42 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä

Suomalaisista jopa 42 prosenttia aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä tänä vuonna. Naisista vielä suurempi osa aikoo syödä enemmän kotimaisia kasviksia, 49 prosenttia. Miehet aikovat lisätä kasvisten syöntiä hieman varovaisemmin, heistä 34 prosenttia  aikoo syödä enemmän kasviksia tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan ikäryhmissä ei ole suuria eroja, jokaisessa ikäryhmässä kotimaisten kasvisten syönnin lisäämistä suunnittelee noin 40 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaisten kasvisten syöntiä aikovat lisätä 25–35-vuotiaat, jopa 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan paljon ja se on erinomainen asia. Monesti keskustelu painottuu kuitenkin erilaisiin kasviproteiinilähteisiin. Olen iloinen, jos myös kasvisten ja erityisesti kotimaisten kasvisten syöminen lisääntyisi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten kasvisten syönti vähentynyt viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet söivät keskimäärin 316 grammaa ja naiset 380 grammaa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden lukujen valossa keskiverto suomalainen siis söi tuoreita kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä. Tullin tilastojen mukaan vihannesten tuonti on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Myöskään kotimainen kasvis- ja hedelmätuotanto ei ole kasvanut viime vuosina, vaan on pysytellyt samassa, noin 300:ssa miljoonassa kilossa.

– Suomalaisen ruokavalioon mahtuisi päivässä 150 grammaa enemmän kasviksia. Olisi hienoa, jos tämä lisäys tulisi kotimaisista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Kotimaiset kasvikset kasvavat lähellä, jolloin meillä on paljon enemmän tietoa tuotanto-olosuhteista, tuotantomenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta. Tiedämme esimerkiksi, että kotimainen kasvihuonevihannesviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004, Kangas kertoo.

Kasvihuonevihannekset suomalaisten suosikkeja

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällistä ruokavaliota.

– Kasvihuonevihannesten suosio perustuu niiden tuoreuteen, helppouteen ja kotimaisuuteen. Ne ovat heti käyttövalmiita, tulevat läheltä ja sopivat jokaiseen ruokavalioon. Helppokäyttöisyyden ansiosta niillä saa kätevästi lisättyä kasvisten syöntiä. Niitä on myös saatavilla ympäri vuoden, tälläkin hetkellä vuodenajalle tyypilliseen hintaan, Kangas sanoo.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-23.1.2023

 

Tulppaaneja 74 miljoonaa

Kotimaiset tulppaanit ovat täyttäneet markettien ja kukkakauppojen hyllyt. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomessa noin 74 miljoonaa kappaletta. Viime kaudella tulppaaneja viljeltiin noin 69 miljoonaa, joten määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia.

Yli 500 lajiketta

Tulppaanilajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Kaikkia lajikkeita ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä aikaa, vaan joitain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana.

– Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä yli 500 erilaista. Lajikkeita on saatavilla kuitenkin hyvin erilaisia määriä: kun jotain lajikkeita on useampi miljoona, toista voi olla vain muutama sata. Ostoskoriin saattaa siis osua todellinen harvinaisuuskin. Suosituimpia ovat vaaleanpunaisen, keltaisen, valkoisen ja punaisen eri sävyt, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suosituin lajike jo monta vuotta putkeen on ollut keltainen Yellow Flight, jota viljellään tänäkin vuonna eniten.

Vaaleanpunaiset nousussa, keltaista loppukaudesta

Värivalikoimassa ei ole tänä vuonna suuria muutoksia verrattuna viime vuosiin. Vaaleanpunaisen suosio on kuitenkin hienoisesti noussut.

–  Vaaleanpunainen on nyt suosittu ja sitä onkin saatavilla monenlaisia eri lajikkeita. Tammikuulla menee vähemmän punaista, sillä joulun jälkeen halutaan vähän jotain muuta. Punaisenkin suosio lisääntyy kuitenkin sesongin jatkuessa. Keltaiset lajikkeet ovat suositumpia kun mennään kohti pääsiäistä, Rantala kertoo.

Ystävänpäivä isoin sesonki

Tulppaanisesonki on lähtenyt käyntiin hyvin. Sää on suosinut myyntiä, kun lämpötila on plussan puolella, jolloin esimerkiksi kukkakaupat voivat pitää tulppaaneja ulkona. Sesonki kiihtyy kunnolla helmikuussa, kun ystävänpäivä lähestyy.

– Ystävänpäivä on tulppaanin isoin sesonki. Myös naistenpäivänä on hyvä sesonki tulppaanille, mutta se on selvästi pienempi kuin ystävänpäivä. Kolmas suuri sesonki on pääsiäinen. Tulppaanin myyntikausi päättyykin melko pian pääsiäisen jälkeen, Rantala kertoo.

Suomalaiset ahkeria tulppaaninostajia

Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Suomalaiset ovat yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: laaja saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta.

– Tulppaani on muodostunut suomalaisille valon ja kevään symboliksi, joka piristää vielä pimeää vuodenaikaa. Lisäksi monet eri väri- ja lajikevaihtoehdot tarjoavat jokaiselle omanlaisensa kukan, Rantala sanoo.

Tiedätkö mikä kotimainen vihannes on vitamiinipommi? 

Tammikuu innostaa terveellisempien vaihtoehtojen pariin ruokapöydässä. Usein saatetaan ajatella, että talven vitamiinit kannattaa popsia erilaisista sitrushedelmistä, vaikka erinomaisia vaihtoehtoja löytyisi lähempääkin. Kotimaiset kasvihuonevihannekset, kuten kurkku, tomaatti, salaatti ja yrtit ovat kaikki terveellisiä ja vitamiinipitoisia vaihtoehtoja.  

C-vitamiinipommi kurkku 

Suomalaisten suosikkivihannes, kotimainen kurkku on erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta. Vaikka kurkku on parasta sellaisenaan syötynä, sopii se myös hyvin esimerkiksi vihersmoothieen tai pikkelöitynä aasialaisten ruokien kylkeen. 

A-vitamiinia tomaatista  

Myös A-vitamiini vähentää infektioiden, tautien ja sairauksien riskiä, joten sen saanti on hyvä turvata talviaikaan. Kotimainen tomaatti on erinomainen A-vitamiinin lähde. Esimerkiksi alle 10-vuotias lapsi saa yli 40 prosenttia päivittäisestä A-vitamiinin saantisuosituksesta yhdestä 250 gramman tomaattirasiasta. Tomaatin lisäksi A-vitamiinia saa esimerkiksi punaisesta paprikasta ja porkkanasta. 

Tomaatista tekee erityisen myös sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Lykopeeni imeytyy erityisen hyvin kypsennetyistä tomaateista. Tomaatit sopivatkin erinomaisesti talvisiin lämpimiin pataruokiin tai pastakastikkeeseen.

Makua ja rakennetta salaateista ja yrteistä 

Kurkku ja tomaatti sopivat parhaiten yhteen perinteisesti salaattien ja yrttien kanssa. Kotimaisten salaattien valikoima on runsas, ja ne sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä. Erityisesti tummalehtiset salaatit sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä. Tummanvihreät salaatit sisältävät myös paljon folaattia, keskimääräisesti noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden.

Parhaan maun jokaiseen ruokaan saa tuoreista kotimaisista yrteistä. Yrttejä käytetään entistä enemmän sekä arki- että juhlaruokiin vuoden ympäri. Myös yrtit sisältävät erilaisia vitamiineja, kuten A-, C-, ja K-vitamiinia sekä rautaa. Yrteistä voi valmistaa esimerkiksi aromikkaan yrttiöljyn sekoittamalla pilkottuja yrttejä, öljyä ja mausteita ja lisäämällä sitä salaatteihin ja muihin ruokiin. Myös esimerkiksi minttu sopii erinomaisesti vihersmoothieta maustamaan.

Ravintotekijät: Fineli-tietokanta, saantisuositukset: Duodecim Terveyskirjasto

Joulutähden voi hankkia hyvillä mielin myös lemmikkikotiin – näin saat kasvin kestämään

Joulutähden myynti on kuumimmillaan ja moni miettii kasvin turvallisuutta lemmikeille tai lapsille. Myytti joulutähden myrkyllisyydestä elää edelleen vahvassa, mutta vastoin yleistä käsitystä, joulutähti ei ole lemmikkieläimille kovin myrkyllinen.

– Joulutähden kohdalla ei ole näyttöä siitä, että se olisi aiheuttanut vakavia myrkytystapauksia lemmikkieläimille. Etenkin kissoilla voi olla luontaista taipumusta kiinnostua kodin uusista kasveista, mutta joulutähden maistelu johtaa lemmikille todennäköisesti korkeintaan lievään limakalvoärsytykseen. toteaa eläinlääketieteellisen farmakologian professori emerita Outi Vainio Helsingin yliopistosta.

Ihmiselle joulutähti on Myrkytystietokeskuksen mukaan paikallisesti ärsyttävä. Tämä voi tarkoittaa lievää limakalvoärsytystä tai iho-oiretta suorassa kontaktissa kasviin, mutta haitallisen myrkyllinen se ei ole ihmisellekään.

Kotimaisen joulutähden voi siis hankkia hyvillä mielin, myös lemmikkikotiin.

Oikein hoidettuna pidetty joulutähti ilahduttaa pitkälle kevääseen

Joulutähtiä viljellään Suomessa 1,5 miljoonaa kappaletta noin 50 kauppapuutarhalla. Joulutähti on kestävä lähikukka, josta saa oikealla hoidolla pitkäikäisen kaverin.

Näin valitset hyvinvoivan yksilön

Joulutähti reagoi vääränlaiseen hoitoon joskus vasta päiviä myöhemmin, yleensä pudottamalla lehtiään. Ikävien yllätysten välttämiseksi kannattaa huomioida kasvin yleisilmettä, mullan kosteutta ja sitä miten joulutähdet ovat esillä myymälässä.

Tuoreissa, terveissä kasveissa on lehtiä tiheästi ja ne ovat vahingoittumattomat. Värikkäiden suojuslehtien välistä kannattaa etsiä kellanvihreitä kukannuppuja. Hyvin hoidetut joulutähdet tunnistat, kun ne ovat lämpimässä ja valoisassa paikassa vedolta suojassa, pakkaamattomina ja kullakin kasvilla on ympärillään hieman tilaa. Kannattaa kokeilla myös mullan kosteutta, se ei saa tuntua kuivalta eikä läpimärältä.

Sijoita kasvi valoisaan ja lämpimään

Joulutähti on trooppinen kasvi ja ihanteellinen lämpötila sille on 15-22 °C. Kasvi tarvitsee myös paljon valoa. Sijoita joulutähti mahdollisimman lähelle ikkunaa, mutta vältä kylmää vetoa. Kun tuuletat, kannattaa kasvi siirtää hetkeksi toisaalle.

Erittäin tärkeää on myös suojata kasvi huolellisesti kuljetuksen ajaksi ja viedä se kotiin mahdollisimman nopeasti.

Kastele hillitysti ja lannoita tarvittaessa

Kastelussa paras sääntö on, vähemmän on enemmän. Joulutähti sietää hieman kuivuutta mutta liika märkyys on sille pahasta. Poista kaikki liika vesi alustalta 15 minuuttia kastelun jälkeen. Kasteluntarve on helpointa tarkastaa nostamalla kasvia: kosteuden tuntee sen painosta. Joulutähti kaipaa vettä vasta, kun multa on enää hieman kosteaa.

Voit kastella joulutähteä huoneenlämpöisellä vedellä vähän kerrassaan joka toinen tai kolmas päivä. Jos huoneessa on todella lämmin tai kasvi on patterin läheisyydessä, olisi sitä kasteltava päivittäin. Kannattaa myös muistaa, mitä pienempi kasvi on, sitä useammin se tarvitsee vettä.

Joulutähden kasvualusta on lannoitettu ostaessasi sen eli kasvia ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Käytä kuitenkin säännöllisesti lannoitteita, jos haluat sen kestävän kevääseen asti.

Uudelleen kukitus

Teoriassa on mahdollista saada joulutähti kukkimaan uudelleen, mutta tämä vaatii paljon vaivaa ja harvoin kasvi näyttää yhtä upealta kuin hankkiessasi sen. Voit kuitenkin istuttaa sen tarvittaessa isompaan ruukkuun, karsia kukinta-ajan päättyessä lehtiä ja nauttia joulutähdestä rehevänä sisäkasvina.

Joulun suosikkikukkien sesonkihuippu alkamassa

Kotimaisten joulukukkien myynti kasvaa päivä päivältä joulua kohti mentäessä. Suurin sesonkihuippu koetaan kahtena viimeisenä viikkona joulun alla. Kotimaisia joulukukkia on tänäkin vuonna erittäin hyvin saatavilla: niitä löytyy jokaisesta lähikaupastakin. Erikoislajikkeita  kannattaa metsästää kukkakaupoista. Joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa.

Suosituimpia joulukukkia suomalaisten joulupöydissä ovat joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka. Niitä viljellään Suomessa vuosittain miljoonia: joulutähtiä noin 1,5 miljoonaa kappaletta, hyasintteja noin 2,5 miljoonaa ja ritarinkukkia noin 1,2 miljoonaa sipulia. Tällä viikolla ovat saapuneet kauppoihin myös ensimmäiset kotimaiset tulppaanit, joiden sesonki kestää aina pääsiäiseen saakka. Muita kotimaisia joulukukkia ovat esimerkiksi atsalea ja jouluruusu.

– Valtaosa Suomessa myytävistä joulukukista on kotimaisia. Esimerkiksi joulutähteä ei tuoda Suomeen ollenkaan, sillä se ei kestä pitkiä kuljetusmatkoja. Kotimainen lähikukka on kestävä ja laadukas valinta joulupöytään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulukukilla on yhtä pitkä historia suomalaisessa joulunvietossa kuin joulukuusella: molempia alkoi ilmaantua joulukoteihin 1870–1880-luvuilla. Hyasintti nähtiin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kukkakaupassa jo 1840-luvulla. Hyasintti oli pitkään hallitseva joulukukka suomalaisissa joulukodeissa. Joulutähti tuli suomalaiseen jouluun 1960-luvulla, kun siitä onnistuttiin Norjassa kehittämään pohjoiselle pallonpuoliskolle sopiva lajike. Ritarinkukka on joulukukista uusin tulokas: se alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvulla.

– Joulukukkien kirjo on pysytellyt hyvin samanlaisena viimeiset 50 vuotta. Joulu on perinteiden juhla, ja siksi muistoja herättävä tuttu joulukukka pitää pintansa. Paljon leikitellään kuitenkin erilaisilla uusilla väreillä ja lajikkeilla. Esimerkiksi Suomessa viljellyistä joulutähdistä noin 15 prosenttia on erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisen tai roosan sävyisiä, Rantala kertoo.

Kauppapuutarhaliitosta uskotaan, että suomalaiset hankkivat tänäkin vuonna perinteisen, vastuullisesti viljellyn kotimaisen joulukukan joulupöytään tai viemisiksi.

– Joulukukka tuo valtavasti tunnelmaa, iloa ja piristystä jouluun ja pimeään vuodenaikaan ja se on erottamaton osa suomalaista joulunviettoa. Ostamalla kotimaisen joulukukan, voi samalla tukea myös vastuullista kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä, Rantala sanoo.

Kasvihuonealan ilmastovaikutus laskenut 60 prosenttia

Luonnonvarakeskus on laskenut kasvihuonealan ilmastovaikutuksen perustuen alan energiankulutukseen vuonna 2021. Tutkimuksen perusteella alan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia suhteessa vuoteen 2004.

Merkittävää laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissatotaso on noussut vuoden 2004 60 miljoonasta kilosta vuoden 2021 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

– Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoa ja samanaikaisesti vähentäneet päästöjä tuntuvasti. Kasvihuoneyritykset investoivat edelleen vihreämpiin energiamuotoihin, eli suunta pysyy tulevina vuosina samana, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Koko kasvihuonealan energian käytön ilmastovaikutus Suomessa oli vuonna 2021 käytetyn energian osalta 203 287 tonnia CO2-ekv. Alan kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Raskaan polttoöljyn kulutus on lähes poistunut.

Kasvihuonelan ilmastovaikutus on koko Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 0,6 % ja Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 %.

– Suomalainen kasvihuoneala on ruuantuotannon edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Kasvihuoneyrittäjien viljelemät laadukkaat ja terveelliset tuotteet ovat lisäksi tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta, Kangas sanoo.

Vuonna 2019 Luonnonvarakeskus julkaisi Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki -tutkimuksen. Tutkimuksesta selviää muun muassa, että kotimaisen tomaatin vesijalanjälki on 34,7 litraa tuotekiloa kohti. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

Kasvihuoneala on jo pitkään selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan. Ensimmäinen alan ilmastovaikutustutkimus julkaistiin jo vuonna 2013.

Tutustu alan vastuullisuuteen ja tutkimuksiin Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla

Luonnonvarakeskuksen kasvihuoneteknologian työryhmä palkittiin innovaatiopalkinnon kunniamaininnalla

Luonnonvarakeskuksen kasvihuoneteknologian työryhmä palkittiin innovaatiopalkinnon kunniamaininnalla torstaina 27.10. Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Tampereella. Työryhmä on kehittänyt hankkeessaan korkeiden kasvien kerrosviljelyratkaisua. Palkinnon myöntämisen perusteluissa kerrottiin konsepti olevan kekseliäs ja innovatiivinen. Konseptissa kehitetään koko kasvihuonealaa hyödyttävää uutta teknologiaa ja ajattelumalleja. Projektin tuotekehitystyön tuloksena syntyy suomalaiseen kasvihuoneteknologiaan liittyvää uutta osaamista sekä näkyvyyttä kotimaassa ja ulkomailla. Palkinnon kävi noutamassa hankkeessa toimiva Luonnonvarakeskuksen tutkija Titta Kotilainen.

Palkinnon myöntää Puutarhasäätiö sr. Puutarhasäätiö – Trädgårsfonden myöntää avustuksia yhdistyksille, säätiöille ja muille yhteisöille, jotka toimivat Suomessa puutarhatalouden kehittämiseksi.

Huiskulan Puutarha Oy on Vuoden 2022 kukkien laatutuottaja

Kuvassa yrittäjäsuvusta yrityksessä toimivat henkilöt: Eppu Rantanen, Jaakko Rantanen, Mikko Koivuniemi, Johanna Nordman, Jenni Rantanen ja Jali Murto. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Turkulainen Huiskulan Puutarha Oy on palkittu vuoden 2022 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1934 perustettu yritys viljelee kotimaisia koristekasveja 4,5 hehtaarin alalla. Puutarha on pinta-alaltaan Suomen suurin kukkaviljelmä. Lähes 90-vuotias yritys on edelleen perheyritys. Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtajana toimii Jali Murto, yrityksen perustajien Reino ja Meeri Murron lapsenlapsi. Puutarhalla työskentelee vakituisesti noin 50 alan ammattilaista, ja sesonkihuipussa työntekijämäärä miltei kolminkertaistuu.

Viljely oli aluksi lähinnä vihannestuotantoa, mutta kukkaviljelyn merkitys alkoi kasvaa, kun puutarhalla aloitettiin neilikan viljely. 1940-luvulla rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet. 1950-luvulla neilikan lisäksi tuotantoon tuli muun muassa ruusua, tulppaaneita ja leikkovihreää. 1960-luvulla Huiskula oli ensimmäisiä krysanteemin viljelijöitä Suomessa. 1980-luvulla kukkaviljely oli monipuolisimmillaan: useiden leikkokukkalajien ja ruukkukasvien rinnalla myös taimituotanto monipuolistui. 1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä kukkatuonti vapautui ja monien leikkokukkalajien viljelystä luovuttiin. Ruususta luovuttiin 2010-luvun alussa ja tilaa vapautui erilaisille ruukkukasveille.

Tämä päivänä Huiskulassa viljellään laaja valikoima ruukkukasveja sekä sipulikukkia. Tulppaani on yksi puutarhan päätuotteista, jonka sesonki kestää joulusta pääsiäiseen. Lisäksi puutarhalla juurrutetaan pistokastaimia ja puolivalmisteita myös muiden kukkaviljelmien tarpeisiin.

Vastuullisuus korostuu puutarhan toiminnassa nykypäivänä entistä enemmän. Vastuullisuudesta kertovat muun muassa yritykselle myönnetyt IP Sigill-, Laatutarha- ja Reilun kaupan sertifikaatit. Viimeisen 10 vuoden aikana yritys on pienentänyt sähkönkulutustaan 70 prosenttia. Myös lämpöenergian kulutus on pienentynyt yli 30 prosenttia. Yritykseen on rakenteilla uusi biopolttoainetta käyttävä lämpökeskus. Ruukkukasvien viljely tapahtuu viljelypöydillä suljetussa kastelukierrossa, joten kasteluvettä ja ravinteita ei kulkeudu ympäröivään luontoon.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lataa kuvia yrityksestä täältä

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, Huiskulan Puutarha Oy
Jali Murto
050 523 4003
jali.murto@huiskula.fi

toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry
Niina Kangas
09 7288 2115
niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Ilmastoystävällinen puutarhayritys -seminaaripäivä Tampereella 23.11.

Millä keinoilla puutarhayritys voi laskea omaa ilmastojalanjälkeään? Millaiseen energiaan kannattaa nyt investoida? Miten muut alan yritykset suunnittelevat ilmastoystävällisempää toimintaa? Millainen on ympäristöystävällinen pakkaus?  Entä miten puhua vastuullisuudesta yrityksen markkinoinnissa?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saadaan vastauksia Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Ilmastoystävällinen puutarhayritys -koulutuksessa 23.11. Tampereella Sokos Hotel Ilveksessä. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Päivän ohjelma sopii kenelle tahansa puutarha-alalla toimivalle tai alan opiskelijalle. Tapahtumassa julkaistaan myös tuoreen kasvihuonealan ilmastovaikutustutkimuksen tuloksia.

Koulutuspäivän jälkeen järjestetään myös Kauppapuutarhaliiton pikkujoulut, johon voivat osallistua Kauppapuutarhaliiton jäsenet.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa: www.lyyti.in/ilmastopaiva

 

OHJELMA:

10.15 Avaus, Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry
10.30 Kasvihuonealan ilmastovaikutustutkimus ja hiilijalanjälkilaskuri, Frans Silvenius, Luke
11.15 Katsaus energiainvestointeihin, Lassi Remes, Kauppapuutarhaliitto ry
12.00 lounas
12.45 Lämmitysenergian markkinatilanne ja näkemyksiä tuleviin lämmityskausiin, Ahti Martikainen, Neova Group
13.30 Ympäristöystävällisemmät pakkaukset, Antro Säilä, Pakkausyhdistys ry
14.15 kahvitauko
14.45 Vastuullisuustekoja yrityksissä, Teemu Kanasuo, Nams-tomaatit & Juho Murto, Ylitalo Oy Kauppapuutarha
15.30 Miten puhua vastuullisuudesta yrityksen markkinointiviestinnässä, Minna Rantala, Kauppapuutarhaliitto ry
16.15 ohjelma päättyy

HINNAT:

Kauppapuutarhaliiton jäsen: paikan päällä 60 €, webinaari 45 €
ei-jäsen: paikan päällä 120€, webinaari 90 €
Puutarha-alan opiskelija: paikan päällä 30 €, webinaari 0 €
Paikan päällä osallistuville hintaan kuuluu seminaarin lisäksi lounas ja itapäiväkahvi.
Iltaohjelma Kauppapuutarhaliiton jäsenille, Pikkujoulu-illallinen!
18.30 Ravintola TIiliholvi, Kauppakatu 10, 33210 Tampere
Majoitus Sokos Hotel Ilveksessä, hinnat: 1-hh 135 €, 2hh 155 €. Majoitus maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen tapahtumapäivään ja majoituksiin on sitova.
Kaikki ilmoitetut hinnat sisältävät alv:n.

 

Joulutähden sesonki lähestyy – lataa kuvia käyttöösi

Yksi tärkeimmistä joulun symboleista ja muistojen herättäjistä on joulutähti. Erilaisine muotoineen, väreineen ja käyttötapoineen joulutähti on miltei jokaisessa maassa yksi keskeisimmistä joulun tuojista. Suomessa niitä viljellään vuosittain noin 1,8 miljoonaa kukkaa, ja lähes kaikki Suomessa myytävät joulutähdet ovat kotimaisia. Joulutähtiä on saatavilla hyvin varustelluista kaupoista jo lokakuulta lähtien. Joulutähden erikoisvärit, kuten roosan, puuterin tai keltaisen sävyt houkuttelevat kasvin käyttöön jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Tarjoamme laajan valikoiman joulutähtikuvia toimitus- ja markkinointikäyttöön veloituksetta. Kuvavalikoimasta löytyy tunnelmakuvia, sisustuskuvia, lajikekuvia sekä erilaisia DIY-askarteluideoita. Kuvapankkiin pääset täältä.

Lisää tietoa joulutähdestä löydät osoitteesta www.kauniistikotimainen.fi/joulutahti.