Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Pihvikarjaliitto ry, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita.

Seitsemän järjestön yhteinen viesti on, että seuraavan hallituksen tulee toimillaan turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus. Ensimmäinen askel olisi, että kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, koska nämä materiaalit ovat ruokahuollon turvaamisessa tarpeellisia.

Kasvu- ja kuiviketurve on osa kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, eikä ruokaturvan heikentymistä tule seurata sivusta.  Kasvu- ja kuiviketurpeen kotimainen saatavuus on tällä hetkellä uhattuna, koska tuotantoalat ehtyvät, eikä uusia tuotantoaloja saada nykyisellään hitaista ja osin huonosti ennakoitavista lupaprosesseista läpi.

Myös tutkijat ovat tunnistaneet järjestöjen huolen.

– Luonnonvarakeskuksen laatiman Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.

Turpeesta käytävä keskustelu pyörii Suomessa edelleen lähes poikkeuksetta energiaturpeen ympärillä. Päättäjien on tärkeä tunnistaa myös turpeen muut käyttökohteet. Turpeen osuus suomalaisen vihannes- ja taimituotannon kasvualustoista on erittäin suuri ja kuiviketurve on siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten kuivituksen ensisijainen materiaali. Kasvihuoneiden tai tuotantoeläintilojen siirtyminen ulkomailla tuotettuihin tai heikompiin kasvu- ja kuivikemateriaaleihin nostaisi tuotantokustannuksia, laskisi eläinten hyvinvointia ja ulkoistaisi ympäristövaikutuksia muihin maihin.

Kun tuotantoon tarvittavat materiaalit hankitaan Suomesta, materiaalien tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suomalaisten itse hallittavissa.

– Ympäristövaikutusten hallinta on tärkeää, mutta niiden ei tulisi kategorisesti estää yleisen edun kannalta tärkeää toimintaa. Olennaista on yhteiskunnallisten hyötyjen ja haittojen sovittaminen yhteen, sanoo Bioenergia ry:n turve ja kasvualustat valiokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.

Järjestöjen toimenpide-esitys kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaamiseksi luettavissa täällä.

 

Lisätietoja:
Lassi Remes
toiminnanjohtajan sijainen
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi
040 675 8875
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Valtakunnallista salaattiviikkoa vietetään juuri nyt, 31.8.–6.9. Nyt on siis aika nauttia kotimaisista salaateista! Ruukkusalaatit ovat suomalaisten suosikkeja: niitä viljellään Suomessa yli 70 miljoonaa kappaletta vuosittain. Ruukkusalaattien kotimaisuusaste on liki 100 prosenttia, joten Suomessa syömäsi ruukkusalaatti on lähes varmasti aina kotimainen. Salaatti vaatii lyhyen kuljetusmatkan kauppaan, jotta se säilyttää varmasti tuoreutensa ja raikkautensa, joten niitä ei juuri tuoda ulkomailta. Suomalainen kasvihuonetuotanto on ympärivuotista, jonka ansiosta saamme nauttia raikkaita salaatteja vuoden jokaisena päivänä.

Erilaisia salaatteja

Erilaisissa salaattityypeissä löytyy valinnanvaraa! Oikean salaattityypin yhdistäminen oikeaan reseptiin on tärkeää, koska erilaiset salaatit eroavat maultaan, rakenteeltaan ja kestävyydeltään. Kun salaatti sopii reseptiin, ruoan maku, ulkonäkö ja syöntikokemus paranevat huomattavasti.

Rapea jääsalaatti pysyy napakkana esimerkiksi hampurilaisissa ja tacoissa, kun taas pehmeämmät salaattityypit sopivat herkempiin annoksiin. Jämäkämmät lehdet taas kestävät runsaita kastikkeita paremmin: esimerkiksi roomansalaatti säilyttää rapeutensa kermaisessakin kastikkeessa. Oikean salaatin valitseminen vähentää myös hävikkiä, kun valitset reseptiin sopivan salaatin: se säilyttää rakenteensa paremmin eikä nuupahda tai vetisty turhaan.

Ota syksyn kokkailuihin raikas aloitus näillä viidellä, mukana reseptivinkit:

1. Tammenlehtisalaatti + välipala
Tammenlehtisalaatti on lehtevä ja punasävyinen ihanuus, jonka kerä on kookas ja tuuhea. Salaatti maistuu täyteläiseltä, ja siitä puuttuu kokonaan kitkeryys. Salaatti tuo ihanaa mietoa ilmavuutta ruokiin!

Yhdistimme sen miedon miellyttäväksi välipalasalaatiksi mustikoiden ja mozzarellan kera. Nauti annoksen kanssa tuoretta hapanjuurileipää!

Ohje:
Salaatinlehtiä tammenlehtisalaatista
Kourallinen pieniä mozzarella-palloja
Kourallinen kotimaisia metsämustikoita tai pensasmustikoita
Kourallinen basilikanlehtiä
Pätkä kurkkua

Revi salaatit ja basilikanlehdet sopiviksi suupaloiksi. Siivuta kurkku sekaan. Huuhtaise mustikat ja lisää ne salaattiin mozzarellan kanssa. Viimeistele halutessasi yrttiöljyllä ja nauti!

2. Rukola + herkkuannos vaahdotetulla fetalla
Rukola eli sinappikaali on luonteikas italialainen herkku, jonka hienoarominen maku tuo mieleen retiisin ja pähkinän. Tähän salaattiin se lisätään vaahdotetun fetan kanssa, mikä tekee salaatista astetta juhlavamman.

Salaattipohja:
4 punajuurta
suolaa & mustapippuria
1 pkt (50 g) rucolaa
2 veriappelsiinia
3/4 dl pistaasipähkinöitä

Vaahdotettu feta:
150 g fetajuustoa
1 dl kreikkalaista jogurttia
3 rkl sitruunamehua

Vinaigrette:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl tummaa balsamicoa
1 tl juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Asettele punajuuret suuren foliopalan keskelle.Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Sulje folio tiiviiksi paketiksi ja siirrä se uunipellille. Paahda uunissa noin tunnin ajan, kunnes punajuuret ovat pehmeitä haarukalla kokeiltaessa. Avaa folio ja anna punajuurien jäähtyä hetken. Poista kuoret kuorimalla ne sormin tai leikkaamalla ne terävän veitsen avulla.

Valmista vaahdotettu feta sillä aikaa, kun punajuuret ovat uunissa. Murusta feta isoon kulhoon, lisää kreikkalainen jogurtti ja sitruunamehu ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Aseta hetkeksi sivuun.
Valmista vinaigrette sekoittamalla oliiviöljy, balsamico ja hunaja keskenään.

Leikkaa punajuuret lohkoiksi. Siirrä ne isoon kulhoon, lisää vinaigrette ja annapunajuurien maustua noin 5 minuutin ajan. Kuori ja pilko veriappelsiinit paloiksi.Pilko pistaasipähkinät karkeaksi rouheeksi.

Kokoa salaatti laakealle astialle. Lusikoi vaahdotettu feta alimmaiseksi ja lisää päälle rucolaa, punajuuret ja veriappelsiinit. Viimeistele pistaasipähkinöillä. Tarjoa ja nauti!

3. Romaine + klassikkosalaatti vegaanisena
Romainelle eli roomansalaatille ominaista on kiinankaalin kerää muistuttava muoto sekä rouhea ja jämäkkä tuntuma. Tämä salaatti kestää jonkin verran kuumennusta, ja on tietysti ihan omalla tontillaan caesar-salaatissa.⁠ Tehdään se tällä kertaa vegaanisena!

OHJE:
2 isoa romaine-salaattia
3 isoa lehteä lehtikaalta
caesar-kastiketta (ohje alla)
kikhernekrutonkeja (ohje alla)

Valmista ensin kikhernekrutongit ja caesar-kastike, jotta ne ovat valmiina salaatin kokoamista varten. Huuhdo ja kuivaa salaatit tarvittaessa. Revi tai pilko ne pieneksi ja siirrä isoon kulhoon. Sekoita joukkoon caesar-kastiketta. Viimeistele salaatti kikhernekrutongeilla. Tarjoa ja nauti!

Kikhernekrutongit:
1 tlk käyttövalmiita kikherneitä
2 rkl oliiviöljyä
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl juustokuminaa
suolaa & mustapippuria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Huuhdo ja valuta kikherneet ja kuivaa ne huolellisesti talouspaperin avulla. Siirrä kikherneet kulhoon ja lisää oliiviöljy ja mausteet. Sekoita hyvin. Suojaa uunipelti leivinpaperilla ja levitä kikherneet uunipellille. Paista noin 30 minuuttia, kunnes kikherneet ovat kullanruskeita ja rapeita. Anna jäähtyä hetken ennen tarjoilua.

Caesar-kastike:
2 dl cashew-pähkinöitä
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1-2 rkl ravintohiivahiutaleita
1 tl dijon-sinappia
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl suolaa
1-2 dl vettä

Liota cashew-pähkinöitä runsaassa vedessä vähintään 4 tuntia, tai yön yli. Huuhdo ja valuta. Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita sileäksi kastikkeeksi.Aloita pienestä määrästä vettä ja lisää tarpeen mukaan, riippuen kuinka juoksevan koostumuksen haluat. Säilytä jääkaapissa ilmatiiviissä lasipurkissa.

4. Jääsalaatti + rapean ravitseva lounas
Jääsalaatti on klassinen täyte mihin vaan rapeutta vaativaan salaattiannokseen, tai vaikka aamupalaleivälle. Rapsakan rakenteensa vuoksi se kestää mukavasti nahistumatta, joten kulkee treenikassissa eväsleivän välissä mukisematta.⁠

Yhdistimme tällä kertaa tähän tuplasti rapeaan vuohenjuustosalaattiin:

1 pss jääsalaattia
1 päärynä
½ kurkku
1 avokado
1 prk käyttövalmiita punaisia linssejä
kourallinen tuoretta basilikaa
100 g vuohenjuustoa
tarjoiluun oliiviöljyä

Revi salaatti pieniksi paloiksi ja asettele laakealle lautaselle. Kuori ja pilko päärynä. Suikaloi kurkusta pitkiä siivuja kuorimaveitsen avulla. Pilko avokado kuutioiksi. Huuhdo ja valuta linssit huolellisesti. Kuumenna paistinpannu ja leikkaa vuohenjuusto 1-2 sentin paksuisiksi siivuiksi. Paista juustoa pari minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes pinta on saanut kauniin ruskean värin.

Asettele salaatin päälle kerroksittain päärynää, kurkkua, avokadoa ja linssejä. Viimeistele basilikalla ja vuohenjuustolla sekä lorauksella oliiviöljyä. Tarjoa ja nauti!

5. Keräsalaatti + lempeä aamusmoothie
Keräsalaatti on hienoarominen ja mieto, rakenteeltaan pehmeä. Se sujahtaa helposti smoothien sekaan vähän nuupahtaneenakin, joten lehtevät vihreät voi nauttia vaihteeksi myös näin!

80 g keräsalaattia
2 kourallista babypinaattia
5 isoa lehteä tuoretta minttua
5 isoa lehteä sitruunamelissaa
1 kypsä banaani
1 päärynä
3 dl kauramaitoa
1 rkl kaurahiutaleita
1 rkl sitruunamehua
kourallinen pähkinöitä
(halutessasi lisämakeutukseksi 1 tl hunajaa tai agavesiirappia)

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi smoothieksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa makeutta tai sitruunaa. Koristele pähkinöillä ja mintun sekä sitruunamelissan lehdillä.

Kauppapuutarhaliitto ry
Minna Rantala
viestintäpäällikkö
minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi
050 3090 558
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Kauppapuutarhaliitto ry on kukkia ja vihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten valtakunnallinen yrittäjäjärjestö. Kauppapuutarhaliiton tehtävänä on edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa sekä lisätä kasvihuoneessa viljeltävien tuotteiden tunnettuutta.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen etsivät tänä kesänä Suomen kauneinta ja inspiroivinta parveketta. Kisan voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Kilpailussa annettiin lähes 1600 ääntä ja voittaja erottui joukosta lopulta selkeästi. Voiton vei pastellisen hempeillä kukilla ja pehmeän luonnollisilla materiaaleilla sisustettu Eeva Jokisen parveke.

Ääntenlaskennan jälkeen tavoitettu voittaja oli innoissaan voitosta. Hän ehti jännittää äänestyksen lopputulosta jo etukäteen, sillä kisassa oli mukana upeita kilpakumppaneita.

– Voitto tuntuu palkitsevalta, sillä olen innokas kotipuutarhuri, pihan ja parvekkeen laittaminen sekä erityisesti kukat ovat suuri intohimoni. Minulle on tärkeää saada ympärilleni kauniita asioita – kesällä erityisesti kukkia. Kasvit saavat hyvälle mielelle ja rauhoittavat kiireisen arjen keskellä. Ei turhaan puhuta siitä, että puutarhanhoidolla on ihmismieleen terapeuttisia vaikutuksia, Eeva pohtii.

– Mottoni on aina ollut ”enemmän on enemmän” ja tämä kyllä pätee myös parvekkeella – kukkia ei koskaan voi olla liikaa. Rakastan runsautta, rouheutta ja rustiikkisuutta, kommentoi kilpailun voittanut Eeva Jokinen.

Kilpailu houkutti ympäri Suomen

Kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan yli 80 parveketta eri puolilta Suomea. Näistä esiraati valitsi tiukan pohdinnan jälkeen viisi finalistia. Raati koostui joukosta alan huippuasiantuntijoita: puutarhasisällöistään tunnettu vaikuttaja Kotiografi eli Jari Saarelainen, kukkaloistollaan inspiroiva vaikuttaja Sinimalist eli Sini Antila, puutarhatoimittaja ja -vaikuttaja Johanna Vireahosekä kesäkukkia ja hyötykasveja viljelevä Kokon Puutarha Oy:n kasvihuoneyrittäjä Maria Kokko.

– Meidän parvekkeemme on oikea ”Happy Place”. Se on meidän oma rentoutusnurkkamme, jossa pääsee kukkien keskelle nauttimaan luonnosta, lintujen laulusta, auringosta ja omasta rauhasta. Sohvalle on ihanaa nostaa jalat, ja ihastella siitä parvekkeen kukkia tai takapihan puutarhaa, Eeva kuvaili parvekettaan ilmoittautumisvaiheessa.

Suomalaiset osaavat nauttia parvekkeistaan

Kilpailulla haluttiin kannustaa suomalaisia hyödyntämään parvekkeiden koko potentiaali ja inspiroimaan niin naapureita kuin ohikulkijoitakin kukittamaan kodin pienetkin ulkotilat kauniiksi. Kotimaiset kesäkukat ja monipuoliset hyötykasvit ovat omiaan parvekkeiden piristykseksi.

– On mahtavaa nähdä, millaisella intohimolla ja esteettisellä silmällä suomalaiset parvekkeitaan somistavat. Kilpailun osallistujat näyttivät sen, että pienestäkin parvekkeesta saa loihdittua kotiin upean väripilkun, rehevän hyötykasvikeitaan tai valloittavan oleskelualueen, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen onnittelevat kilpailun voittajaa ja kiittävät kaikkia osallistujia sekä äänestäjiä!

Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyä Hattulan Lepaalla on rakennettu koko alkuviikko hyvällä sykkeellä. Valtava määrä komeita erikoiskoneita viheralueiden ja kiinteistöjen hoitoon, kaikkea ammattiviljelyyn sekä ensi kesän kauneimmat kukat ja mehevimmät kasvikset on aseteltu näytteille. 

– Joka vuosi ilahduttaa, ja vähän hämmästyttääkin, kuinka paljon yritykset panostavat näyttelyyn. Rekat tuovat tavaraa solkenaan, työtä tehdään täällä paikan päällä jopa yötä myöden ja se esittelijöiden määrä, joka tulee tänne myös ulkomailta asti! Kävijälle tilanne on tietysti ihanteellinen, kun näkee niin paljon yhdellä kertaa, sanoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.  

Näytteilleasettajia on kaikkiaan yli 170. Esillä on parikymmentä Lepaalla uutta yritystä, ja lähes jokaisella näytteilleasettajalla on kaikenlaista uutta. Sähköiset työkoneet, autonomiset ratkaisut, energiansäästö ja tehokkuus korostuvat ratkaisuissa. Myös kestävät ratkaisut, kuten kasvua voimistavat biostimulantit sekä biologinen tuholaistorjunta lisääntyvät yhä. 

– Rationalisointipäivistä kaikki alkoi Lepaalla yli 60 vuotta sitten, eikä tapahtuman perusajatus ole siitä muuttunut vuosikymmenten aikana. Toiminnan tehostaminen, nykyaikaistaminen ja kestävyysasioiden huomioon ottaminen on aina ollut puutarha-alan menestymisen takana. Myös seminaarit ja kollegoiden tapaaminen ruokkivat alan yhtenäisyyttä, Vuori kokoaa. 

Myös Lepaan kampusalue, Hämeen ammattikorkeakoulun oppimisympäristö, on näin loppukesällä parhaimmillaan. Kesäkukkien ja vihannesten näytemaille on opastetut kierrokset joka päivä, ja puistokierros on kahtena päivänä. Lepaan kartanon historia ulottuu keskiajalle asti, ja puutarhakoulutustakin paikalla on annettu yli 110 vuotta. Historiakierroksella pääsee kuulemaan näitä käänteitä – ja ehkä tapaamaan myös Lepaan Annaa, 1400-luvun neitoa, joka kärsi kielletystä rakkaudesta ja karmeasta lopusta Lepaan virtaan.  

Myös viherala on tänä vuonna vahvasti edustettuna, sillä kaikki alan keskeiset järjestöt ovat mukana yhdistystorillaan. He huolehtivat kaupunkien ja taajamien viihtyisyydestä, luontopohjaisista ratkaisuista ja jopa ehkäisevät luontokatoa. Taimistoalakin on koonnut rivinsä kestävien ja terveiden suomalaisten FinE-kasvien markkinoinnin aloittamiseen. Näyttelyssä on mukana vajaa kymmenen taimitarhaa.