Kasvihuonevihannekset maistuvat suomalaisille, mutta parantamisen varaa on

Perjantaina 15.10. vietetään maailman kasvispäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoutta kasvisten käytöstä. Suositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä noin puoli kiloa päivässä. Maailmanlaajuisesti vihanneksia syödään kuitenkin vain 267 grammaa päivässä henkilöä kohden.

5aDay-allianssin selvityksen mukaan Suomi erottuu yhtenä niistä maista, jossa on muita maita isompi joukko ihmisiä, jotka syövät vihanneksia suositellun määrän: 26,8 prosenttia suomalaisista täyttää kriteerin. Muita tällaisia maita ovat muun muassa Costa Rica, Uusi-Seelanti ja Kanada. Eniten vihanneksia syödään Italiassa, 461 grammaa, ja vähiten Brasiliassa, 134 grammaa henkilöä kohden.

Suuri osa syödyistä kasviksista kasvihuonevihanneksia

Suomalaisten suosikkituotteita vuodesta toiseen ovat kasvihuonevihannekset, eli kurkut, tomaatit, salaatit ja yrtit. Suomalaiset syövät kurkkua vuosittain noin 57 miljoonaa kiloa ja tomaatteja noin 66 miljoona kiloa. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 95 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia. Ruukkusalaatteja syödään noin 80 miljoonaa ja ruukkuyrttejä noin 30 miljoonaa. Salaattien ja yrttien kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia.

Jopa 99 prosenttia suomalaisista käyttää kasvihuonevihanneksia, eli tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja. 79 prosenttia suomalaisista valitsee mieluummin kotimaisia kuin ulkomaisia kasvihuonevihanneksia.

– Suomalaiset ovat aina olleet ahkeria syömään kotimaisia kasvihuonevihanneksia. Ne sopivat kaikille, ja niitä tuoreempaa ruokaa saa hakea. Aina niitä voisi toki syödä enemmänkin. Puoli kiloa ei kovin monelle tule vielä täyteen, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tärkeimpiä syitä tomaattien, kurkkujen ja salaattien käyttöön ovat terveellisyys, maukkaus sekä helppokäyttöisyys.

Korona sai miehet syömään vihanneksia

Kasvisten lisääminen lautaselle tuntuu olevan hidasta muutosta, mutta yllättävät tilanteet voivat lisätä kasvisten käyttöä. Kauppapuutarhaliitto teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti miesten kasvihuonevihannesten syönti lisääntyi koronan aikana. Liki neljännes 35–54-vuotiaista miehistä arvioi vihannesten syömisen lisääntyneen joko selvästi tai hiukan pandemian aikana. Kaikista vastaajista 16 prosenttia arvioi lisänneensä kasvihuonevihannesten syöntiä selvästi tai hiukan. Missään vastaajaryhmässä vihannesten syönti ei ollut vähentynyt.

– Toivottavasti trendi jatkuu pandemian jälkeenkin, Jalkanen sanoo.

Maailman kasvispäivän järjestää kansainvälinen 5aDay -yhteistyöallinssi, jossa Kauppapuutarhaliitto on mukana Suomen virallisena edustajana. Noin 15 vuotta toimineessa yhteistyöliitossa on mukana yli 30 maata. Kaikkia mukana olevia maita yhdistää tavoite edistää terveellisempiä elämäntapoja erityisesti kasvisten käyttöä lisäämällä. Alusta lähtien allianssi on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi WHO:n ja FAO:n kanssa.

Tiedot: 5aDay, EU,Kauppapuutarhaliitto

 

Kuvassa poimitaan sieniä kasvatushuoneessa.

Näin vältät ruuhkan sienimetsällä

Etkö tänäkään vuonna jaksanut lähteä sienimetsälle? Vai oliko joku jo hakenut vakipaikkasi herkut? Ei huolta, sillä herkullisia kotimaisia sieniä helposti kaupan hevi-osastolta. Tarjolla on maittavista valkoisista herkkusienistä upeisiin suuriin portobelloihin.

Lähiruokaa, ympäristöystävällisesti

Kotimaiset kasvatushuoneissa viljellyt herkkusienet ovat puhdasta lähiruokaa, jonka tuotanto nojaa vahvasti kiertotalouteen. Herkkusienet viljellään tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Viljelyssä käytetty kasvualusta tehdään kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Kasvutushuoneessa käytetty kasvualusta käytetään uudelleen lähipeltojen maanparannusaineena.

– Me tiedämme mistä kasvatuksessa käytettävät raaka-aineet ovat peräisin, sillä teemme itse herkkusienien kasvualustan. Tämä on maailman mittakaavassa melko harvinaista, mutta erittäin tärkeä osa tuoteturvallisuutta. Kasvualusta koostuu oljesta, kipsistä ja broilerin lannasta. Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa, kertoo Mykora oy:n toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Helppo käyttää

Herkkusieni on vastuullisen kokkaajan nappivalinta: sienet voi käyttää kokonaan, jolloin ruokahävikkiä ei synny. Herkkusienet ovat puhtaita ja käyttövalmiita lakista hattuun. Näitä herkkusieniä ei vihannestiskiltä poimiessa tarvitse tarkistaa.

Kotimaisia herkkusieniä voi syödä sellaisenaan, paistettuna tai kuivattuna. Ne sopivat erinomaisesti tuomaan lisämakua tai korvaamaan lihan. Herkkusienet sisältävät proteiinia, jonka ansiosta ne sopivat loistavasti kaikkiin ruokavalioihin. Mikäli sienet ovat uusi tuote keittiössä, voi niitä helposti lisätä tuttuihin ja turvallisiin arkiruokiin kuten makaronilaatikkoon.

– Herkkusienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden raaka-aineiden makua. Niillä voi helposti korvata esimerkiksi puolet tai 1/3 tuttuun reseptiin tulevasta lihasta. Näin saat helposti laskettua ruuan hiilijalanjälkeä sekä lisättyä makua, neuvoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Vähennä hävikkiä säilyttämällä oikein

Ruokahävikkiä pystyy ehkäisemään säilyttämällä herkkusieniä oikein. Sienille paras lämpötila oli +2–5-asteeseen eli kotioloissa jääkaapissa. Ylijääneet sienet voi hyvin myös kuivattaa, ja käyttää myöhemmin esimerkiksi padoissa tai keitoissa.

Sieniretkestä saa vielä ympäristöystävällisemmän, kun kävelet tai pyöräilet kauppaan sekä käytät ostoksilla kestokassia. Muista kierrättää sienten muovipakkaus muovinkeräykseen.

#champblend -makaronilaatikko

Kuvassa on valkoisessa uunivuoassa makaronilaatikkoa.

Herkkusienet ja pekoni tuovat uutta ulottuvuutta perinteiseen makaronilaatikkoon. Tuoreet yrtit kruunaavat tämän arkipäivän klassikon.

200 g kotimaisia herkkusieniä
300 g kotimaista naudan jauhelihaa
100 g kotimaista pekonia 1
kotimainen sipuli
1 valkosipuli
1 rkl öljyä
1 tlsuolaa rouhittua mustapippuria
5 dl makaronia
1 rkl kotimaista oreganoa hienonnettuna
1 rkl kotimaista lehtipersiljaa hienonnettuna
5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa

Ohje:

1. Ruskista pieneksi pilkotut herkkusienet jauhelihan, siivutetun pekonin ja pilkottujen sipuleiden kanssa öljyssä pannulla.
2. Mausta seos suolalla ja pippurilla.
3. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan.
4. Sekoita hienonnetut yrtit kerman ja kananmunien kanssa kulhossa.
5. Kaada sieni-jauhelihamassa, kypsät makaronit ja muna-kermaseos vuokaan ja sekoita.
6. Paista makaronilaatikko 200-asteisen uunin alatasossa noin tunti.
7. Herkuttele!

Resepti ja kuvat: Champ

Lisää herkullisia reseptejä kotimaisista kasvihuonetuotteista löydät osoitteesta https://puhtaastikotimainen.fi/reseptit/

Korona sai miehet syömään vihanneksia

Kauppapuutarhaliitto teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti miesten kasvihuonevihannesten syönti lisääntyi koronan aikana. Liki neljännes 35-54-vuotiaista miehistä arvioi vihannesten syömisen lisääntyneen joko selvästi tai hiukan pandemian aikana. Kaikista vastaajista 16 prosenttia arvioi lisänneensä kasvihuonevihannesten syöntiä selvästi tai hiukan. Missään vastaajaryhmässä vihannesten syönti ei ollut vähentynyt.

– Tämä on tosi hieno uutinen, sillä kokemuksiemme mukaan juuri miehet ovat käyttäneet vihanneksia perinteisesti nuivemmin. Tutkimustulokseen vaikuttaa varmaan se, että nopea ja raskas lounasruokailu on vähentynyt ja syöminen siirtynyt kotiin. Ehkä ihmiset miettivät myös enemmän terveyttään pandemia-aikana ja tekevät siksi parempia valintoja ruokapöydässä, arvelee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tutkimuksesta selviää myös, että jopa 99 prosenttia suomalaisista syö kasvihuonevihanneksia, eli tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja. 79 prosenttia vastaajista valitsee mieluummin kotimaisia kuin ulkomaisia kasvihuonevihanneksia.

– Tomaatit, kurkut ja salaatit käyvät jokaiseen ruokavalioon, joten ne ovat todennäköisesti suomalaisten yksi eniten käyttämistä elintarvikkeista. Kotimaisuuden suosiminen ei tule yllätyksenä, sillä suomalaiset arvostavat turvallista lähiruokaa, sanoo Jalkanen.

Tärkeimpiä syitä tomaattien, kurkkujen ja salaattien käyttöön olivat vastaajien mukaan terveellisyys, maukkaus sekä helppokäyttöisyys. Nimenomaan kotimaisen vaihtoehdon valintaan ajavat monet eri syyt. Eniten mainittu valintakriteeri on kotimaisuus, jonka mainitsi 79 prosenttia vastaajista. Toisena tulee tuoreus, jonka mainitsi vastaajista 74 prosenttia. Kolmanneksi yleisin valintakriteerinä on maku, jonka mainitsi 56 prosenttia vastaajista.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-24.2.2021.

Puutarha-alan innovaatiokilpailu etsii kasvihuonetuotantoa kehittäviä ideoita

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Kilpailuun voi osallistua myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.


Kilpailuohjeet

Kilpailuehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Kilpailuasiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Kilpailusta voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet kilpailuehdotusten laadintaan.

Kilpailuun voivat osallistua suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Kilpailuun eivät voi osallistua kilpailun tuomaristoon kuuluvat, kilpailuohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta.

Kilpailun tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Innovaatiokilpailun palkintosumma on 10.000 euroa. Tuomaristo voi päätyä jakamaan palkintosumman, tai myös olla jakamatta palkintoja. Palkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Hämeenlinnassa 28.10.2021.

Kilpailuaika on 14.6. – 31.8.2021 klo 23.59.

Ilmoittaudu kilpailuun täällä: www.lyyti.in/innovaatiopalkinto2021

Lisätietoja antaa kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen: p. 0400 800 268, jyrki.jalkanen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Lepaa on tänä vuonna LepaaTalk! ja LepaaTalk! Studio

Tänä vuonna Lepaa 2021 -näyttelyn uutuudet, kuulumiset ja Lepaa spiritin tarjoavat e-Lepaa ja uusi LepaaTalk! elokuussa. LepaaTalk! järjestetään torstaina ja perjantaina 12.–13. elokuuta.

TORSTAINA 12.8 . ammattilaisille on luvassa kolme parin tunnin mittaista seminaaria avomaa-, kasvihuone- ja vihertuotannon puhuttavista aiheista:

LepaaTalk! Viher to 12.8. kello 9.00–11.00

9.00–9.20 Monimuotoisen luonnon aarteet kunnissa
Vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg, Sitowise Group Oyj

9.30–9.50 Kestävä viherympäristö kaupungeissa
Väitöskirjatutkija Marko Pesu, Helsingin yliopisto

10.00–10.20 Kuntien ratkaisuja lumon lisäämiseksi
Tutkija Jere Nieminen, Villi Vyöhyke ry

10.30–10.50 Vähäpäästöisyys ja vähäpäästöiset työkoneet
Johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro, Teknisen Kaupan Liitto ry

LepaaTalk! Kasvihuone to 12.8. kello 11.30–13.30

11.30–11.50 Mihin kasvihuoneyrittäjät nyt investoivat?
Viljelyn asiantuntija Lassi Remes, Kauppapuutarhaliitto ry

12.00–12.20 Mitä kasvualustaksi kukille ja vihanneksille keväällä 2022?
Toimitusjohtaja Teppo Rantanen, Biolan Oy

12.30–12.50 Pysyykö kotimaisuus kukkien ja vihannesten myyntivalttina?
Osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman, Ruokakesko Oy

13.00–13.20 Vastuullisuus osana brändin rakentamista – case NAMS
Teemu Kanasuo, Agrifutura Tomaatit Oy

LepaaTalk! Avomaa to 12.8. kello 14–16

14.00–14.20 Avomaalta tunneliin – mitä tulee huomioida?
Luonnonvarakeskuksen tutkijat Saila Karhu ja Sanna Finni

14.30–14.50 Marjantuotannon viljelytekniikat, kannattavuus ja markkinointi
Tarja Matomäki, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja ja marjanviljelijä

15.00–15.20 Vastuuviljely-menetelmä, kehitystyö ja pakastekasvisten ympäristöjalanjälki
Viestintä- ja vastuullisuusasiantuntija Miika Kemilä, Apetit Oyj

15.30–15.50 Täsmällistä viljelyä mittaamalla
Chief science officer Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu yhteen, kahteen tai jokaiseen seminaariin. Pääset kuuntelemaan haluamasi osuudet yhdellä 17 euron hintaisella pääsylipulla.

PERJANTAINA 13.8. ilmaisessa LepaaTalk! Studio -päivässä on kaikille lepaafaneille makupaloja Lepaalta, kiinnostavia vieraita, keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja terveisiä eri puolilta Suomea. Katso tietokoneelta tai kuuntele lähetys radiona – vietät mukavan päivän niin kuin Lepaalla olisit!

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu heti mukaan ilmaiseen päivään! Saat vielä muistutusviestejä tapahtumasta lähempänä ajankohtaa.

Puolet suomalaisista säilyttää tomaatteja väärin

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa. Tomaatti on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, mutta valitettavasti moni säilyttää edelleen tomaatteja väärin. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Parhaiten oikean säilytyksen osaavat 55-65-vuotiaat, heistä 34 prosenttia säilyttää tomaatit ja kurkut jääkaapissa. Erityisesti nuoret säilyttävät tomaatit ja kurkut väärin, 18–24 vuotiasta jopa 77 prosenttia säilyttää niitä jääkaapissa.

Suurimmat syyt vihannesten säilyttämiseen jääkaapissa olivat tottumus sekä parempi säilyvyys. Osa vastasi myös, että tomaatit ja kurkut maistuvat paremmilta kylminä. Myös jääkaapissa oleva vihanneslokero houkuttelee säilyttämään kaikki vihannekset siellä.

– Välillä saamme palautetta tomaattien mauttomuudesta. Tomaatin maku häviää jääkaapissa, joten säilytys vaikuttaa makuun ratkaisevasti. Usko jääkaapissa säilyttämisestä elää kuitenkin vahvana, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa. Tomaatti säilyy jääkaapissa pidempään ja pysyy kovana, mutta vetistyy sisältä. Kylmyys tekee tomaateista happamampia ja mauttomampia, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun ja yrttien, läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Tutkimuksesta selviää myös, että tomaatti kuuluu lähes jokaiseen talouteen. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, ettei talouteen osteta ollenkaan tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Tomaatteja viljellään noin 100 hehtaarin alalla noin 280:ssä yrityksessä.

Viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä

Tällä viikolla vietetään sieniviikkoa. Kotimaiset herkkusienet ovat ihanan helppoa arkiruokaa. Käyttövalmiit kotimaiset herkkusienet sopivat moniin ruokiin ja maistuvat taatusti kaikille. Suomessa kasvatettuihin sieniin liittyy joitain harhaluuloja. Mursimme viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä:

Myytti 1: Kotimaisia herkkusieniä ei ole saatavilla vuoden ympäri

Sienet mielletään yleisesti syysruuaksi kotimaisten metsäsienten saatavuuden takia. Kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä on saatavilla kauppojen hyllystä vuoden jokaisena päivänä. Herkkusienet sopivat sesonkiin kuin sesonkiin: kesän grilliherkuista syksyisiin piirakoihin ja joulupöydän sienisalaattiin. Kotimaisilta markkinoilta löytyy tavallisten valkoisten herkkusienten lisäksi jumbokokoisia herkkusieniä, erikokoisia ruskeita herkkusieniä sekä meheviä portobelloja.

Myytti 2: Viljellyt herkkusienet eivät ole vastuullisia

Suomessa herkkusienten kasvatus perustuu kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Kotimaiset herkkusienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Kasvattajat valmistavat kasvualustan itse. Kasvualustat valmistetaan kotimaisesta oljelta, broilerinlannasta ja vedestä. Tällä taataan alustan puhtaus ja tuoteturvallisuus. Käytetty alusta palautuu takaisin lähipelloille maanparannusaineeksi. Herkkusienet kasvavat pimeässä, valoa tarvitaan ainoastaan poimintavaiheessa. Viljely on tarkkaa, hygieenistä ja vastuullista.

Myytti 3: Herkkusienistä voi käyttää vain hatun

Herkkusienet ovat vastuullinen tuote myös niiden käytön vuoksi. Sienet voi käyttää kokonaan lakista jalkaan, jolloin ei synny ruokahävikkiä. Hävikkiä voi vähentää myös säilyttämällä ne oikein. Herkkusienet säilyvät noin viikon. Herkkusienten mahdolliset muovirasiat kannattaa laittaa muovinkeräykseen.

Myytti 4: Herkkusienet täytyy aina kypsentää

Kotimaiset herkkusienet ovat kotikokin unelma. Niitä voi syödä sellaisinaan tai laittaa niin arki- kuin juhlaruokiin. Ne sopivat esimerkiksi grilliin, piirakoihin, pataruokiin, pastaan tai vaikka hampurilaisen väliin. Sienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden ruoka-aineiden makua. Testaamisen arvoinen ruoka-aine siis!

Myytti 5: Herkkusienet eivät ole ravintorikkaita

Herkkusienet ovat erinomainen proteiininkorvike kotiruokiin. Niissä on runsaasti kasviproteiinia ja kaliumia. Herkkusienissä on myös hyviä kuituja, ja esimerkiksi sadassa grammassa on vain 0,2 grammaa rasvaa. Terveyden ja hyvinvointi laitoksen Fineli-tietopankin mukaan herkkusienet sopivat erinomaisesti myös muun muassa vegaaniseen, kolesterolittomaan, maidottomaan, suolattomaan ja gluteeniseen erikoisruokavalioon.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 14.5.

Milloin olet viimeksi vieraillut kasvihuoneessa? Puutarhamyymälöiden värikäs sesonki on vihdoin alkanut. Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat avanneet oviaan ja ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia teemapäivällä 14.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähde siis katsomaan, millaisia upeita kukka- ja vihanneselämyksiä läheltäsi löytyy. Kasvihuoneelta voi hakea myös alkukesän valohoitoa ja lämpöä.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Suurin osa kartalla olevista puutarhoista on kesäkukkamyymälöitä, mutta mukana on myös vihanneksia suoraan myyviä kasvihuoneyrityksiä. Puutarhamyymälät sijaitsevat pääosin ulkotiloissa ja koronaturvallisuus on otettu erityisen hyvin huomioon, joten vierailu niissä on turvallista.

Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea. Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä vuonna 2020 tehtiin ennätysmyyntejä, ja samaa ryntäystä tarhoille odotetaan tänäkin vuonna.

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen

Osallistu Facebook-tapahtumaan

Kolme ajankohtaisinta kukkaa äidille

Kesäkukkatarhojen sesongin alkaminen ja äitienpäivä osuvat toukokuun alkuun, joten äitiä on helppo muistaa kauniilla kotimaisella ruukkukukalla valikoimien ollessa runsaimmillaan. Kukka on lahjana aina tervetullut: se ilahduttaa ja hyvällä hoidolla kestää myös pitkään. Lue tämän hetken ajankohtaisimmista kukista ja ota talteen niiden hoito-ohjeet.

1. Pelargoni

Perinteinen pelargoni on noussut uuteen suosioon viime vuosina. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi. Kokematonkin puutarhuri saa helposti onnistumisen elämyksiä tästä runsaasta ja näyttävästä kasvista, kunhan muistaa pari perussääntöä.

Paikka auringossa

Pelargonit palvovat aurinkoa. Niistä tulee suurempia ja värikkäämpiä, kun ne saavat paljon valoa. Paras sijoituspaikka on aurinko tai puolivarjo. Pelargonit sietävät myös paahdetta. Pohjoiseen suuntaava parveke ei sovi pelargonille. Huomioi, että pelargonit eivät kestä yhtään hallaa. Jos laitat pelargoneja ulos jo nyt, muista nostaa ne sisälle tai suojata yöksi.

Vesi kauneushoitona

Pelargonit tulevat alun perin Etelä-Afrikasta, missä on paljon kuivia kausia. Pelargonit selviävät kuivuudesta varastoimalla nestettä lehtiinsä, joten väliaikainen kuivuus ei yleensä aiheuta peruuttamatonta vahinkoa. Kukkiakseen runsaasti  ja jatkuvasti, pelargoni tarvitsee kuitenkin säännöllistä kastelua. Kukkia tulisi kastella aurinkoisella säällä joka päivä, mieluusti aamulla seisoneella vedellä. Erittäin kuumina päivinä toinen kastelukerta illalla voi tehdä hyvää. On tärkeää, ettei multa kuivahtaisi koskaan kokonaan, eikä myöskään jäisi läpimäräksi. Pidä huoli myös, että vesi ei jää seisomaan. Jos et halua kastella joka päivä, valitse vettä varastoivia ruukkuja. Esimerkiksi isoissa parvekelaatikossa on noin kymmenen litran kokoinen vesivarasto.

Lannoita

Pelargoneja kutsutaan myös “nälkäisiksi” kasveiksi, sillä ne tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitus on siis tärkeää. Ravinteikas lannoitemulta pitää kasvin tyytyväisenä ensimmäiset viikot. Sen jälkeen kasvia voi alkaa lannoittaa. Lannoitetta voi lisätä välillä kasteluveteen tai käyttää hitaasti imeytyviä lannoitteita. Kysy parhaat vinkit puutarhamymälästä.

Vinkki: käytetyt kahvinpurut ovat voivat olla hyvä lannoite pelargonille, sillä ne sisältävä kasvin tarvitsemia ravinteita. Kahvinpurut voi kuivattaa ja sekoittaa varovasti multaan lähelle juuria.

Talveta

Pelargonit ovat itseasiassa perennoja, mutta koska ne eivät ole kylmänkestäviä, niitä käytetään meidän leveysasteilla yksivuotisina kasveina. Jos haluat talvettaa pelargonisi, leikkaa niistä pois noin 15 senttiä ennen ensimmäistä hallayötä ja siirrä viileään paikkaan. Ideaalilämpötila on 5–10 astetta. Kasvi ei tarvitse lähes ollenkaan vettä talvikuukausina, joten se saattaa näyttää jopa kuolleelta. Mutta kun se saa keväällä lämpöä ja valoa, se alkaa versota uudelleen.

2. Jalohortensia

Jalohortensia on näyttävä ja värikäs lahja äidille. Väreistä löytyy aina juhlava valkoinen, hempeä vaaleanpunainen, viileä vaaleansininen, herkkä violetti ja räväkkä aniliininpunainen. Hortensiat voi asetella tyylikkääseen suojaruukkuun ja sijoittaa näkyvälle paikalle sisääntulon yhteyteen, sisälle tai terassin oleskelualueelle.

Pidä kosteana

Hortensioiden multatila tulisi pitää tasaisen kosteana, ja ruukut olisi parasta kastella altakasteluna käyttäen mietoa lannoiteliuosta jokaisella kastelukerralla. Multaa ei saisi päästää kuivahtamaan. Hortensiat viihtyvät parhaiten hajavalossa. Lämpimällä ja aurinkoisella ilmalla ulos sijoitettu hortensia pysyy kauniina, kun sen sijoittaa varjoisalle paikalle. Sisällä huoneilman lämpötila vaikuttaa kukinnan kestoon: mitä viileämpi lämpötila, sitä pidempään kasvi kukkii. Runsaasti kukkivana se hyötyy myös lannoittamisesta.

Itä-Aasialainen vesisäiliö

Jalohortensia kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa kosteikoissa jokien varsilla. Sen tieteellinen nimi Hydrangea tarkoittaakin vesisäiliötä, mikä viittaa kasvin suureen vedentarpeeseen. Eurooppaan jalohortensia tuotiin ensimmäisen kerran 1700-luvun loppupuolella. Suomessa jalohortensiat yleistyivät 1920-luvulta aina 1940-luvulle asti.

Väri saattaa vaihdella

Joillakin jalohortensioilla kukan väri on aina punainen, mutta joillakin lajikkeilla maaperän happamuus vaikuttaa väriin. Neutraalissa tai emäksisessä maassa kasvavat hortensiat ovat punakukkaisia, mutta muuttuvat happamassa kasvualustassa siniseksi.

3. Ruusubegonia

Perinteinen ruusubegonia ilahduttaa varmasti äitiä sekä mummoa. Siitä on saatavilla useita värejä: punaista, vaaleanpunaista, keltaista, oranssia. Ruusubegonia on kaunis ja kestävä ruukkukukka, joka sopii niin sisälle kuin ulos. Se sietää viileää ja sopii myös kesäkukaksi. Ruusubegonian voi istuttaa kesällä ryhmäkasvien sekaan. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia viihtyy valoisalla paikalla, mutta ei siedä paahdetta.

Suosittu vuodesta toiseen

Ruusubegonia on yksi tunnetuista ruukkukukistamme. Sen suosio pysyy vakaana vuodesta toiseen johtuen sen runsaista ja värikkäistä kukista, helppohoitoisuudesta sekä kestävyydestä. Ruusubegonian käyttö on monipuolista: se sopii niin tuliaisilahjaksi, kausikukaksi ja istutettuna hautausmaalle. Ruusubegonia kestää hyvin myös viileyttä, siksi sen avulla voi loihtia vaikkapa asetelman lasitetulle parvekkeelle kunhan lämpötila pysyttelee kymmenen asteen tuntumassa. Se sopii myös kesäkukaksi ja se onkin erityisen näyttävä muiden ryhmäkasven seassa kesäisessä kukka-asetelmassa.

Suomalaiset rynnivät kevään kukkaostoksille

Suomalaiset suunnittelevat hankkivansa kesäkukkia tänä vuonna ennätyksellisen paljon. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 12 prosenttia suomalaisista arvioi lisäävänsä puutarhaostoksiaan viime vuoteen verrattuna. Ostajia odotetaan siis vieläkin enemmän kuin hurjana koronakeväänä 2020, kun kesäkukat myytiin ennätyksellisen aikaisin loppuun. 76 prosenttia arvioi hankkivansa kukkia suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Puutarhainnostus näkyy eniten nuorten aikuisten kohdalla. Joka neljäs 18–34 vuotias mies ja lähes joka kolmas 25–34 vuotias nainen arvioi lisäävänsä kukkien ostoa.

Kotitalouksista 67 prosenttia, eli jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista hankkii kesäksi kukkia puutarhaansa, parvekkeelle, patiolle tai mökille. Tutkimuksesta selvisi myös, että mitä pienemmällä paikkakunnalla asuu, sitä enemmän kukkia hankitaan. Kunnissa asuvista kesäkukkia aikoo hankkia 76 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 58 prosenttia vastaajista. Puutarhainnostuksen kasvu näkyy kuitenkin eniten pääkaupunkiseudulla, jossa asuu eniten kukkaostoksiaan lisääviä vastaajia.

– Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava sesonki vuoden kierrossa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea, aina Karjaalta Ivaloon saakka, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

– Kesäkukkamyynnin tuotannon arvo viljelijähinnoin on noin 100 miljoonaa euroa. Kesäkukkamyynti on hyvin tärkeä osa suomalaista kasvihuonetuotantoa ja se on kotimaista lähityötä aidoimmillaan, sanoo Jalkanen.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä oli 19.-25.4.2021 välisenä aikana. IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.