Tulppaaneja 69 miljoonaa

Tulppaanit ovat valloittaneet taas kaupat monine väreineen ja lajikkeineen. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomeen Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan lähes 69 miljoonaa kappaletta. Viime vuonna luku oli hieman varovaisempi, 64 miljoonaa. Syinä tähän olivat aikainen pääsiäinen sekä koronan aiheuttama varovaisuus. Tänä vuonna pää­siäistä juhlitaan pari viikkoa myöhemmin, jolloin myös tulppaanikausi automaattisesti pitenee. Tulppaanikausi alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen aikoihin.

– Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Olemmekin yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta. Tulppaani tuo ensimakua keväästä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä 485 erilaista, joten vaihtoehtoja riittää. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Yksi tulppaanin vahvuustekijä onkin se, että jokainen löytää varmasti oman väri- tai lajikesuosikkinsa näistä sadoista eri vaihtoehdoista. Kaikkia lajikkeita ei ole saatavilla yhtä aikaa, vaan jotain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana. Joulusesonkina painottuvat punaiset lajikkeet, vuodenvaihteen jälkeen mukaan tulevat kaikki värit, ja pääsiäistä kohti painottuvat keltaiset lajikkeet. Sipulimäärät lajikkeissa vaihtelevat suuresti: jotain lajiketta on tarjolla muutama miljoona, jotain vain muutama sata kappaletta. Viljellymmissä lajikkeissa näkyvät keltaisen, valkoisen, punaisen eri sävyt.

Niina Kangas aloittaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajana

MMM, agronomi Niina Kangas on aloittanut Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnanjohtajana 1. tammikuuta entisen toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen siirryttyä eläkkeelle. Kangas on työskennellyt liitossa kahdeksan vuotta kasvihuoneviljelyn asiantuntijana muun muassa kasvinsuojeluun ja jäsenpalveluihin liittyvissä tehtävissä. Kangas on myös ammattilehti Puutarha&kaupan vastaava päätoimittaja vuoden 2022 alusta lähtien.

– Suomalainen kasvihuoneviljely ja kasvihuoneyrittäjät ovat vahvasti kiinni tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ja ympäristön muutokset vaikuttavat tietenkin myös kasvihuoneyrittäjien arkeen. Liiton ydintehtävä on vaikuttaa päätöksentekoon niin, että alan toimintaedellytykset otetaan huomioon. Liiton ytimeen kuuluu myös ajankohtaisen tiedon välittäminen jäsenille heidän toimintaansa vaikuttavista tekijöistä. Puutarha&kauppa-lehti ja sen vahvasti alaan perehtynyt toimitus toteuttavat myös osaltaan tätä tärkeää tehtävää, Kangas sanoo.

Yli 100-vuotias Kauppapuutarhaliitto ry edistää ja parantaa kasvihuoneyrittämisen kilpailukykyä Suomessa. Liitto seuraa kasvihuoneyrittäjiin vaikuttavia muutoksia ja huolehtii, että vihanneksia ja koristekasveja viljelevien kasvihuoneyrittäjien edut ja kanta otetaan yhteiskunnassa riittävällä tavalla huomioon. Liitto julkaisee koko puutarha-alan kattavaa ammattilehteä Puutarha&kauppa-lehteä.

 

Kauppapuutarhaliiton toimihenkilöiden yhteystiedot

Joulukukkien hoitovinkit – näin menestyt!

Upeat joulukukat kuuluvat suomalaiseen jouluun. Suomalaiset ostavat miljoonia joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia joulusesongin aikana. Jo kasveja ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Kotona joulukukat ovat helppohoitoisia.

Ole tarkkana kaupoilla

Kaupoissa tunnistat hyvälaatuiset joulutähdet ensimmäisellä silmäyksellä vahingoittumattomista värikkäistä ylälehdistä sekä tuuheista vihreistä lehdistä. Värikkäiden ylälehtien välissä olevat keltavihreät pienet kukat ovat tärkeä merkki tuoreudesta: niiden pitäisi olla nupullaan ostovaiheessa. On suositeltavaa myös tarkastaa joulutähden multa ja sijainti kaupassa. Joulutähtiä ei pitäisi koskaan sijoittaa tilaan, jonka lämpötila on alle 15 astetta. Vältä myös kasveja, jotka on sijoitettu vetoisiin eteisiin. Mullan ei pitäisi valua vettä eikä olla rutikuiva ostovaiheessa. Kun olet löytänyt täydellisen yksilön, paketoi kasvi hyvin kuljetuksen ajaksi ja vie se suoraan sisälle suojaan kylmältä ja vedolta.

– Joulutähden ympärille kannattaa kääräistä kuljetuksen ajaksi hieman paperia. Hyvä nyrkkisääntö on yksi kerros sanomalehteä suojapaperin alle per pakkasaste, vinkkaa Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Sipulikukat eli hyasintti ja ritarinkukka eivät ole turhan tarkkoja lämpötilasta tai sijainnista kaupassa. Hyvälaatuiset kasvit tunnistat vihreistä nupuista ja lehdistä. Molemmilla kasveilla menee noin viikko aueta huoneenlämmössä. Jos haluat, että jouluiset sipulikukat kukkivat aattona, kannattaa jouluviikolla valita kaupassa yksilöt, joiden nuput ovat jo hieman auki.  Sipulikukat kannattaa suojata myös paperilla pakkasilla.

Helppohoitoisia kotona

Joulutähdet viihtyvät parhaiten valoisassa ja lämpimässä paikassa. Hyasintti ja ritarinkukka viihtyvät myös valoisalla paikalla. Kaamos ei kuitenkaan kasveja haittaa, ne voi kotona hyvin sijoittaa lähes minne tahansa. Huolehdi, että joulutähti ei altistu vedolle. Hyasintti ja ritarinkukka eivät vedosta piittaa. Ne kukkivat pidempään kotona viileässä paikassa. Ne voi halutessa myös nostaa yöksi viileään paikkaan.

Paras tapa kastella joulutähtiä on kastella niitä maltillisesti haalealla vedellä aina kun multa kuivahtaa. Joulutähdet sietävät paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä. Kasteluun vaikuttaa kasvin koko ja sijainti. Esimerkiksi minijoulutähdet kuivuvat nopeammin pattereiden läheisyydessä, jonka takia niitä pitää kastella useammin. Joulutähteä ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Hyasintti ja ritarinkukka eivät juuri vettä kaipaa. Molemmat kasvit saavat voimansa sipulista. Hyasintti tarvitsee hieman vettä nuppuvaiheessa, jotta se jaksaa avata nuput.

– Mitä enemmän sipulikukkia kastelee, sitä pidemmän kukkavanan ne kasvattavat. Pitkäksi venähtäneet vanat voi leikata maljakkoon leikkokukiksi, vinkkaa Rantala.

 

Kuva: Henri Uotila

Suomalaisten TOP 3 joulukukkasuosikit

Suomalaiset ovat ahkeria kukkien ostajia joulukuussa. Joulu onkin kukka-alan suurin sesonki vuodenkierrossa. Koko joulukukkakaupan arvo Suomessa on noin 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset suosivat jouluna erityisesti kotimaassa kasvatettuja kukkia, joita kasvatetaan noin sadalla puutarhalla eri puolilla Suomea. Joulu on suomalaisille hyvin perinteinen juhla monella tapaa, ja tästä syystä kolme suosituinta joulukukkaa säilyvät samoina vuodesta toiseen.

– Suomalainen haluaa jouluunsa edelleen perinteisen punaisen joulutähden, hyasintin tuoksun ja näyttävän ritarinkukan. Perinteet tuovat turvaa, varsinkin epävarmoina aikoina. On kuitenkin kiva nähdä, että perinteisten joulukukkien erikoisemmat värit kiinnostavat entistä enemmän. Varsinkin nuoret voivat löytää tiensä joulutähden pariin esimerkiksi trendikkään puuterisen värivaihtoehdon kautta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomalaisten joulukukkasuosikit:

  1. Hyasintti

Hyasinttia suomalaiset ostavat määrällisesti eniten. Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tänä vuonna on viljelty noin 2,9 miljoonaa kukkaa. Suurin osa kukista on vaaleanpunaisia, 39 prosenttia. Valkoisia on 30 prosenttia ja sinisiä 27 prosenttia. Siniset ja valkoiset hyasintit ovat myös itsenäisyyspäivän suosikkeja. Hyasintteja myydään myös keväällä pastellisävyissä.

  1. Joulutähti

Joulutähtien viljelymäärä on tänä vuonna noin 1,7 miljoonaa kasvia. Suosikkiväri vuodesta toiseen on punainen, joita tähdistä on noin 65 prosenttia. Määrä on kuitenkin hieman laskenut viime vuosina, ja tilalle on tullut erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisia tai persikan värisiä joulutähtiä. Erikoisvärejä on tänä vuonna joulutähdistä noin 12 prosenttia. Punaisen jälkeen toiseksi eniten myydään kuitenkin valkoista joulutähteä, jota on noin 23 prosenttia saatavilla olevista tähdistä.

  1. Ritarinkukka

Ritarinkukkaa, jota monet kutsuvat myös amaryllikseksi, on tänä vuonna kaupoissa noin 1,1, miljoonaa kukkaa. Värijakauma on hyvin samanlainen kuin joulutähdellä: punaisia niistä on 59 prosenttia ja valkoisia 26 prosenttia. Loput ovat erikoisvärejä, eli vaaleanpunaisia ja kaksivärisiä ritarinkukkia.

Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti yli 90 prosenttia

Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista.

– Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tutkimus päivitettiin 2019. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot.

– Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimus- ja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa, Jalkanen iloitsee.

– Vertaisarviointi on vakiintunut osa tieteellistä julkaisutoimintaa.  Vertaisarvioinnilla eli tieteellisten käsikirjoitusten referee-menettelyllä halutaan arvioida ja parantaa tieteellisten käsikirjoitusten ja lopulta siis julkaisujen laatua, toteaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017

—-

Lisätietoja kasvihuonetuotannosta:
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry, p. 0400 800 268

Lisätietoja ympäristövaikutusten laskennasta ja vertaisarvioinnista:
Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus p. 0295326219
ja Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, p. 0255326539

Kasvualustat jatkossakin kotimaasta

Suomalaisen puutarhaelinkeinon perustan, puhtaan kasvuturpeen vaihtoehtoja ryhdytään tutkimaan. Kauppapuutarhaliitto ry on käynnistämässä laajaa, arviolta kaksivuotista tutkimusta, jolla odotetaan saatavan käsitys mahdollisista kasvuturpeen rinnalle soveltuvista kasvualustoista. Tutkimuksesta tulee vastaamaan Luonnonvarakeskus (Luke). Rahoitus on vielä osittain auki, ja tutkimuksen käynnistyminen riippuu luonnollisesti rahoituksen järjestymisestä.

– Ilman kasvuturvetta ei olisi suomalaista huipputason kasvihuoneviljelyä ja nykyisenkaltaista puhtaiden kotimaisten kasvihuonevihannesten tuotantoa. Noin kaksi kolmasosaa tuotannostamme pohjautuu kasvuturpeen käyttöön kasvualustana. Olemme hyvin tietoisia, että kasvuturpeenkin käyttöön kohdentuu paineita, mutta toistaiseksi valmiita, turvallisia, ympäristöystävällisiä tai taloudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kasvuturvetta tarvitaan vielä pitkään, ennen kuin mahdollisia vaihtoehtoisia alustoja on käytössä, painottaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suunnitelmien mukaan kesällä 2022 käynnistyvä tutkimus tuottanee tiedon, miten esimerkiksi puu ja rahkasammal sopivat kasvualustakäyttöön. Niistä on jo alustavia kokemuksia ja tutkimuksia, mutta ei laajaa, vankkaan tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa.

– Viljelijät tarvitsevat varmuudella toimivan, ennustettavasti käyttäytyvän ja hinnaltaan sopivan kasvualustan turpeen rinnalle. Tällaista ei ole, ja siksi tarkoituksemme on nyt löytää ratkaisuja. Tämä tulee kaikissa tapauksissa kestämään vuosikausia, helposti jopa vuosikymmenen. Kun kasvuturve 1950-luvulla otettiin käyttöön, sen laajamittainen käyttö alkoi vasta 1970-luvulla, kertoo Jalkanen.

Luonnonvarakeskus esiselvitti Kauppapuutarhaliiton toimeksiannosta 2021 aikana mahdollisia vaihtoehtoja uusiksi kasvualustoiksi. Edellä mainittujen uusien kasvualustojen vaatimusten lisäksi keskeistä on kotimaisuus.

– Viimeistään korona opetti, mikä merkitys huoltovarmuudella on ruokatuotannossa. Siksi kasvualustojenkin on syytä olla kotimaisia, muistuttaa Jalkanen.

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset syövät oman maansa tomaatteja ja kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna. Jokainen suomalainen pistelee kotimaisia tomaatteja poskeensa keskimäärin noin 7,2 kiloa vuodessa, kun ruotsalaisten vastaava määrä on 1,8 kiloa. Kurkulla samat luvut ovat 9,5 ja 2,9 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Suomalaiset päihittävät muutkin pohjoiset naapurinsa mennen tullen. Olemme todella merkittäviä kasvihuonevihannesten ystäviä. Hienointa on, että pidämme erityisesti kotimaisista kasvihuonevihanneksista, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Uusimmat kulutusluvut on julkaistu Puutarha&Kauppa-ammattilehdessä. Lehden kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi kurkun kotimaisuusaste on nyt historian korkein. Vuonna 2020 kaikista Suomessa syödyistä kurkuista peräti 96 prosenttia oli Suomessa kasvatettuja. Vastaavaan ei ylletä missään muussa Pohjoismaassa.

Kauppapuutarhaliiton mukaan korkeat kulutusluvut ovat monen tekijän summa, mutta nimenomaan kotimaisten tuotteiden tuoreus, laatu, puhtaus ja ympärivuotinen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

– Kotimaiset kurkut ja tomaatit muodostavat noin neljänneksen kaikista syömistämme vihanneksista. Niillä on siten myös merkittävä kansanterveydellinen merkitys, muistuttaa Jalkanen.

TOMAATTI JA KURKKU POHJOISMAISSA
       
TOMAATTI Kulutus kg/hlö Kulutus kotim. kg/hlö Kotimaisuusaste, %
Suomi 12,1 7,2 62
Ruotsi 10,5 1,8 18
Tanska 7,9 2 25
Norja 6,7 2,3 35
Islanti 6,5 3,2 48
       
KURKKU Kulutus kg/hlö Kulutus kotim. kg/hlö Kotimaisuusaste, %
Suomi 10,2 9,5 96
Ruotsi 6,7 2,9 44
Tanska 6,3 1,5 42
Norja 5 3,5 71
Islanti 5,2 4,9 93

Lähde: maiden viralliset tilastot/Kasvihuoneviljelijöiden liitto

Nurmitarhat Oy Nurmijärveltä on Vuoden 2021 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Nurmitarhat Oy Nurmijärveltä on Vuoden 2021 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Nurmijärvellä sijaitseva Nurmitarhat Oy on palkittu vuoden 2021 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Vihtiläisten Johanna ja Erno Laukkarisenpuutarha sai palkinnon keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n Heinolassa.

Nurmitarhat Oy on perustettu 1990 ja se on alusta lähtien keskittynyt yrttien ja aikaisemmin myös salaattien kasvattamiseen.  Tätä nykyä valikoimassa on 21 mausteyrttiä. Yritys on laajentanut tuotantoaan kysynnän kasvun myötä, ja tätä nykyä kasvihuoneita on noin 5 000 neliömetriä. Yritys on siten keskimääräistä suurempi kauppapuutarha Suomessa. Yrittäjäperheen lisäksi ympärivuotinen tuotanto työllistää noin yhdeksän henkilöä.

Yritys tunnetaan hyvin modernina ja nopeana uuden teknologian omaksuja. Yritys siirtyi maalämmön käyttöön jo 2009 luopuen samalla lähes kokonaan öljyn käytöstä. Ledivalaistusta ryhdyttiin käyttämään välittömästi niiden sovellusten ulotuttua kasveille sopiviksi. Yritys käyttää myös kasvihuoneilman liiallisen kosteudenpoistoon menetelmää, joka säästää energiaa, vähentää kasvitauteja sekä parantaa kasvua. Luonnollisesti kaikki viljelyyn, sadonkorjuuseen ja pakkaukseen liittyvät työvaiheet ovat hyvin tehokkaita teknologian avulla.

Nurmitarhojen koko tuotanto on aitoa lähiruokaa. Puutarhan tuotteet jäävät ketjukauppojen kautta pääosin lähialueille eli Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.

Kasvihuonevihannesten laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lehtilän Kauppapuutarha Laitilasta on Vuoden 2021 kukkien laatutuottaja

Lehtilän Kauppapuutarha Laitilasta on Vuoden 2021 kukkien laatutuottaja

Laitilassa sijaitseva Lehtilän Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2021 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Yrityksen perustivat Hemmo ja Sirke Lehtilä vuonna 1982. Yritys työllistää sesonkiaikoina kuudesta kahdeksaan henkilöä.

Yrityksellä on kasvihuoneita noin 7 800 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa kevään kukkasesongin päätyttyä kasvihuonekurkkuja.

Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on vahvasti keväässä. Ensimmäisinä valmistuvat yöpakkasiakin kestävät tetenarsisit. Niiden jälkeen alkavat orvokkien toimitukset. Yritys on huomattavan suuri amppeleiden kasvattaja, sillä kukka- ja mansikka-amppeleita kasvatetaan noin 30 000.

Lehtilän kauppapuutarhan kukkia kukoistaa myös kymmenkunnan lähialueen kunnan ja seurakunnan puistoissa ja hautausmailla. Puutarhalla ei ole vähittäismyyntiä lainkaan.

Kurkkukasvustot valtaavat osan kasvihuoneista heti kukkien jälkeen. Satoa viljellään niin pitkälle syksyä, kun syksyn valoa riittää. Kurkut myydään tukkuun, joka toimittaa ne pääkaupunkiseudun kauppoihin.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Kasvihuonevihannekset maistuvat suomalaisille, mutta parantamisen varaa on

Perjantaina 15.10. vietetään maailman kasvispäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoutta kasvisten käytöstä. Suositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä noin puoli kiloa päivässä. Maailmanlaajuisesti vihanneksia syödään kuitenkin vain 267 grammaa päivässä henkilöä kohden.

5aDay-allianssin selvityksen mukaan Suomi erottuu yhtenä niistä maista, jossa on muita maita isompi joukko ihmisiä, jotka syövät vihanneksia suositellun määrän: 26,8 prosenttia suomalaisista täyttää kriteerin. Muita tällaisia maita ovat muun muassa Costa Rica, Uusi-Seelanti ja Kanada. Eniten vihanneksia syödään Italiassa, 461 grammaa, ja vähiten Brasiliassa, 134 grammaa henkilöä kohden.

Suuri osa syödyistä kasviksista kasvihuonevihanneksia

Suomalaisten suosikkituotteita vuodesta toiseen ovat kasvihuonevihannekset, eli kurkut, tomaatit, salaatit ja yrtit. Suomalaiset syövät kurkkua vuosittain noin 57 miljoonaa kiloa ja tomaatteja noin 66 miljoona kiloa. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 95 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia. Ruukkusalaatteja syödään noin 80 miljoonaa ja ruukkuyrttejä noin 30 miljoonaa. Salaattien ja yrttien kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia.

Jopa 99 prosenttia suomalaisista käyttää kasvihuonevihanneksia, eli tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja. 79 prosenttia suomalaisista valitsee mieluummin kotimaisia kuin ulkomaisia kasvihuonevihanneksia.

– Suomalaiset ovat aina olleet ahkeria syömään kotimaisia kasvihuonevihanneksia. Ne sopivat kaikille, ja niitä tuoreempaa ruokaa saa hakea. Aina niitä voisi toki syödä enemmänkin. Puoli kiloa ei kovin monelle tule vielä täyteen, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tärkeimpiä syitä tomaattien, kurkkujen ja salaattien käyttöön ovat terveellisyys, maukkaus sekä helppokäyttöisyys.

Korona sai miehet syömään vihanneksia

Kasvisten lisääminen lautaselle tuntuu olevan hidasta muutosta, mutta yllättävät tilanteet voivat lisätä kasvisten käyttöä. Kauppapuutarhaliitto teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti miesten kasvihuonevihannesten syönti lisääntyi koronan aikana. Liki neljännes 35–54-vuotiaista miehistä arvioi vihannesten syömisen lisääntyneen joko selvästi tai hiukan pandemian aikana. Kaikista vastaajista 16 prosenttia arvioi lisänneensä kasvihuonevihannesten syöntiä selvästi tai hiukan. Missään vastaajaryhmässä vihannesten syönti ei ollut vähentynyt.

– Toivottavasti trendi jatkuu pandemian jälkeenkin, Jalkanen sanoo.

Maailman kasvispäivän järjestää kansainvälinen 5aDay -yhteistyöallinssi, jossa Kauppapuutarhaliitto on mukana Suomen virallisena edustajana. Noin 15 vuotta toimineessa yhteistyöliitossa on mukana yli 30 maata. Kaikkia mukana olevia maita yhdistää tavoite edistää terveellisempiä elämäntapoja erityisesti kasvisten käyttöä lisäämällä. Alusta lähtien allianssi on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi WHO:n ja FAO:n kanssa.

Tiedot: 5aDay, EU,Kauppapuutarhaliitto