuontivihanneksia? Mitä biologinen torjunta käytännössä tarkoittaa? Miksi ja milloin muovipakkaus on hyväksi? Aiheesta keskustelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa kasvihuoneviljelyn asiantuntijat Niina Kangas ja Lassi Remes.

Kuuntele uusin jakso:

Edellinen jakso:

Mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä ne tarkoittavat kukkamaailmassa? Miten vallalla ollut luonnollisuus-trendi muuttuu? Miten kasari- ja ysäritrendit näkyvät kukissa? Mikä on seuraava hot-kukka? Kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla? Mistä huippufloristi hakee inspiraatiota? Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa floristi Saija Sitolahti sekä toimittaja Anu Pirhonen.

Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti

Suomalaisten kasvihuoneiden öljyn käyttö on romahtanut vuosina 2006–2017 peräti 80 prosenttia. Kun vuonna 2006 öljyä käytettiin noin 63 miljoonaa yksikköä, oli määrä 2017 enää reilut 12 miljoonaa yksikköä. Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen keräämiin alustaviin tietoihin.

– Yritykset ovat siirtyneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan sekä korvanneet öljyä myös sähköllä. Suunta on ollut selvä jo parikymmentä vuotta. Puutarhoilla on investoitu kymmeniä miljoonia euroja puun ja peltoenergian käyttöön sekä uuteen teknologiaan, sillä ympäristöystävällisin vaihtoehto on ollut myös taloudellisin vaihtoehto. Tässä yhtälössä on vain voittajia, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Jalkasen mukaan kasvihuoneiden maine öljynpolttajana on menneisyyden haamuja. Öljyn osuus on enää alle kymmenesosa kasvihuoneiden kokonaisenergiankäytöstä. Uusiutuvan kotimaisen energian osuus kasvaa roimasti. Sähkön merkitys on noussut kuluttajien suosiman ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes. Siitä suurin osa on hiilineutraalia sähköä.

– Kasvihuoneiden energiankulutus ei kasvane enää, mutta vertailuvuosina 2006–2017 kokonaissato on kasvanut noin neljänneksen. Täten energiankäyttö tuotettua vihanneskiloa kohden laskee jatkuvasti, Jalkanen huomauttaa.

Aurinko on kuitenkin kaikissa tapauksissa kasvihuoneiden tärkein energialähde. Jalkanen muistuttaa, että juuri siitähän kasvihuoneviljelyssä on kyse: viljelystä säältä suojatussa tilassa auringon valolla ja lämmöllä.

– Kesän lämpöenergia riittäisi Suomessakin myös talvikauden lämmitykseen, mutta toistaiseksi taloudellisesti ja teknisesti toimivia energian taltiointijärjestelmiä ei ole olemassa. Mutta niitä tutkitaan kyllä Suomessakin, Jyrki Jalkanen tietää.

Luonnonvarakeskuksen tilastot

Kasvihuone -podcast keskittyy ajankohtaisiin kukka- ja vihannesaiheisiin

Kauppapuutarhaliitto juhlii 100-vuotistaivaltaan vuonna 2019. Yhtenä vuoden isoimpana tavoitteena on tuoda kasvihuonemaailma, sen tuotteet ja siellä työskentelevät ihmiset entistä lähemmäs kuluttajaa. Osana tätä tavoitetta Kauppapuutarhaliitto julkaisee alaa käsittelevän podcast-sarjan nimeltä Kasvihuone.

Podcast tuo kasvihuoneessa kasvatetut kukat, vihannekset ja yrtit sekä niiden parissa työskentelevät ammattilaiset lähemmäs ihmisiä. Vieraita haastattelemassa jokaisessa jaksossa on Puutarha&kauppa -lehden toimittaja Anu Pirhonen. Podcastissa vierailee puutarha-alan asiantuntijoita, joiden kanssa paneudutaan sekä kevyempiin aiheisiin, kuten uusimpiin kukkatrendeihin, että informatiivisempiin aiheisiin, kuten suomalaisen ruoan puhtauteen.

– Podcast on erinomainen väylä paneutua alaamme liittyviin asioihin syvällisesti ja läpinäkyvästi rennosti keskustellen. Tämä on pienen kynnyksen alusta puutarha-alan ammattilaisille päästä ääneen ja kertoa työstään vihannesten ja kukkien parissa. Luvassa on niin kevyttä puutarhafiilistelyä kasvihuonemaailmassa kuin kovaa faktaakin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu, ja aiheena käsitellään vuoden 2019 kukkatrendejä. Jaksossa keskustellaan muun muassa  siitä, mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä se tarkoittaa kukkamaailmassa, mikä on seuraava hot-kukka ja kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla. Aiheista keskustelemassa huippufloristi Saija Sitolahti.

Kuuntele ensimmäinen jakso: www.kauniistikotimainen.fi/kasvihuone-podcast/