Kauppapuutarhaliitto mukana maatalous- ja puutarhayritysten energiatehokkuutta edistävässä sopimuksessa

Energiatehokkuuteen kannustava toimialasopimus kattaa nyt myös materiaalitehokkuuden, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä maa- ja puutarhatalouden tuottajajärjestöjen puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet maatalous- ja puutarhasektorin ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuustoimia koskevan toimialasopimuksen. Sopimus kattaa meneillään olevan CAP-kauden. Toimialajärjestöistä sopimuksessa ovat mukana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. sekä Kauppapuutarhaliitto ry ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry.

”Toimialasopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta mm. pienentämällä energiakustannuksia, parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta sekä lisäämällä tuotantopanosten kierrätystä. Maatalous- ja puutarhasektorin sopimuksella on tärkeä asema myös Euroopan unionissa asetetun energian säästötavoitteen saavuttamisessa ja energiatehokkuusdirektiivin asettamien velvoitteiden täyttämisessä”, ministeri Essayah sanoo.

Nyt allekirjoitettu sopimus on jatkoa vuosina 2010 ja 2016 tehdyille sopimuksille Maatilojen energiatehokkuudesta. Sopimusta on päätetty laajentaa kattamaan myös materiaalitehokkuus, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Toimialasopimuksen painopiste on jatkossakin tiloille räätälöidyissä palveluissa, kuten tuetussa energia- ja materiaalitehokkuusneuvonnassa, tilakohtaisten energiasuunnitelmien teossa sekä investointituissa. Koska PK-yritykset ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisessä, on sopimuksen toiminta-alue laajennettu koskemaan myös niitä.

Energia- ja materiaalitehokkuussopimukseen kuuluvat tuetut palvelut toteutetaan Suomen CAP-suunnitelman kautta, ja ne ovat tärkeä osa ohjelman ilmastotoimenpiteitä. Tilojen on mahdollista saada investointitukia sekä tuettua energia- ja materiaalitehokkuusneuvontaa suunnitelman neuvontatoimien kautta, ja yrityksille on tarjolla kehittämistukia toimintansa tehostamiseen.

Sopimuksen allekirjoittaneet maatalous- ja puutarha-alan tuottajajärjestöt ovat sitoutuneet sopimuksen tavoitteisiin ja osaltaan kannustamaan tiloja energia- ja materiaalitehokkuustyöhön. Myös muilla alkutuotantoalan tuottajajärjestöillä on mahdollisuus liittyä sopimukseen myöhemmin.

Lisätietoja: 
Veli-Pekka Reskola, ylitarkastaja, MMM, p. 0295 162 191
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, p. 050 512 2191 / Rikard Korkman, asiamies, 040 518 9297
Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, p. 050 5961541
Lassi Remes, va. toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto, p. 040 675 8875
Heidi Wirtanen, toiminnanjohtaja, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, p. 040 550 0762

 

Mitä ihmettä? Joulun suosikkikukka on pääsiäisen trendikkäin koriste

Menivätkö sesongit sekaisin? Suomalaisten joulun suosikkikukka hyasintti ilahduttaa nyt myös pääsiäisenä. Keväisillä väreillään hyasintti on ottanut paikkansa viime vuosina myös kevätsesongin kasvina.

– Hyasinttia alettiin viljellä kevätkasviksi Suomessa muutamia vuosia sitten. Keski-Euroopassa se on ollut keväällä tuttu näky jo pitkään, mutta meille suomalaisille se on liittynyt nimenomaan jouluun. Olemme melko perinteistä kansaa sesonkien suhteen, joten suomalaisten kesti hetki tottua ajatukseen uudesta kevätkasvista. Nyt keväinen hyasintti on kuitenkin monen uusi pääsiäisen suosikki, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Keväthyasintteja on saatavilla kotimaisena helmi-huhtikuussa. Suosituin väri on keltainen, mutta niitä on saatavilla myös liloja, oransseja, punaisia, valkoisia ja sinisiä. Hyasintti sopii keväällä moneen käyttötarkoitukseen: sitä voi pitää sisällä pääsiäispöydän koristeena, tai sen voi istuttaa ruukkuun ulos tai parvekkeelle. Hyasintti on helppohoitoinen. Se aukeaa noin viikossa umpinuppuisesta täyteen kukkaan, ja kukinta kestää useita päiviä. Hyasintti kannattaa ostaa mahdollisimman nuppuisena, jotta siitä voi nauttia pitkään. Kastele hyasinttia varovasti, jotta varsi ei veny liian pitkäksi. Pitkät hyasintit voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Leikkaa mahdollisimman läheltä sipuleita ja asettele kukat niukkaan, kylmään veteen.

Puutarhassa hyasintti viihtyy ruukussa tai kukkapenkissä. Se kestää hyvin myös pientä pakkasta. Keväisessä ulkoilmassa hyasintti kukkii pitkään, jopa useampia viikkoja. Hyasintti voi kestää puutarhassa useamman vuoden, mutta kukinnot pienenevät vuosi vuodelta.

Muita pääsiäisen suosikkikukkia:

Tetenarsissi

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Se sopii piristäjäksi niin kotiin, puutarhaan kuin parvekkeelle.

Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Ne pärjäävät pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi.

Teten voi laittaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Ulos kannattaa laittaa teteruukkuja, joissa kukinta on jo selvästi näkyvää, koska viileässä kukat avautuvat hitaasti. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi on myös suosittu keväinen hautakukka.

Helmililja

Helmililja on pieni ja sievä, useimmiten sinikukkainen kevään sipulikasvi. Helmililjan kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun ja kukissa on miellyttävä tuoksu, joka voimistuu lämpimässä. Lehdet ovat ohuet ja pitkät. Suurin osa helmililjoista on syvänsinisiä tai valkoisia, mutta on olemassa myös vaaleanpunertava lajike.

Kaupasta kannattaa ostaa melko nupullisia kukkia, sillä ne kestävät jo auenneita pidempään. Sipulipaakun voi siirtää myyntiruukusta kookkaampaan ruukkuun tai astiaan. Kasvin hoidoksi riittää säännöllinen kastelu, huolehdi riittävästä kosteudesta varsinkin pakkasyön jälkeen sillä kasvi tarvitsee lämmettyään välittömästi vettä. Lannoitusta ei tarvita, sillä sipulissa on varastoituneena kaikki ne ravinteet joita kasvi kukkiakseen tarvitsee.

Lasitettu parveke on ihanteellinen paikka helmililjoille, aivan kuten tetenarsisseillekin. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan. Kasvin lehdet saattavat pysyä vehreän vihreinä pitkälle kesään.

Tulppaani

Tulppaanin pitkä, marraskuussa alkanut sesonki jatkuu pääsiäiseen saakka. Kausi päättyy keltaiseen räjähdykseen: suurin osa pääsiäisen aikaan myytävistä tulppaaneista on keltavoittoisia. Tulppaaneista saa näyttäviä koristeluja pääsiäispöytään tai ulos ovipielen tervehdykseksi. Tulppaanikimpun kaveriksi voi asetella esimerkiksi erilaisia keväisiä oksia. Leikkotulppaanista voi askarrella kranssin ulko-oveen tai antaa jo auenneille kukille toisen elämän astiassa portinpielessä.

Tulppaanin hoito on helppoa. Leikkaa kotona tulppaanien varresta pari senttiä pois, ja jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu ja kääre antaa tukea varsille. Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä.

Nyt vietetään suomalaisten suosikkivihanneksen teemaviikkoa

Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään 18.–24.3. Vaikka vihreä klassikkovihannes on sesongissa koko vuoden, on sitä oivallista juhlistaa erityisesti juuri nyt alkukeväästä.

9 kiloa henkeä kohden vuodessa

Suomalaiset ovat oikeaa kurkkukansaa: vuosittainen kasvihuonekurkun sato on noin 50 miljoonaa kiloa, mikä on ennätyksellistä viljelypinta-alaan nähden koko maailman mittapuulla. Kurkusta riittääkin siis herkuteltavaa sellaisenaan, leivän päällä ja salaateissa kuin myös vaikkapa pikkelöitynä lisukkeena, drinkkien ainesosana tai smoothien sekaan surautettuna.

Keskiverto suomalainen syö noin 9 kiloa, eli miltei 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, jopa 96 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

C-vitamiinin lähde

Kurkku on ehkä yllättäen myös erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta.

Pakkaus estää hävikin

Moni kritisoi kurkun pakkaamista muovikalvoon, mutta pakkauksella on erittäin tärkeä tehtävä. Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Trendiresepti: Salaatti murskakurkuista

Viimeaikojen trendikkäin kurkkuherkku on ehdottomasti murskakurkut! Raikkaan mieto tuorekurkun maku sopii mahtavasti yhteen aasialaistyyppisten mausteiden kanssa ja murskattuna vihannes imeekin itseensä upeasti makuja.

Murskakurkuista valmistuu salaatti alle vartissa, siitä riittää neljälle ruokailijalle lisukkeeksi. Salaatista saa ruokaisamman yhdistämällä siihen vaikkapa fetaa tai tofua, tällöin kasassa on kokonainen ateria kahdelle.

2 kpl kotimaista kurkkua
1 kpl kotimainen paprika
kourallinen kotimaisia tuoreita yrttejä (esim. tilliä, persiljaa ja korianteria)
1 tl suolaa
2 tl sokeria
1 rkl oliivi- tai seesamiöljyä
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisiviinietikaa
muutama tippa chilikastiketta tai -öljyä (valinnainen)
1 kpl kotimainen valkosipulinkynsi
½ kpl kotimainen punainen chili
1 pnt kotimaista salaattia (esim. tammenlehtisalaattia tai romaine)
1 rkl seesaminsiemeniä

Sekoita suola, sokeri, öljy, soijakastike ja riisiviinietikka keskenään sekaisin kastikkeeksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita hienonnettu valkosipuli kastikkeen joukkoon. Voit halutessasi lisätä kastikkeen sekaan myös muutaman tipan chilikastiketta.

Huuhtele kurkut, poista niiden päät ja aseta tukevalla alustalla olevalle leikkuulaudalle. Murskaa kurkut koko pituudeltaan leveää keittiöveistä, kaulinta tai perunasurvinta apuna käyttäen. Leikkaa kurkut suupalan kokoisiksi paloiksi ja kaada kulhoon.

Halkaise paprika ja poista kanta sekä siemenet. Leikkaa paprika kuutioiksi ja lisää kurkkujen kanssa samaan kulhoon. Hienonna yrtit ja lisää myös ne kulhoon. Kaada kastike kasvisten ja yrttien päälle ja sekoita.

Huuhtele salaatinlehdet ja revi niitä hieman pienemmiksi. Asettele revityt salaatinlehdet laakealle tarjoiluvadille. Kaada kastikkeessa pyöritellyt kurkut, paprikat ja yrtit salaattipedin päälle.

Viipaloi chili ohuiksi viipaleiksi ja ripottele salaatin päälle. Viimeistele salaatti seesaminsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle lisää yrttejä koristeeksi.

Yksinäiset narsissit etsivät pelastajaa 13. maaliskuuta

Kevään ensimmäiset kotimaiset tetenarsissit ovat täällä. Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen järjestävät keskiviikkona 13. maaliskuuta perinteisen Yksinäinen narsissi-tempauksen, jossa keväisen keltaiset tetenarsissit odottavat löytäjiään ja pelastajiaan ympäri Suomen. Tempaus järjestetään yhteistyössä paikallisten puutarhojen ja kukkakauppojen kanssa. Narsisseja voi bongata tänä vuonna jopa 74:llä paikkakunnalla!

– Tempauksen tarkoituksena on piristää ohikulkijoiden arkea hauskalla yllätyksellä, yksinäisellä narsissilla, joka toivoo pääsevänsä pelastetuksi jonkun kotiin. Tarkoituksena on myös viestiä kotimaisen tetenarsissin sesongista, joka aloittaa ulkokukkien kauden. Tempaus järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Ruukkunarsissit ovat suomalaisten kevään ja pääsiäisen suosikkikukkia: niitä viljellään vuosittain noin neljä miljoonaa sipulia. Ylivoimaisesti suosituin ruukkunarsisseista on keväisen keltainen tetenarsissi.

– Yksinäinen narsissi -tempauksella haluamme myös muistuttaa tetenarsissin kestävyydestä: se kestää pakkasta pienen totuttelun jälkeen jopa -10 astetta. Sillä voi siis hyvissä ajoin aloittaa tämän vuoden puutarhakauden. Erinomainen paikka sille on myös lasitettu parveke, Rantala neuvoo.

Jakelijat jalkautuvat levittämään tetenarsissien iloisenkeltaista riemua ympäri Suomen 13. maaliskuuta. Allaolevasta listasta näet mukana olevat kaupungit ja jakajat:

  • Akaa, Palkinpään puutarha
  • Alajärvi, Järviseudun Ammattiopisto
  • Espoo, Kukkatalo Maritta
  • Espoo, Lähderannan kukka
  • Eura (Kauttua), (Kauttuan) Kukkasiskot Oy
  • Eura, Panelia / Kiukainen
  • Eurajoki, Kukkastudio Lempi
  • Haapajärvi, Veihtilahden Puutarha Oy
  • Haapavesi, Niittykosken Kauppapuutarha Oy
  • Hanko, Anemone kukkakauppa
  • Hanko ja Karjaa, Happy Flower
  • Helsinki, Pirilän Kukkatalo
  • Helsinki, Eiran kukkakioski
  • Hollola, Hollolan kukka ja hautauspalvelu
  • Hämeenkoski, Heliä
  • Hämeenlinna, Kaisan Kukka
  • Ii, Arvo Kova Oy
  • Joensuu, Joensuun Kukkatalo
  • Joensuu, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu/ S-kukka
  • Järvenpää, Garden&Flo
  • Kaarina ja Turku, Pirilän Kukkatalo
  • Kangasala, Kukkivat Home&Deco Oy
  • Kankaanpää & Honkajoki, Puutarha Rauno Nieminen
  • Karkkila, Puutarha Sundström
  • Kauhajoki, Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Vuoksi
  • Kauniainen, Home In Garden oy
  • Kemi, Kukka&Design Tuula Lokka
  • Kemiönsaari, Kukkapalvelu Tiarella
  • Kempele, Arvo Kova Oy
  • Kinnula, Olkikukka
  • Kirkkonummi, Kirkkonummen kukka ja hp
  • Kouvola (Kuusankoski), Haavikon Puutarha Ky
  • Kouvola/Elimäki, Holopaisen Kukka-ja Hautauspalvelu Oy
  • Kuusamo, Prisman Kukka
  • Lahti, Ruolan Kukka
  • Lahti, Kukkakauppa Villiviini
  • Lammi, Porkkalan kartano
  • Lapinlahti, Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Mika Kinnunen Ky
  • Lapua, Hantulan kukkakauppa
  • Laukaa, Kukka-ja Hautauspalvelu Vehviläinen
  • Lieto, Liedon kukka ja puutarha
  • Littoinen, GUGGA
  • Loimaa, Järvisen kauppapuutarha
  • Luvia, Luvian Kukka
  • Masku, Mimosan kukka
  • Muurame, Ritun Puutarha Ky
  • Muurame, Muuramen kukka – ja hautaustoimisto Kannel
  • Mynämäki, Sundellin puutarha
  • Nakkila, Nakkilan Kukka ja Terälehti
  • Nilsiä, Sinikan kukkakauppa ja hautauspalvelu
  • Nurmijärvi, Kukka-Mökki klaukkala oy
  • Oulainen. Hiitolan Kukkatalo
  • Oulunsalo, Arvo Kova Oy
  • Paimio, Paimion kukkapalvelu
  • Pieksämäki, Partaharjun Puutarha Oy
  • Pori, Antinkukka
  • Pori / Reposaari, Panelian Kukka / Reposaaren Kukka
  • Pornainen, Pornaisten Kukka
  • Porvoo, Cassandras Trädgård
  • Porvoo, Porvoon Kukkatalo
  • Porvoo, Henriettas blommor
  • Pälkäne, Tmi Marika Pellikka Pälkäneen Kukkakauppa
  • Raisio/Naantali, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Ranua, Villa Havula-puutarhurin Maja
  • Riihimäki, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Salo, Pirilän Kukkatalo
  • Salo, Kukkakauppa Bella-Regina
  • Salo/Perniö, Kukkakatri
  • Säkylä, Kukka- ja puutarhakauppa Lillukka
  • Tampere, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Tampere, Kämmenkukka
  • Tampere, Kukkakauppa Pikkukilpi (Jouni Raninen Oy)
  • Tikkakoski, Kukkapalvelu Calla
  • Turku, Lepolan Puutarha Oy
  • Turku, Huiskula Oy
  • Turku, Runosmäen Kukka
  • Tuusniemi, Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky
  • Tuusula, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Uurainen, Kukkapalvelu Calla
  • Uusikaupunki, Kukkakauppa Kultapiisku
  • Uusikaupunki, Ellän Kukka ja Taimi ky
  • Uusikaupunki, Siivosen Kukkapirtti
  • Vesanto, Kukka- ja Sidonta palvelu Metsäruusu
  • Veteli, Harmaakiven Puutarha KY
  • Vieremä, Vieremän kukka ja hautauspalvelu Oy
  • Vihti, Veljekset Nuorinko Onnelan puutarha
  • Ylivieska, Hiitolan Kukkatalo
  • Ylöjärvi, Sweet Things – Elovainion Kukka

Nautiskele yrttiviikolla 11.–17.3. – ota haltuun viisi vinkkiä!

Kotimaiset tuoreyrtit ovat todellista arjen luksusta ja ne ansaitsevat oman teemaviikkonsa! Kansallista yrttiviikkoa vietetään alkaneella viikolla 11.–17.3. Yrttejä tuotetaan Suomessa vuosittain noin 30 miljoonaa ruukkua. Yrtit ovat raikkaassa sesongissa ympäri vuoden ja niillä saa herkullista viherrystä lautaselle, vaikka ulkona näyttäisi vielä harmaalta.

Nappaa tästä viisi helppoa vinkkiä tuoreiden yrttien käyttöön:

  1. Aromikkaat yrtit sopivat monenlaisiin annoksiin lämpimistä pääruuista välipalaleipiin ja jälkkäreihin. Yrttejä suosimalla voi taklata liiallista suolan käyttöä ruuanlaitossa. Usein mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit!
  2. Tuoreet yrtit kannattaa lisätä ruokaan vasta kypsennyksen loppuvaiheessa, jotta niiden raikkaat aromit ja ravinteet pysyvät hyvin mukana. Resepteissä yksi ruokalusikallinen tuoretta silputtua yrttiä vastaa teelusikallista kuivattua yrttiä.
  3. Miedot yrtit, kuten basilika, persilja ja tilli maistuvat reippaalla kädellä lisättyinä esimerkiksi salaateissa, keittojen päällä ja kastikkeissa. Niistä voi tehdä maistuvan mixin vaikkapa keiton päälle ripoteltavaksi. Aromiltaan voimakkaammat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienemmälläkin määrällä.
  4. Pehmeävartisista yrteistä kannattaa hyödyntää kaikki kasvin osat – myös varret voi hienontaa vaikkapa kastikkeen tai munakkaan joukkoon. Puuvartisista yrteistä hyödynnetään vihreät osat.
  5. Säilytä kylmänarka basilika ja sitruunamelissa aina huoneenlämmössä, esimerkiksi vesilasissa oma muovikääre ympärillään. Muut tuoreyrtit viihtyvät jääkaapissa esimerkiksi kosteaan paperipyyhkeeseen käärittyinä.

Kestävät kukat ilman pettymyksiä: Näin hoidat tulppaaneja oikein

Kevään kynnyksellä monet meistä hakevat piristystä arkeen tuoreista kukista. Tulppaanit ovat nyt paras valinta, sillä niiden sesonki on kuumimmillaan. Tulppaanien kauniin väriloiston säilyttäminen vaatii oikeanlaista hoitoa. Katso asiantuntijan vinkit tulppaanien hoitoon!

  1. Valitse kaupassa tuore kimppu: tulppaaneja valitessasi kokeile kevyesti tulppaanin kukkaa. Jos se tuntuu tuoreelta ja napakalta, nippu on hyvässä vaiheessa ja kestää kotona hyvin. Varmista myös, että lehdet ovat kauniin vihreät. Suosi kotimaisia tulppaaneja, sillä ne ovat todennäköisesti tuoreempia kuin tuontikukat.
  2. Oikea leikkaus ja asettelu: Leikkaa tulppaanien varret terävällä veitsellä, jotta ne voivat imeä vettä tehokkaasti. Poista lehdet, jotka jäävät veden pinnan alle, välttäen näin bakteerien kasvua vedessä. Aseta tulppaanit maljakkoon, joka on täytetty lämpimällä vedellä.
  3. Vesi ja ravinteet: Vaihda maljakon vesi säännöllisesti. Huolehdi, että vesi on puhdasta ja maljakkoa on täytetty riittävästi, ettei vesi pääse loppumaan. Tulppaani imee itseensä vettä nopeasti, varsinkin alkuvaiheessa.
  4. Sijoituspaikka: Älä aseta maljakkoa liian lämpimään paikkaan, kuten suoraan auringonvaloon tai patterin viereen, sillä lämpimässä tulppaanit avautuvat nopeasti. Viileässä tulppaanit avautuvat hitaammin ja säilyttävät kauneutensa pidempään. Voit esimerkiksi nostaa tulppaanit yöksi viileälle kuistille, niin ne kestävät pidempään. Pidä kuitenkin huoli, että lämpömittari pysyy plussan puolella.
  5. Suosi kotimaisia tulppaaneja: Kun valitset tulppaanisi, muista valita kotimainen vaihtoehto. Kotimaiset tulppaanit ovat paitsi kauniita myös kestävämpiä, sillä ne tulevat läheltä ja ovat tuoreempina kaupassa. Valitsemalla kotimaisen tuotteen tuet myös paikallisia viljelijöitä.

Suomalaisten suosikkikukkaa 71 miljoonaa

Tulppaanisesonki on täydessä vauhdissa. Sesonki on suomalaisille tärkeä, sillä Suomessa ostetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten tulppaaneja maailmassa ruotsalaisten ja hollantilaisten jälkeen.

Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tulppaanien viljelymäärä Suomessa tälle kaudelle on noin 71 miljoonaa tulppaania. Määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina, kun kokonaismäärä on pyörinyt 70:n miljoonan molemmin puolin.

– Tulppaanisesonki on pitkä, se alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen jälkeen. Viime vuonna määrä oli hieman isompi myöhäisen pääsiäisen vuoksi. Nyt aikainen pääsiäinen tiputtaa määrää hieman, mutta luku on silti todella iso. Suomalaiset rakastavat tulppaanejaan, iloitsee Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomessa tulppaaneja viljellään puutarhatilastojen mukaan 36:ssa yrityksessä. Viljelymäärä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin kymmenellä miljoonalla kukalla.

– Tulppaanin suosio on lisääntynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siihen vaikuttaa muun muassa leikkokukkien suosion kasvaminen. Tulppaanin helppohoitoisuus, laaja saatavuus, edullinen hinta ja lukuisat väri- ja lajikevaihtoehdot kasvattavat suosiota myös, Rantala sanoo.

Lajikkeitakin on tänäkin vuonna valtava määrä, noin 450 erilaista. Jotain lajikkeita viljellään jopa miljoonia, joitain taas vain muutama sata. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Nyt on varmasti saatavilla jokaiselle oma lempiväri ja lajike.

– Ostopiikkejä tullaan näkemään ystävänpäivän ja naistenpäivän tienoilla, jolloin myydään paljon punaisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Vaaleanpunaiset lajikkeet ovat viime vuonna olleet nousussa. Keltaista on alkuvuodesta vähemmän, sen myynti kasvaa kohti kolmatta ostopiikkiä, pääsiäistä, Rantala selvittää.

 

Vetoomus: Sähkömarkkinoiden toimivuus on turvattava 

Sähkön ennennäkemättömät hinnanvaihtelut kohdistuvat erityisen voimakkaasti suomalaisiin kasvihuoneyrityksiin. Perjantaina 5.1.2024 sähkön hinta on noussut ennätystasolle. Jos sähköä ei saada Suomessa riittämään, tilannetta pidetään yrittäjien keskuudessa katastrofaalisena.

Näin voimakas hintashokki herättää väistämättä kysymyksen sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Jokin mekanismi on rikki, kun hinnat voivat nousta näin korkeiksi. Energiapolitiikkaan on saatava pitkäjänteisyyttä ja sähkömarkkinan toimintaan ja hinnoitteluun ennustettavuutta.

– Koko Suomen maine on kyseessä: yritykset eivät investoi Suomeen, jos meidän sähkömarkkinoilla on tällaisia riskejä, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes sanoo.

Kasvihuoneet turvaavat sähköverkkoa 

Kriisitilanteissa, kun sähköstä on pulaa, suomalaiset kasvihuoneyritykset osallistuvat talkoisiin ja turvaavat omalta osaltaan valtakunnan sähköverkon toimintaa. Tämä on tärkeää erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Kasvihuoneiden valoja voidaan hetkessä sammuttaa tai lisätä tarpeiden mukaan, sähkön säästämiseksi. Viljelytaukojen pysyessä hyvin lyhyinä, vaikutus sadon määrään on vähäinen.

– Nyt sähkön hinnan ollessa ennätyslukemissa, on monista kasvihuoneista valot jopa koko päivän pois käytöstä. Tämä aiheuttaa haittaa niin tuotannolle kuin yritysten liiketoiminnalle. Sähkön hinnan heikon ennustettavuuden vuoksi tarkkaan lasketut tuotantopanokset voivat valua hetkessä hukkaan, Remes kertoo.

Edelläkävijä vastuullisessa tuotannossa

Suomalainen kasvihuoneviljely on edelläkävijä vastuullisessa ruuantuotannossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotimaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 60 prosenttia vuodesta 2004. Tämä on vain keskimääräinen luku, ja yksittäiset kasvihuoneyritykset ovat lähes hiilineutraaleja.

Ympärivuotisesti viljelevien kasvihuoneyritysten kannattava liiketoiminta perustuu moderniin energiatehokkaaseen viljelytekniikkaan. Vuosikymmenien aikana yrityksissä tehdyt investoinnit mahdollistavat sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta vastuullisen tuotannon. Ympäri vuoden satoa tuottavat kasvihuoneyritykset ovat merkittävä työllistäjä alueellaan.

On tärkeää, ettei suomalaisen kasvihuoneviljelyn pitkäjänteinen työ vastuullisen ja energiatehokkaan tuotannon eteen pysähdy. Ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tarvitsemme entistä enemmän ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa.

Vetoamme päättäjiin: yritystoiminnan jatkuvuuden sekä tuotannon turvaamiseksi sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön saatavuus on turvattava. On kyse Suomen huoltovarmuudesta.

Kasvuturvetutkimuksen isä: Viljo Puustjärven tutkimusperintö digitoituna

Viljo Puustjärvi (1913–1998) oli suomalainen maanviljelyskemisti ja suotutkija. Hän oli Helsingin yliopiston maanviljelyskemian dosentti vuosina 1966–1980 ja Satoturve Oy:n tutkimusjohtaja 1966–1980. Puustjärvellä oli suuri merkitys kasvuturpeen käytön laajenemisessa ympäri maailmaa kasvihuoneviljelyssä. Puustjärven laaja tutkimusperintö on digitoitu ja on nyt kaikkien saavutettavissa. Digitoinnista on vastannut Jukka Huttunen Kasvutaito Oy:stä.

Digitoituun aineistoon pääset tästä linkistä

HUOM! Erityisesti kirja-aineistot ovat suuria, joten niiden avautumisessa voi kestää hetki.

Aineisto sisältää:

Kirjat: 
Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
Kasvuturve ja sen käyttö
Peat and its use in Horticulture
La turba y su manejo en horticultura
Puutarhakasvien ravinnetalous

Artikkelit:
Puutarha-lehden artikkeleja vuosilta 1967–1996
Puutarha-Uutisten artikkeleja vuosilta 1967–1983
Puutarha&kauppa-lehden artikkeleja vuosilta 1997–1998

Muita materiaaleja:
Tutkimusartikkeli: Effect of the efficiency of the plant on the plant growth
Teoria kasvisolun energiatilasta ja sen vaikutuksesta kasvunopeuteen
Viljo Puustjärven Tutkimusperintö -esiselvitys
Puustjärven digitointi-esitys

Basilikan vuosi alkaa

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tämän vuoden teemavihannekseksi, eli Vuoden HeViksi, basilikan. Tämä vuosi siis juhlitaan ja maistellaan tätä herkullista, ihanan aromikasta yrttiä!

Basilika on tillin ohella suomalaisten eniten käyttämä yrtti. Basilikan viljely on lisääntynyt huimasti: 10 vuotta sitten basilikaa viljeltiin noin 5 miljoonaa ruukkua, nyt jo lähes 8 miljoonaa ruukkua. Basilikaa viljellään vuosittain 35 puutarhalla ympäri Suomen. Korkean teknologian ja hienon viljelyosaamisen ansiosta ruukkuvihannesten viljely on kannattavaa Suomessa myös talviaikaan.

Erilaisia basilikoja

Perinteisen basilikan lisäksi Suomessa viljellään myös aromikasta thaibasilikaa, hentoa kanelibasilikaa, muhkeaa pallobasilikaa sekä punaista basilikaa. Thaibasilika käy nimensä mukaisesti hyvin itämaisiin ruokiin, kanelibasilika taas esimerkiksi jälkiruokiin. Pallobasilika on perusbasilikaa vahvempi maultaan, kun taas punainen basilika on hieman miedompi.

Basilika lisätään usein annoksiin viimeisenä, vasta kypsennyksen jälkeen. Tämä suosikkiyrtti on hyvä hyödyntää sellaisenaan, ilman kypsennystä tai muuta käsittelyä. Basilikan aromille ominaiset eteeeriset öljyt haihtuvat hukkaan kuumentamisen yhteydessä. Toisaalta myöskään liian kylmä ei sovi tälle herkälle kasville, joten se on säilytettävä muista yrteistä poiketen huoneenlämmössä. Kovalla pakkasella basilika kannattaa sujauttaa esimerkiksi povitaskuun kaupasta kotiin matkatessa.

Folaatin lähde

Basilika, kuten muutkin tummanvihreät yrtit ja salaatit, sisältää hyvin folaattia. Folaatinsaanti on perinteisesti ollut suorastaan suomalaisen ravitsemuksen kompastuskivi, jota voisi paikata suosimalla mahdollisimman monipuolisesti tuoreita vihreitä vihanneksia. Tuore basilika sisältää folaattia noin 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Keskivertosuomalaisen päivän saantisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti yhteensä 330 mikrogrammaa folaattia. Mausteyrttien runsas ja monipuolinen käyttäminen taklaa myös toista kotimaisten keittiöiden helmasyntiä, liiallista suolan määrää ruoanlaitossa. Kun yrtit tuovat makua, tarvitaan suolaa paljon vähemmän.

Yrttien pyhä kuningas  

Basilikan tieteellinen nimi Ocimum basilicum tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä kuninkaallista yrttiä. Se onkin valloittanut valtakunnakseen jo käytännössä kaikki mantereet. Basilika on alun perin kotoisin Aasian ja Afrikan tropiikista, mutta löytänyt tiensä Eurooppaan jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja vakiinnuttanut asemansa Välimeren ruokakulttuurissa jo yli 2000 vuotta sitten. 

Yrttiin on liitetty vuosisatojen varrella pyhiä ja parantavia voimia. Sitä on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös lääkinnällisenä rohtona esimerkiksi tulehdusten ehkäisyyn sekä vatsavaivojen rauhoittamiseen. Basilika on ollut aikojen saatossa myös osana uskonnollisia rituaaleja.