Kukkamaailman tervetullut uutuus pimenevään lokakuuhun on kotimainen syystähti. Syystähdiksi kutsutaan joulutähden ruskaisia värejä. Syystähtiä löytyy persikkaisen, beigen, kellertävän ja vaaleanpunaisen sävyissä ja ne sopivat erinomaisesti syksyn sisustukseen tai vaikka Halloween-ilotteluun. Syystähtiä on viljelty Suomessa jo pitkään, ja se on jo vakiinnuttanut paikkansa syksyn sesonkikasvina.

Suosittu uutuus

Syystähtiä viljellään useammalla suomalaisella puutarhalla. Yksi näistä on Kauppapuutarha Ylitalo Oy Oripäässä, jossa valmistuu noin 30 000 syystähteä.

– Syystähti on otettu erinomaisesti vastaan, se on jo monen suomalaisen syksyn suosikkikasvi.  Ne ovat hyvin tykättyjä kasveja piristävine, syksyyn täydellisesti sopivine väreineen. Erityisen suosittu on ruskean beige Autumn Leaves-lajike. Kasvit ovat pitkäkestoisia ja kukkivat pitkään, joten niistä on kuluttajalle valtavasti iloa. Joulukuussa ne voi sitten halutessaan vaihtaa perinteisiin joulutähtiin, vinkkaa Marko Jaakkola Kauppapuutarha Ylitalolta.

Hoidetaan kuten joulutähteä

Syystähti on joulutähden tapaan arka syksyn vedolle ja viileydelle, joten se kannattaa suojata huolellisesti matkalla kotiin tai lahjaksi. Alle 10-asteen lämpötilassa suojaukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. Sisälle tuotaessa suojan voi antaa olla kasvin päällä vielä hetken aikaa, jolloin se ehtii tottumaan lämpötilan vaihtumiseen. Mieluisin paikka sille on kotona valoisa ja vedolta suojassa.

Tasainen kastelu on syystähdelle hyväksi, mutta liikaa märkyyttä kannattaa välttää. Kotona kasvin voi asetella kauniiseen suojaruukkuun tai istuttaa uudelleen ruukkuun, jossa on reikä pohjassa, jolloin kastelu hoituu altakastelulautasen kautta. Mikäli kasvi pääsee kuivahtamaan, voi sen upottaa ruukkuineen hetkeksi veteen ja jättää sitten tiskipöydän reunalle kuivumaan.

Yhdistä muiden sesongin kasvien kanssa

Syystähden pienempikukkainen sukulainen prinsettia tulee myyntiin myös syksyllä ja se sopii erinomaisesti yhteen syystähtien kanssa. Loppuvuoden muita kotimaisia sesonkikasveja ovat esimerkiksi tulilatva ja atsalea. Myös kotimaisia viherkasveja on saatavilla – niiden kanssa syystähti muodostaa näyttävän parin.

Salaattien valtakunnallista teemaviikkoa vietetään nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla 2.–8.9. Raikkaita kotimaisia ruukkusalaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 60 miljoonaa kappaletta. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä. Salaatit tekevät ruokahetkestä juhlallisen ja ne täyttävät vatsaa sopivasti, jolloin energiapitoisia ruokia ei tule ahnehdittua liikaa. Ravitsemuksessa salaattien tärkein tehtävä onkin keventää ja monipuolistaa ruokavaliota sekä tietenkin tuoda ruokaan makua ja rakennetta.

Erilaisten salaattien valikoima on monipuolinen, niitä on tarjolla kymmeniä erilaisia: ruukuissa, pusseissa ja valmiina sekoituksina. Suomalaisilla on kuitenkin muutama salaatti, joita käytetään ylitse muiden.

Jääsalaatti

Jääsalaatti on salaattien ylivoimainen ykkönen, niitä viljellään Suomessa selkeästi eniten. Jääsalaatti on suosittu erityisesti kestävyytensä ja rapsakkuutensa vuoksi, ja se säilyy jääkaapissa pitkään. Jääsalaatti sopii moneen käyttötarkoitukseen. Jääsalaatti kestää myös lämmittämistä, joten sitä voi käyttää esimerkiksi wokeissa. Maultaan se on mieto, mehukas ja hieman makeahko. Jääsalaatista on olemassa lisäksi punainen versio.

Frisée

Frisée-salaatti tai makea frisée on koostumukseltaan pehmeämpi kuin jääsalaatti. Frisée on oivallinen pohja erilaisille salaateille ja se sopii myös leivän päälle. Sen kirkas vihreä väri houkuttelee haukkaamaan.

Lehtisalaatti

Kauniin muotoinen lehtisalaatti on yksi suosituimmista salaateista monikäyttöisyytensä vuoksi. Lehtisalaatti muodostaa lehdistään kauniin ruusukkeen. Tammenlehtisalaatti on lehtisalaatin muunnos, jonka lehdet ovat liuskoittuneet tammenlehtiä muistuttavalla tavalla. Salaattia viljellään puna- ja vihreälehtisenä, mutta vihreänkin lajikkeen lehdissä on häivähdys ruskehtavanpunaista. Kookas kerä on löyhä ja tuuhea. Salaatti maistuu täyteläiseltä, mutta ei kitkerältä. Sitä käytetään tuoresalaateissa ja koristelussa. Salaattisekoituksissa näyttävä tammenlehtisalaatti pääsee hienosti esille.

Romaine

Romaine on kiinankaalia muistuttava, korkeakeräinen salaatti, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä. Myös rooman-, romana- tai cossalaatiksi kutsutun romainen tummanvihreät lehdet ovat melko suuria, pitkiä ja karkeita. Maultaan se on tavallista keräsalaattia voimakkaampi. Roomansalaattia käytetään yleensä tuoresalaateissa muihin salaattilajeihin sekoitettuna, lisäksi se sopii mainiosti lämpimiin ruokiin. Romaine on klassisen caesar-salaatin pääraaka-aine.

Vinkki: Kaikkia salaatteja säilytetään +2–5 asteessa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna. Kotona paras paikka on jääkaappi, jossa salaattia kannattaa säilyttää sen omassa pussissa tai muovipussissa. Pussi pitää salaatin sopivan kosteana ja suojaa haihduttamiselta. Salaatti pysyy näin hyvänä ja rapeana.

Kuvassa äänestyksen voittaja Lohkare oikealla. Vasemmalla toiseksi tullut Urna ja keskellä kolmanneksi sijoittunut Rinkeli.

Viime viikolla järjestetyssä puutarha-alan ammattinäyttelyssä Lepaalla nähtiin toinen toistaan kauniimpia kotimaisia maljakoita. 60-vuotisjuhlanäyttelyn kunniaksi järjestettiin Suomen kaunein maljakko -äänestys, jossa äänestettiin 11:n nykymaljakon joukosta kauneinta yksilöä.

Äänestyksen voittajaksi valittiin Pentikin vaaleanpunainen Lohkare-maljakko. Lohkare sai jopa 27 prosenttia äänistä. Lohkareen on suunnitellut muotoilija Lasse Kovanen, ja maljakko on saanut inspiraationsa Itämeren saariston siirtolohkareesta. Toiseksi maljakkokisassa sijoittui Marimekon Urna (13 prosenttia äänistä), ja kolmanneksi Muurlan Rinkeli (11 prosenttia äänistä). Ääniä annettiin yhteensä 801 kappaletta.

– Suomen kaunein maljakko -tunnustus on iso kunnianosoitus puutarha-alan väeltä suunnittelijalle. He, jos jotka ovat maljakoiden aktiivisia käyttäjiä. Tänä vuonna näyttelyssä järjestettiin myös kukkasidontakilpailu, joten paikalla olivat myös Suomen kovatasoisimmat floristit äänestämässä maljakoista, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Mukana äänestyksessä oli niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot oli poimittu Marimekon, Muurlan ja Pentikin valikoimista. Moni kävijä löysi näyttelystä uuden suosikkinsa.

– Halusimme esitellä nimenomaan nykymaljakoita, koska ne saattavat olla suurelle yleisölle hieman tuntemattomampia kuin klassikkomaljakot, Vuori sanoo.

Äänestyksen maljakot oli kruunattu kotimaisilla avomaan leikkokukilla, jotka toivat esineiden parhaat puolet esiin.

– Vaikka nyt äänestettiin kauneudesta, on tärkeää, että maljakko on myös helppokäyttöinen ja tuo kukkakimpun kauniisti esille. Toisaalta sen on toimittava myös yksinään kauniina esineenä silloin kun kukkia ei ole. Näin kauniita esineitä ei halua laittaa kaappiin piiloon, iloitsee maljakkokisan järjestelyistä vastannut Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö, Kauppapuutarhaliitto
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi

Perinteikäs puutarha-, viher- ja kiinteistöalan näyttely Hattulan Lepaalla on komea kattaus alan tuoreimpia tuotteita ja palveluja – ollut jo 60 vuotta. Avajaispäivään mahtuu niin palkittuja puistoja, Green Flag Award, kuin uutuusjalavan istutusta ministeri Sari Essayahin johdolla, useita ajankohtaisia seminaareja ja paneelikeskustelu sekä näyttävä Lepaa Open -kukkasidontakilpailu.

Itse näyttely tarjoaa valtavasti nähtävää, sillä mukana on noin 185 näytteilleasettajaa, yli 20 enemmän kuin viime vuonna. Erilaisia koneita on kenties enemmän kuin koskaan, akkukäyttöisestä kottikärrystä alkaen järeän luokan työkoneisiin, sähköllä toimivia ja polttomoottorikäyttöisiä. Kiiltävän metallin vastapainona nähtävillä on kesän kaunein kukkaloisto sekä tuoksuvat yrtit, eksoottiset kasvikset ja monet pihojen vihreyttäjät.

Edistyksellistä kasvihuonetekniikkaa

Lepaalla on nähtävillä myös uusinta tekniikkaa kasvihuoneisiin. Kemikaalittomat menetelmät puhdistamiseen ja kasvinsuojeluun alkavat olla arkipäivää. Myös energiansäästöön liittyvät ratkaisut, jotka samalla parantavat satotuloksia, ovat uutta.

Myös kasvualustoissa on menossa mullistus, kun turvetta täydennetään uusilla tuotteilla, esimerkiksi puukuidulla ja ruokohelvellä. Energiatehokkaan ympärivuotisen viljelyn mahdollistavat ledit, jotka ovat nykyään vakioratkaisu.

Juhlat työn merkeissä

Avajaispäiväksi on onneksi luvassa hienoa kesäsäätä, niin tapahtuma pääsee alkamaan suotuisissa merkeissä. Mitään kummempaa nostalgisointia tai juhlahumua ei kattavan ohjelman lisäksi ole järjestetty, vaan tapahtumaa vietetään niin kuin 60 aiempaakin vuotta: tähdäten tehokkaampaan, turvallisempaan ja tuottavampaa tulevaisuuteen.

Puutarha-ala on ratkaisujen ala ja tulevaisuuden ala. Me kasvatamme terveellistä syötävää, kuljemme mukana elämän huippuhetkissä kehdosta hautaan ja tuotamme kauniin ja viihtyisän viherympäristön.

Tervetuloa kokemaan Lepaa spirit!

Pohjoismaiden vanhin ja Euroopankin mittakaavassa hyvin pitkäaikainen puutarha- ja viheralan ammattinäyttely täyttää 60 vuotta. Aikoinaan alan tiedontarpeesta lähtenyt tapahtuma täyttää edelleen samaa tehtävää: tarjoaa uutuuksia, tietoa, työnäytöksiä ja tärkeitä kohtaamisia.

Tapahtuma on pysynyt kaikki nämä vuosikymmenet maailmanmenon mukana. Vaatimattomasta alusta on vakiinnutettu asemat johtavana puutarha-alan tapahtumana. Jo aivan alusta lähtien mukana ovat olleet nykyään viheralaksi kutsutun sektorin koneet ja tarvikkeet. Sittemmin myös kiinteistönhoito- ja maanrakennusalan koneet ovat olleet kattavasti esillä Lepaalla.

Aivan näyttelyn alkuvuosina ammattiseminaarit olivat tapahtuman selkäranka, ja saleissa istuttiin jopa koko päivä kuuntelemassa. Tänä juhlavuonna seminaareja on jälleen useita, mutta napakoina setteinä, jolloin aikaa jää myös näyttelyyn tutustumiseen.

Mukana 60-vuotisjuhlanäyttelyssä on noin 180 näytteilleasettajaa, joiden joukossa on aivan uusia firmoja niin konemaahantuojissa, kasvihuonetekniikan parista kuin kasvitarjonnassa. Ulkomaisia näytteilleasettajia on Virosta, Tanskasta, Belgiasta, Hollannista ja Italiasta.

Konetarjonnassa korostuvat yhä vahvemmin sähkökäyttöiset laitteet. Töitä tehdään esimerkiksi erilaisilla sähköisillä käsityökaluilla, mutta myös kottikärryt voivat kulkea akkuvoimalla. Erilaiset autonomiset ja robottilaitteet kulkevat myös ympäristöystävällisesti sähköllä. Lähes joka konemerkillä on isoja työ- ja peruskoneita, joiden perusvoima on sähkö – ja virtaa riittää koko työpäivän tarpeisiin. Elokuu on myös hyvää aikaa esitellä erityisesti syksyn siivouksissa ja talven vaihtelevissa keleissä tarvittavia koneita.

Kasvihuonetekniikassa ledit ovat jo arkipäivää. Nekin kyllä kehittyvät koko ajan, ja kasvutulokset paranevat kasvikohtaisesti. Uutta ovat tehokkaat kemikaalittomat kasvinsuojelu- ja desinfiointitekniikat. Lepaalla on esillä kasvihuoneiden energiatehokkuuden parantamiseen uusia tekniikoita, jotka samalla kohentavat kasvutuloksia. Myös energian varastointi on nouseva ala.

Kasvit ovat totta kai olennainen osa Lepaa-näyttelyä, ja mukana onkin ensi kesän kukkaloisto taimitoimittajien osastoilla sekä useita taimistoja uusine kasveineen. Näyttelyssä julkistetaan myös tulevien vuosien HeVit. Mansikasta riittää aina puhuttavaa, ja esillä on nykyisten valtalajikkeiden mahdollisia haastajia. Marjasektori elää nyt kiinnostavaa vaihetta, kun tuotanto siirtyy yhä vahvemmin säältä suojaan kasvutunneleihin – joita on Lepaalla myös esillä.

Nähtävää osastoilla riittää toki paljon muutakin: lannoitteita, työkaluja, torjuntaeliöitä, kalusteita, lehtiä ja kirjoja, neuvonta- ja tutkimusorganisaatioita sekä yhdistyksiä, kaikkea mikä auttaa puutarha- ja viheralan ihmisiä tuottamaan terveellistä syötävää, ympäristöä sulostuttavia kasveja ja toimivaa viherympäristöä.

Juhlavuoden kunniaksi tapahtumassa on myös korkeatasoista kukkasidontaa, kun Lepaa Open -kilpailu pidetään torstaina. Kymmenen floristiparia tekee kaksi erillistä kisatyötä ja yhden showtyön. Kisan tuotokset ovat nähtävillä perjantaina ja lauantaina.

Näyttelyosastojen lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin puistomainen oppimisympäristö on näkemisen arvoinen. Tutustu hedelmä-, marja- ja viinitarhaan, vihannesnäytemaahan, yli satavuotiaaseen puistoarboretumiin, Mamselli-myllyyn mäellään sekä keskiaikaiseen kivisakastiin. Opastetut kierrokset kohteisiin ovat suosittuja.

Lepaa 2024 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 15.–17.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.