Kasvihuoneala toivoo malttia datakeskusinvestointeihin

Datakeskushankkeiden määrä on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Arvioiden mukaan datakeskusten sähköteho voi nousta Suomessa jopa 1 500 megawattiin – ja nopeimmissa kasvuskenaarioissa jopa yli 2 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa ollaan käytännössä varaamassa jopa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan kokoluokan sähköteho datan käsittelyyn, jota hyödyntävät pääosin kansainväliset teknologiayhtiöt.

– Kotimainen kasvihuonetuotanto uhkaa jäädä kehityksessä jalkoihin. Datakeskusten nopea kasvu lisää sähkön kysyntää ja kiristää kilpailua energiasta. Kasvava kysyntä nostaa sähkön markkinahintaa erityisesti talvella ja kulutushuippujen aikana. Tämä vaarantaa kotimaisen ruoantuotannon kannattavuuden, kilpailukyvyn ja heikentää huoltovarmuutta, sanoo Kauppapuutarhaliiton vs. toiminnanjohtaja Lassi Remes.

Massiivisten datakeskushankkeiden myötä hukkalämmön tuotanto kasvaa Suomessa poikkeuksellisen suureksi. Käytännössä lämpö syntyy usein väärässä paikassa ja väärään aikaan, jolloin sen hyödyntämismahdollisuudet jäävät rajallisiksi.

Useissa hankkeissa suunnitellaan uusien, erittäin suurten kasvihuoneiden rakentamista datakeskusten yhteyteen hukkalämmön hyödyntämiseksi. Todellisuudessa yksittäisten kasvihuoneiden mahdollisuus hyödyntää tätä lämpöä on erittäin rajallinen.

– Datakeskusten yhteyteen rakennettavat kasvihuoneet voivat vääristää kilpailua, johtaa kotimaisten vihannesten merkittävään ylituotantoon ja alkutuotannon kannattavuuskriisiin. Uusia kasvihuoneinvestointeja tulee tehdä markkinaehtoisesti ja harkitusti, Remes muistuttaa.

Mitä Suomi lopulta hyötyy datakeskuksista? Datakeskukset käyttävät erittäin paljon energiaa, mutta niiden työllisyysvaikutus on käyttöönottovaiheen jälkeen alhainen.

– Kasvihuoneala työllistää ympäri vuoden ja tuottaa kotimaista ruokaa. Alan merkitys osana kansallista ruokahuoltoa korostuu erityisesti geopoliittisesti epävarmoina aikoina. On tärkeää tarkastella, mihin rajallista energiaa ohjataan ja millaista yhteiskunnallista hyötyä sillä saadaan aikaan, Remes toteaa.

Valtakunnallista puutarhavierailupäivää vietetään perjantaina

Paikalliset puutarhat ovat tällä hetkellä huippusesongin ytimessä. Sesonki on käynnistynyt vilkkaasti säiden suosiessa puutarhaharrastusta. Tämän kesän puutarhatrendeissä näkyvät kuumankestävyys, helppous ja hempeät värit. Sesonkia juhlitaan perjantaina myös valtakunnallisella puutarhavierailupäivällä.

Käy kasvihuoneeseen perjantaina

Tämän viikon perjantaina 15.5. vietetään Käy kasvihuoneeseen -päivää, jonka tarkoituksena on innostaa ihmisiä vierailemaan paikallisilla puutarhoilla parhaan sesongin aikana. Myös osa vihanneksia viljelevistä puutarhoista on avannut oman sesonkimyymälän kesäkauden ajaksi. Päivän aikana on mahdollista vierailla myös sellaisilla puutarhoilla, jotka normaalisti eivät ole auki yleisölle, kuten kukkia viljelevä Lepolan Puutarha ja ruukkuvihanneksia viljelevä Deliverden Puutarha Turussa.

– Miltei jokaiselta Suomen paikkakunnalta löytyy oma paikallinen puutarha. Vierailu puutarhalla on vertaansa vailla oleva visuaalinen ja tuoksuva elämys. Jos ei ole vielä vieraillut omalla lähipuutarhalla, nyt siihen on paras hetki, vinkkaa Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suoramyyntipuutarhoja voi etsiä täällä.

2026 trendeissä kestävyys ja luonnollisuus

Puutarhatrendit heijastavat aina aikaansa. Tämän vuoden trendejä ohjaavat kestävyys, luonnollisuus ja helppous. Keräsimme kuusi trendivinkkiä, jotka voi painaa mieleen viikonlopun puutarhaostoksilla.

Kosmoskukka luo puutarhaan niittymäistä tunnelmaa.
  1. Luonnollisuutta ja rentoutta

Kuormittava arki vaihtuu kesällä helppouteen, huolettomuuteen ja luonnonläheisyyteen ja sitä halutaan hakea puutarhaharrastuksestakin. Kukilta ei odoteta enää täydellisyyttä, vaan eläväistä ja villiä ilmettä. Rennompi tyyli suosii pitkäikäisiä, kestäviä ja usein myös pölyttäjäystävällisiä kasveja sekä vähemmän vettä ja hoitoa vaativia ratkaisuja.

Luonnolliseen tyyliin sopivat esimerkiksi niittymäistä tunnelmaa luova kosmoskukka, rennosti valuva lobelia sekä perhosia houkutteleva heliotrooppi.


Pelargoni kestää hyvin kuumuutta.
  1. Kuumuuden kestoa ja välimerellistä ilmettä

Kuumat ja kuivat kesät yleistyvät, ja sitä mukaa nyt etsitään kasveja, jotka pärjäävät helteessä ja epäsäännöllisessä kastelussa. Kaikki eivät myöskään halua tai ehdi kastella ja hoitaa päivittäin, joten kestävyys on kauneuden ohella tärkeä valintakriteeri.

Tähän trendiin sopii hyvin välimerellinen estetiikka puutarhassa. Oliivipuista, kuivista niityistä ja eteläeurooppalaisista pihoista tuttu ilme koetaan rentouttavaksi ja ajattomaksi. Kuumuutta kestävään ja välimerelliseen tyyliin sopivat esimerkiksi erilaiset koristeheinät, klassiset ja kuumuutta kestävät pelargonit sekä luonnollisen kasvutavan verbena. Myös yrtit, kuten ikoninen välimerellinen laventeli, tuoksuva timjami ja koristeellinen rosmariini sopivat välimerelliseen puutarhaan.

Isompi ruukku vähentää kastelun tarvetta.
  1. Isot ruukut

Kesien lämmetessä vuosi vuodelta on hyvä miettiä erilaisia kikkoja, miten kasveja voi paremmin suojata kuumuudelta ja kuivuudelta. Istuttamalla kasvin isompaan ruukkuun, saadaan istutukseen enemmän kasvualustaa, joka myös sitoo vettä pidempään. Multa ei kuivu yhtä nopeasti kuin pienessä ruukussa, ja juuristokin pysyy viileämpänä. Iso ruukku vähentää myös päivittäistä kastelun tarvetta.

Daalioista löytyy hempeitä värejä.
  1. Hempeät värit

Kukkien trendiväreissä on jo muutaman vuoden näkynyt hempeiden sävyjen, kuten vaaleanpunaisen, roosan ja pinkin suosio. Hempeät värit tuovat pihaan ja puutarhaan pehmeää luonnollisuutta ja kevyttä niittymäistä ilmettä. Ne näyttävät kauniilta luonnonvalossa ja toimivat hyvin valokuvissa, siksi niitä näkyy paljon inspiraatiokuvissa ja sosiaalisessa mediassa.

Hempeitä sävyjä löytyy useista kesäkukista, kuten pelargonista, petunioista ja daalioista.

  1. Amppeleilla helppoutta

Valmiilla kesäkukka-amppeleilla saa runsasta kukikasta kauneutta omalle parvekkeelle, terassille tai vaikka mökkipuutarhaan. Amppeleita on saatavilla valmiiksi istutettuina yhdestä kasvista tai rönsyilevän runsaina, useamman kasvin yhdistelminä. Amppelilla saa helposti ja nopeasti näyttävää, luonnollista ja huoletonta ilmettä terassille tai parvekkeelle. Näyttäviä kasveja amppeleissa ovat esimerkiksi lumihiutaleet tai pikkupetuniat.

Sekaistutuksiin sopivat myös hyötykasvit.
  1. Sekaistutukset

Kesäkukkaviljelijöiden mukaan sekaistutukset, eli useampaa eri lajia yhdistävät kokonaisuudet ovat nyt entistä suositumpia. Sekaistutukset tarjoavat yhdellä istutuksella runsaan ja näyttävän lopputuloksen. Eri kasvilajien, korkeuksien ja lehtimuotojen yhdistely tuo istutuksiin syvyyttä ja ammattimaisen näköistä ilmettä ilman suurta vaivannäköä. Kun istutukseen valitaan eri tahtiin kukkivia kasveja, parveke tai terassi pysyy kauniina koko kesän. Yhdistä myös hyötykasveja!

Suomen Upein Parveke 2026 -kilpailu käynnistyy – nyt etsitään Suomen inspiroivinta parveketta

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen käynnistävät valtakunnallisen Suomen Upein Parveke 2026 -kilpailun, jossa etsitään Suomen kauneinta ja inspiroivinta parveketta. Kilpailu kutsuu kaikki parveke- ja puutarhaharrastajat mukaan näyttämään, miten pienikin tila voi muuttua viihtyisäksi kukkakeitaaksi.

Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin parvekekukkien, kasvien ja sisustuksen merkitystä arjen viihtyvyydessä sekä innostaa suomalaisia puutarhaharrastuksen pariin. Osallistumisaika on 11.5.–19.7.2026, ja mukaan voi lähteä kuka tahansa, jolla on parveke, suuri tai pieni. Osallistumisaika on pitkä, joten osallistujilla on aikaa suunnitella ja toteuttaa parvekeunelmiaan ja odottaa parvekekukkien kukoistavan täyteen loistoonsa.

– Parveke on monelle tärkeä osa kotia, paikka rentoutumiselle ja luonnon läheisyyden kokemukselle. Tämän kilpailun kautta haluamme kannustaa suomalaisia hyödyntämään parvekkeiden koko potentiaalin ja inspiroimaan muitakin, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Helppo osallistua – jaossa 500 euron palkinto

Kilpailuun osallistutaan lähettämällä kuvia ja lyhyt esittely omasta parvekkeesta osoitteessa kauniistikotimainen.fi. Pääpalkintona on 500 euron lahjakortti lähipuutarhalle, ja voittaja saa myös Suomen Upein Parveke -tittelin.

Esiraati valitsee kaikkien osallistujien joukosta 5–10 finalistia, jotka etenevät yleisöäänestykseen. Esiraatiin kuuluu joukko huippuasiantuntijoita: puutarhasisällöistään tunnettu vaikuttaja Kotiografi eli Jari Saarelainen, kukkaloistosta inspiroiva vaikuttaja Sinimalist eli Sini Antila, puutarhatoimittaja ja -vaikuttaja Johanna Vireaho sekä kesäkukkia ja hyötykasveja viljelevä Kokon Puutarha Oy:n kasvihuoneyrittäjä Maria Kokko.

Valintaperusteissa painotetaan visuaalisuutta, kasvien ja materiaalien käyttöä, luovuutta ja omaperäisyyttä, kotimaisten kasvien käyttöä sekä kokonaisviihtyvyyttä.

Yleisöääni ratkaisee

Yleisö pääsee äänestämään suosikkiparvekettaan 27.7.–16.8.2026. Finalistit esitellään Kauniisti kotimainen -sivustolla, jossa yleisöäänestys toteutetaan. Voittaja julkistetaan viikolla 34.

Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan lisäksi 3 x 50 euron kukkalahjakortti.

Kilpailun aikataulu tiivistettynä

Osallistumisaika: 11.5.–19.7.2026
Esiraati: 20.–26.7.2026
Yleisöäänestys: 27.7.–16.8.2026
Voittajan julkistus: viikko 34 / 2026

Tutustu tomaattiviikolla erikoistomaatteihin – 5 käyttötapaa

Valtakunnallista tomaattiviikkoa vietetään 11.–17. toukokuuta. Erilaisten tomaattien paras satokausi on juuri alkanut, ja myynnissä on nyt paljon erilaisia tomaattityyppejä. Suomalaiset ovat ihastuneet erilaisiin tomaatteihin, sillä Suomessa viljellyistä tomaateista jopa 20 prosenttia on nykyään erikoistomaatteja.

Erikoistomaatteja löytyy monenlaiseen makuun ja käyttöön. Tässä viisi vinkkiä, miten niitä voi hyödyntää.

  1. Pikkutomaatit

Suomalainen valitsee usein kaupasta pikkutomaatteja. Niiden myyntinimiä ovat esimerkiksi kirsikka-, helmi-, miniluumu- tai cocktail-tomaatit. Makeat pyöreät pienet kirsikkatomaatit ovat omiaan naposteluun ja eväänä. Pieniä tomaatteja on helppo lisätä myös esimerkiksi salaatteihin, kastikkeisiin tai keittoihin.

Nauti italialaiseen tapaan panzanella-salaatissa.

2. San Marzano -tyyppiset tomaatit

Pitkulainen tomaatti on useimmiten tyypiltään San Marzano. Se sopii loistavasti käyttöön lämpimissä ruoissa, kuten pizzakastikkeessa, keitoissa ja uuniruoissa. Sellaisenaan nautittuna maku ei ole niin makea, kuin muissa tomaattityypeissa. Normitomaatista poiketen San Marzano on kuitenkin koostumukseltaan kiinteämpi, joten se säilyy esimerkiksi eväsleivissä vetistymättä.

  1. Pihvitomaatit

Mahtavan kokoiset pihvitomaatit loistavat hampurilaisten välissä. Sen voi myös nauttia täytettynä herkkuna uuniperunan tapaan. Pihvitomaatin pinta on usein uurteinen ja sen hedelmälihassa on useita ”lokeroita”.

Grillaa mehevät tomaattiburgerit.

  1. Terttutomaatit

Maukkaat terttutomaatit maistuvat sellaisenaan tuoreena, esimerkiksi leivällä. Niitä voi myös paahtaa kevyesti grillissä.

Käytä kesäiseen tomaattikeittoon grillin kautta.

  1. Keltaiset ja oranssit tomaatit

Keltaisen ja oranssin sävyiset tomaatit ovat miedompia ja makeampia kuin tavallinen punainen tomaatti. Niiden väri piristää upeasti esimerkiksi salaatteja tai vaikkapa voileipäkakkua. Oranssin tomaatin betakaroteenipitoisuus on jopa kolminkertainen punaiseen verrattuna.

Yhdistä mozzarellan ja basilikan kanssa klassikkosalaatissa.

Kotimaisten vihannesten kesäsesonki alkaa – vihannesvalikoima laajenee

Suomi on askeleen päässä kesästä, ja se tarkoittaa sitä, että suomalaiset pääsevät nauttimaan myös entistä runsaammasta kotimaisten vihannesten sadosta. Vaikka kotimaisia kasvihuonevihanneksia, kuten kurkkuja, tomaatteja, salaatteja ja yrttejä on tarjolla koko vuoden, tuotevalikoima laajentuu selvästi kesän ja syksyn mittaan. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta tulevasta sesongista odotetaan hyvää.

– Kotimaisten kasvihuonevihannesten valikoima tulee olemaan tänäkin kesänä runsas. Alkuvuosi on ollut kasvihuoneviljelijöille haastava pitkän kylmän jakson, Lähi-idän kriisin ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi, joten kesäsesonkia on todella odotettu. Suomalaisten vihannesten kulutus jää edelleen reilusti alle ravitsemussuositusten, mutta kesä on parasta aikaa saada tähän parannus, pohtii Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Paprikaa, chiliä ja papujakin

Kotimaista suippopaprikaa on nykyisin tarjolla ympäri vuoden. Kesäsesonki tuo tullessaan myös kotimaiset eriväriset pyöreät paprikat, chilit sekä naposteluun tarkoitetut minipaprikat. Ensimmäiset sesonkipaprikat ovat jo kaupoissa, ja täydessä tuotannossa ollaan kahden viikon päästä.

– Kotimaiselle paprikalle on kysyntää, ja sen kotimaisuusastetta on vielä mahdollista kasvattaa merkittävästi. Tällä hetkellä noin kahdeksan prosenttia Suomessa myytävistä paprikoista on kotimaisia. Viljelijöillä on tavoitteena lisätä kotimaisen paprikan viljelyä, kertoo Remes.

Kotimaisiin kesäsesonkituotteisiin kuuluu myös hieman uudempi tuttavuus, salkotaitepapu, joka on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten kesäpöydissä.

Kurkkuhurmos jatkuu – uusia makuja ja ennätyksiä

Toukokuussa erilaisten tomaattien ja kurkkujen valikoima lisääntyy. Kauppapuutarhat eri puolilla Suomea täyttävät lähikauppojen hyllyjä paikallisilla tuotteillaan. Monella puutarhalla on myös oma suoramyyntipiste, jonne voi tehdä kesäretken ja noutaa tuoreet vihannekset suoraan puutarhalta.

Suomalaisten suosikkivihanneksesta kurkusta on saatavilla erikoisempia versioita kesällä, kun erilaiset snäksi- ja minikurkut tulevat valikoimaan. Myös kasvihuoneessa kasvavia avomaakurkkuja näkyy jo hevitiskien hyllyillä.

– Viime vuonna Suomessa viljeltiin ennätysmäärä kasvihuonekurkkua, yhteensä 56 miljoonaa kiloa. Tästä riittää noin 28 kurkkua jokaista suomalaista kohti. Suomalaiset ovat totisesti kurkkukansaa, Remes intoilee.

Yrttien, salaattien ja syötävien kukkien sesonkiaikaa

Toukokuun juhlat ja kevään tärkeät merkkipäivät nostavat esiin näyttävät ja huolellisesti viimeistellyt tarjottavat. Erilaiset tuoreet yrtit ovat suosittu ja helppo tapa tuoda tarjottaviin sekä makua että visuaalista ilmettä.

–Erilaisten yrttien kysyntä kasvaa selvästi kesää kohti. Erityisesti koulujen päättäjäiset ja juhannus ovat yrteille merkittäviä sesonkeja. Myös grillikauden käynnistyminen lisää vihannesten kulutusta, kun grilliherkkujen rinnalle halutaan jotain kevyempää, kertoo Remes.

Toukokuu on lisäksi syötävien kukkien vilkasta sesonkia. Suomessa viljellään elintarvikekäyttöön laaja valikoima syötäviä kukkia, kuten orvokkeja, samettikukkia ja laventelia. Niitä hyödynnetään erityisesti leivonnaisten, kakkujen ja juhlapöydän koristelussa, mutta myös salaateissa ja juomissa. Syötäviä kukkia on saatavilla sekä valmiiksi rasioihin pakattuina että ruukuissa kasvatettuina.

Pitkäikäinen pelargoni on äitienpäivän klassikko

Suomalaisten yksi suosikkikesäkukista, pelargoni, tekee taas kesän korvalla näyttävän paluun puutarhaan, parvekkeelle ja terassille. Osa kasveista on ehkä selvinnyt talvetuksesta ja toiset hankittu puutarhamyymälästä tälle kesälle. Pelargoni on erinomainen äitienpäivälahja: se on kaunis ja pitkäikäinen kasvi, joka ilahduttaa kukinnallaan pitkälle kesään ja myös tulevina kukkakesinä.

Seuraa näitä vinkkejä ja saat pelargonisi kestämään vuoden ympäri!

Toukokuu: Kausi alkaa!

Huhti–toukokuussa ensimmäiset pelargonit ilmestyvät puutarhamyymälöihin. Suurin lajikevalikoima on tarjolla heti toukokuussa, joten oma suosikki kannattaa kotiuttaa jo silloin. Vaikka kevät tuntuisi lämpöiseltä, kannattaa hallanarat kasvit nostaa kuitenkin sisälle ainakin öiksi.

Kesäkuu: Kasvit voi viedä ulos

Pelargonit kannattaa viedä ulos vasta, kun yöt ovat taatusti lämmenneet. Ruukkuun, parvekelaatikkoon, amppeliin tai kukkapenkkiin istutetut kasvit kehittyvät nopeasti täyteen loistoonsa aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla. Koska ne kasvavat vauhdikkaasti ja vaativat kesän edetessä tilaa, kannattaa niille varata vähintään 18 cm syvät istutusastiat. Myös kasvien väleihin kannattaa varata kylliksi tilaa, noin 20 cm. Laadukas, varastolannoitettu kesäkukkamulta sopii niille mainiosti.

Kesä–syyskuu: Hoidetut kukat kukoistavat

Varastolannoitus riittää ensimmäisiksi viikoiksi. Tämän jälkeen huomiota kannattaa kiinnittää kastelun ohella kasvien ravitsemiseen. Pelargonit ovat melko vaativia ravinteiden suhteen. Esimerkiksi kastelulannoite on oiva apu, jota voi lorauttaa kasteluveden mukaan esimerkiksi kerran viikossa.

Paksut lehdet varastoivat kosteutta tehokkaasti, joten ei haittaa vaikka kastelu välillä unohtuisi tai jäisi kesäkiireiden alle. Voit varmistua kastelun tarpeesta kokeilemalla ruukun tai amppelin painoa tai upottamalla sormet multaan: jos multa tuntuu lämpöiseltä ja kuivalta 2–3 cm syvyydeltä, on aika kastella. Ylimääräisen veden tulisi päästä valumaan ruukusta pois, jotteivat juuret kärsi.

Säännöllinen kuihtuneiden kukkien ja lehtien poistaminen edistää uusien kukkien muodostumista ja pitää kasvit terveinä.

Syyskuun puolivälistä ensimmäisiin halloihin

Hyvällä hoidolla pelargonit kukkivat pitkälle syksyyn. Kuuman kesän jälkeen ne usein innostuvat uudelleen viileämmissä lämpötiloissa, kukkia riittää usein ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Viileämmän sään myötä kasvit vaativat selvästi kesäkelejä vähemmän vettä. Lannoituksen voi jättää syyskuussa pois, jolloin päivät pikkuhiljaa pitenevät, yöt viilenevät ja kasvu hidastuu.

Kokeilisitko talvettamista?

Kun yölämpötilat laskevat pysyvästi alle viiteen asteeseen, on aika valmistella pelargonit talvisäilytystä varten. Jos haluat talvettaa ne, leikkaa kasvit tässä vaiheessa noin 10–15 cm korkuisiksi ja poista loputkin kukat. Joitakin lehtiä voi jättää kasviin. Paras paikka sille on valoisa ja viileä tila, jossa lämpötila pysyy talven ajan +5–10 asteessa. Tästä alkaa kasvien lepokausi, jolloin ne eivät kasva eivätkä vaadi juuri kastelua.

Maaliskuussa kohti uutta kautta

Kun päivät maaliskuulla taas pitenevät, voi pelargoneja herätellä talviuniltaan. Versojen leikkaaminen edistää tuuheaa kasvua. Kasvit viihtyvät tämän jälkeen esimerkiksi lasitetulla terassilla, verannalla tai valoisalla ikkunalaudalla. Uudet versot ilmestyvät 18–20 asteen lämpötilassa kasviin. Kukintaa saa vielä odotella, mutta nopeamman kukkaloiston kotiin saa tässä vaiheessa myytävillä, sisätiloihin sopivilla pelargoneilla!

 

Poikkeuksellisen hyvä orvokkisesonki käynnissä

Kotimaisten orvokkien paras sesonki on käynnissä. Orvokki käynnistää kesäkukkien kauden jo huhtikuussa, tänä vuonna paikoin jo maaliskuussa. Aurinkoisen kevään takia käsillä onkin vilkkain orvokkisesonki pitkään aikaan. Tämän viikon perjantaina vietetään kukan omaa teemapäivää, Orvokkipäivää, jolloin puutarhat lahjoittavat orvokkeja julkisiin paikkoihin istutettaviksi.

Orvokit viedään nyt käsistä

Kevään puutarhakauppa on ymmärrettävästi erittäin sääriippuvaista. Poikkeuksellisen lämmin kevät on tänä vuonna saanut ihmiset puutarhakaupoille hyvissä ajoin.

– Orvokit viedään nyt käsistä. Orvokin menekkiä on erityisen haastava ennustaa siinä vaiheessa, kun puutarhat tilaavat taimia syksyllä. Jos huhtikuussa on takatalvi, kauppa käy hitaasti. Muutaman haastavamman orvokkivuoden jälkeen menekki on yllättänyt tänä keväänä iloisesti, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden, sillä sen pakkasenkesto on parempi kuin muilla kesäkukilla. Orvokki kestää pienen totuttelun jälkeen jopa 5–7 astetta pakkasta, eikä pieni lumisadekaan sitä haittaa.

– Perinteisesti orvokin kuumin sesonki on ollut vapun tienoilla. Nyt sesonki on eteläisessä Suomessa jo miltei kuukauden edellä, Rantala sanoo.

Laaja skaala eri värejä

Orvokki on hyvin perinteinen kasvi, ja se on ollut suomalaisten suosikkikesäkukka jo pitkään. Orvokkeja on saatavilla sekä pienikukkaisina että isokukkaisina. Värejä ja väriyhdistelmiä on lukuisia erilaisia, joten jokaiselle löytyy varmasti oma suosikkiväri.

– Viime vuosien orvokkitrendejä ovat olleet ripsureunaiset orvokit. Väreistä trendikkäitä ovat persikkaiset värit, Rantala kertoo.

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat kannattaa nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Orvokki menestyy sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna.

Orvokkipäivänä lahjoitetaan liki 4000 orvokkia

Orvokeille omistetaan taas tänä keväänä oma päivä, kun puutarhat ja kukkakaupat ympäri maan valmistautuvat ilahduttamaan paikallisia pihoja, puutarhoja ja julkisia tiloja kukkaloistolla 24.4.

Mukana on yli 20 puutarha-alan toimijaa eri puolilta Suomea, jotka kukittavat noin 80 kohdetta! Yhteensä orvokkeja istutetaan ympäri Suomen ohikulkijoiden iloksi liki 4000 kappaletta.

Päivä on muistutus siitä, että orvokkien kausi on käynnissä ja paras aika niiden hankkimiselle on nyt.

Orvokkeja lahjoittavat puutarhat ja kohteet löydät täältä.

Kasvuturpeen saatavuus on turvattava

Keväällä julkaistu Luonnonvarakeskuksen tekemä kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta osoittaa, että kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus heikentyy nopeasti, laatu uhkaa heiketä ja hinta nousta. Täydentävät ja korvaavat tuotteet eivät ehdi vastaamaan kysyntään.

Arvion mukaan kasvu- ja kuiviketurpeen tarjonta puolittuu jo vuoteen 2028 mennessä ja loppuu mahdollisesti kokonaan 2030-luvun kuluessa, jos uusia alueita ei saada tuotantoon. Tämä on kasvihuonealalle erittäin hälyttävä tieto.

Kauppapuutarhaliiton tuoreen kyselyn mukaan 81 % kasvihuoneviljelijöistä ovat joko huolissaan tai erittäin huolissaan kasvuturpeen saatavuudesta.

– Kasvuturve on edelleen kasvihuonealalle elintärkeä raaka-aine, vaikka sen määrää pystytäänkin jo vähentämään kasvualustaseoksissa muilla materiaaleilla. Viljelijöiden antaman palautteen perusteella kasvuturpeen häviäminen tuotevalikoimasta voisi rajoittaa tuotantoa merkittävästi, tai johtaa osalla viljelmistä jopa tuotannon lopettamiseen, Kauppapuutarhaliiton vs. toiminnanjohtaja Lassi Remes kertoo.

Uusien materiaalien kehitystyö on erittäin tervetullutta ja välttämätöntä, mutta se vie aikaa. Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa turpeen käyttöä ajetaan alas nopeammin kuin korvaavia materiaaleja saadaan markkinoille riittävissä määrin ja kilpailukykyiseen hintaan.

– Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä, joilla uusien tuotantoalueiden luvitusta helpotetaan ja nopeutetaan nykyisestä huomattavasti. Kasvu- ja kuiviketurve ovat määritelty Suomelle strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi, mutta politiikkatoimet tilanteen parantamiseksi ovat olleet riittämättömiä, Remes sanoo.

Uusia kasvualustamateriaaleja testataan kasvihuoneissa ennakkoluulottomasti. Turpeen osuutta kasvualustoissa voidaan jo nykyisellään vähentää merkittävästi, mutta täysin turpeettomien kasvualustojen sovittaminen nykyisiin viljelytekniikoihin vaatii aikaa. Kasvualusta ei saa muodostua sadontuotannon pullonkaulaksi tai heikentää sadon määrää tai laatua.

– Kotimaisen kasvuturpeen saatavuudesta on pidettävä huolta, jotta voimme turvata suomalaista kasvihuonetuotantoa, huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Kasvuturve on edelleen tärkein kasvualustamateriaali suomalaiselle puutarhatuotannolle, Remes huomauttaa.

Sota Iranissa nostaa puutarhatuotannon kustannuksia

Lähi-idän konflikti näkyy jo suomalaisessa puutarhatuotannossa. Tuoreen kasvihuonealan yrityksille tehdyn kyselyn mukaan suurimmat vaikutukset aiheutuvat energian, polttoaineiden ja lannoitteiden nousevista hinnoista.

Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli yhteistyössä Kauppapuutarhaliiton ja maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton SLC:n kanssa selvittivät Lähi-idän konfliktin vaikutuksia puutarha-alan yrityksiltä. Valtaosa kyselyn vastaajista arvioi energian hinnan olevan keskeisin yksittäinen huoli. Kriisin vaikutukset ulottuvat nopeasti kuljetuksiin, tuotantopanoksiin ja pakkausmateriaaleihin, joista moni on suoraan tai välillisesti sidoksissa öljyn ja kaasun hintaan. Hintojen nousua on havaittu jo muun muassa muoveissa ja kasvihuoneissa käytettävissä materiaaleissa. Lisäksi nousevat korot vaikeuttavat yritysten rahoitustilannetta.

Lannoitteiden osalta huoli kohdistuu sekä hintakehitykseen että kriisin pitkittyessä raaka-aineiden saatavuuteen. Osa lannoitteiden raaka-aineista ja vihannesviljelyssä käytettävistä erikoislannoitteista tulevat Lähi-idän alueelta, mikä lisää puutarha-alan riippuvuutta geopoliittisesta tilanteesta. Myös kasvihuoneissa käytettävän hiilidioksidin saatavuus ja hinta nousivat esiin mahdollisina riskitekijöinä.

Vihannesviljelijöille tuotantopanoksia toimittavien yritysten mukaan varastot kattavat pääosin muutaman kuukauden tarpeet, eikä laajamittainen varastointi ole taloudellisesti realistista. Tämä lisää haavoittuvuutta, erityisesti jos kansainvälisissä kuljetuksissa syntyy uusia ja pitkäkestoisia häiriöitä.

Viljelijöiden vastauksissa nousee vahvasti esille myös markkinarakenteisiin liittyvä huoli. Pitkät, etukäteen sovitut puutarhatuotteiden sopimushinnat ja markkinamekanismien jäykkyys siirtävät kustannusriskin usein alkutuotannon kannettavaksi, eikä äkillisiin kustannusnousuihin ole sopimuksissa joustavia mekanismeja.

Kyselyn perusteella kriisi ei vielä pysäytä tuotantoa, mutta lisää nopeasti kannattavuushaasteita ja korostaa tarvetta kehittää sopimuskäytäntöjä ja riskinjakoa koko elintarvikeketjussa.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtajan sijainen
Lassi Remes
Kauppapuutarhaliitto
040 675 8875

Trädgårdsombudsman
Johanna Smith
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC,
041 465 1094

Valmiuspäällikkö
Markus Lassheikki
Huoltovarmuusorganisaation alkutuotantopooli
040 7799 680

Suomalaiset söivät viime vuonna ennätysmäärän kurkkua

Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Samaan aikaan saimme kuulla, että söimme viime vuonna ennätysmäärän kurkkuja ja kotimaiset kasvihuoneyrittäjät rikkovat ennätyksiä kurkun- ja tomaatin viljelyssä. Näiden ilmiöiden taustalla lymyilee ehkä yllättävä yhdistävä tekijä: suomalaisilla on poikkeuksellisen hyvä pääsy turvallisen, tuoreen ja lähellä tuotetun ruoan pariin.

Ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa kurkkua

Tuoreet puutarhatilastot osoittavat, että kotimaista kurkkua viljeltiin vuonna 2025 ennätykselliset 56 miljoonaa kiloa, eli lähes kaksi miljoonaa kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luku on kaikkien aikojen ennätys kurkun viljelyssä. Tämä tarkoittaa, että jokainen suomalainen syö noin 10 kiloa, eri noin 28 kurkkua vuodessa. Kasvihuonekurkkua viljelee Suomessa 110 yritystä eri puolilla Suomea.

– Kurkku on totisesti suomalaisten suosikkivihannes. Suosioon on varmasti monta syytä: kotimaista tuoretta kurkkua on saatavilla vuoden ympäri ja sitä on helppo käyttää. Kurkun kotimaisuusaste on lähes 100 prosenttia, mikä kertoo siitä, että kuluttajat arvostavat kotimaista tuotantoa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Kurkku vietti ansaitusti viime vuonna myös teemavuottaan, kun se oli valittu vuoden 2025 Vuoden HeViksi.

Viljelytaidon ennätystehdas

Suomessa on jo pitkään poimittu maailman korkeimpia kasvihuonekurkun keskisatoja ja suurimpia huippusatoja. Kurkun viljelyssä kärkipäätä pitää närpiöläinen Oy Johan Prinsén Ab, jossa tuotettiin ennätykselliset 256 kiloa kurkkua neliömetriltä vuodessa. Tämä on tiettävästi enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Myös tomaatinviljelyssä saavutetaan erittäin korkeita satotasoja. Vain kuukausi kurkkuennätyksen jälkeen Ab Vikars Grönsaker Oy kertoi tuottaneensa 40 viikon sadonkorjuujaksolla 101,4 kilon tomaattisadon neliömetrillä. Määrä nostaa Stig-Erik ja Marika Vikarsin yrityksen huipputasolle kansainvälisessä vertailussa.

– Ennätykselliset sadot osoittavat sen, kuinka kehittynyttä suomalainen kasvihuoneviljelyosaaminen on. Esimerkiksi kasvihuoneviljelyn suurmaa Espanja jää kauas taakse ja Hollantikin on satotasoissa mitattuna usean askeleen jäljessä. Meillä on ehdottomasti maailman parhaimpiin kuuluvia kasvihuoneviljelijöitä, Remes hehkuttaa.

Puhdasta lähiruokaa

Suomessa kotimaiset vihannekset ovat taatusti puhtaita, jäljitettäviä ja helposti saatavilla ympäri Suomen ja läpi vuoden. Kasvihuonevihanneksia viljelee 321 yritystä eri puolilla maata, ja kuljetusmatkat kasvihuoneelta lautaselle pysyvät lyhyinä.

– Turvallisuus ja luottamus ovat tunnetusti onnellisuutta lisääviä tekijöitä. Kotimainen ruoka on yksi konkreettinen arjen vakautta tuova asia, jota harvoin tulee ajatelleeksi sen syvällisemmin. Se, että meillä on tehokasta ja säältä suojattua ruuantuotantoa Suomessa, on myös huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeä asia, kommentoi Remes.