Lindroosin Puutarha Oy Kaarinasta on Vuoden 2023 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

/in ,

Piikkiössä, Kaarinassa sijaitseva Lindroosin Puutarha Oy on palkittu vuoden 2023 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1940 perustetulla puutarhalla viljellään ympärivuotisesti salaatteja, tomaatteja ja yrttejä 11 600 neliömetrin alalla. Puutarhan yrittäjinä toimivat veljekset Jussi ja Ismo Lindroos. Veljesten isoisän Uuno Lindroosin perustamalla puutarhalla viljeltiin aluksi vihannesten lisäksi myös kesä- ja muita sesonkikukkia. Kukkien viljely jäi pois 1990-luvulla, mistä lähtien puutarhalla on keskitytty vihannesten viljelyyn.

Tänä päivänä tärkein tuote puutarhalla on leikattu jääsalaatti. Kausituotantona viljellään tomaattia, kurkkua ja paprikaa. Yrteistä viljellään muun muassa basilikaa, persiljaa, tilliä ja ruohosipulia. Kaikki tuotteet myydään suorajakeluna ruokakauppoihin Turun alueelle ja pääkaupunkiseudulle. Puutarhalla on myös oma vähittäismyymälä, josta paikkakuntalaiset saavat hakea Lindroosin sekä lukuisten muiden paikallisten puutarhojen tuotteita suoraan myymälästä.

Puutarhalla on tehty isoja investointeja viime vuosikymmenellä, kun puutarhalla uusittiin ja rakennettiin kasvihuoneita sekä lämpökeskus. Työntekijöitä puutarhalla on 20-30 vuodenajasta riippuen. Perheyrityksen jatko näyttää lupaavalta, sillä puutarhalla työskentelee myös seuraava sukupolvi, Ismon lapset Linda ja Lassi Lindroos.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä ohjeistoa, Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

Lataa kuvia Lindroosin puutarhalta täältä

Lisätietoja:

Yrittäjä, Lindroosin Puutarha Oy
Jussi Lindroos
040 551 7670

toiminnanjohtajan sijainen 
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi

Martin Tarha Oy Oripäästä on Vuoden 2023 kukkien laatutuottaja

/in ,

Oripääläinen Martin Tarha Oy on palkittu vuoden 2023 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1995 perustettu perheyritys viljelee koristekasveja ympärivuotisesti 5 000 neliömetrin alalla. Puutarhalla viljellään laaja skaala erilaisia ruukkukukkia lukuisissa eri lajikkeissa. Valtaosa myynnistä on tukkukauppaa. Puutarhan yhteydessä sijaitsee myös kukkakauppa. Puutarhan perustivat yrittäjäpariskunta Martti ja Tarja Repo. Nyt puutarhalla jatkaa toisessa polvessa yrittäjäpariskuntana Janne ja Petra Repo. Puutarhan tuotannosta ja tukkukaupasta vastaa Janne Repo, Petra Repo kukkakaupasta ja yrityksen markkinoinnista. Puutarhalla työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää ympärivuotisesti.

Martin Tarha Oy:lla viljeltäviä tuotteita ovat muun muassa joulutähdet, kiinanruusut, soilikit, hortensiat, pelargonit, erilaiset viherkasvit, oikeastaan koko ruukkukukkien kirjo. Puutarha on erikoistunut tarjoamaan tutuista tuotteista laajaa valikoimaa erilaisia erikoislajikkeita, ja ottaa viljelyohjelmaan rohkeasti uusia tuotteita ja haastaa massatuotantoajattelua. Innovatiivinen puutarha pyrkii kuuntelemaan tarkalla korvalla varsinkin kukkakauppiaita, ja tarjoamaan kotimaiseen valikoimaan jotain uutta ja erilaista. Vuositasolla puutarhalta valmistuu noin 400 000 ruukkua.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä ohjeistoa, Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja, Martin Tarha Oy
Janne Repo
050 520 1939

toiminnanjohtajan sijainen, Kauppapuutarhaliitto ry 
Lassi Remes
040 675 8875

Uusi kukkasesonki syksyyn – syystähti tuo tunnelmaa loppuvuoteen

/in ,

Pimeän vuodenajan lähestyessä arki siirtyy enemmän sisätiloihin ja koti kaipaa enemmän piristystä. Loka-marraskuuhun onkin syntynyt uusi kukkasesonki hämärtyviä iltoja piristämään. Marketeissa ja kukkakaupoissa alkaa nyt näkyä syystähtiä ja prinsettioita.

– Syystähtiä ja prinsettioita on ollut myynnissä syksyisin jo jonkin aikaa, mutta nyt niistä on kasvanut uusi kukkasesonki syksyyn ja niitä osataan jo odottaa. Syystähdiksi kutsutaan joulutähden syksyisen värisiä lajikkeita. Prinsettia on taas joulutähden pienempikukkainen sukulainen. Molemmat ovat erinomaisia vaihtoehtoja myös heille, jotka eivät niin innostu joulusta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Herkän vaaleanpunainen prinsettia ilahduttaa runsaskukkaisella kasvutavallaan. Kasvi on tyypillistä joulutähteä hieman pienempikokoinen ja sen reunuslehdet sirommat. Princettia on ihana lahja paitsi omaan kotiin myös vaikkapa synttärisankarille tai syksyllä opinnoistaan valmistuvalle.

Syystähdet taas nimensä mukaisesti sulostuttavat värimaailmaltaan ruskan väreissä. Syystähtien reunuslehtien väri vaihtelee persikkaisesta ja aprikoosin värisestä trendikkäisiin maitokahvin sävyihin. Muotoja ja kokoja kasvista löytyy useita. Värit sopivat mainiosti esimerkiksi Halloween-koristeluihin ja syksyisiin illanistujaisiin. Perheen isät ilahtuvat rouheaan ruukkuun istutetusta syystähdestä isänpäivälahjana.

– Erikoisempia väriyhdistelmiä kannattaa kärkkyä omaan ostoskoriin jo heti sesongin alkupuolella. Joulua kohti mentäessä perinteisen punaiset versiot joulutähdistä yleistyvät, ja harvinaisempia variaatioita voi olla hankalampi löytää. Kotimaisesta kukasta saa hyvällä hoidolla pitkäaikaista iloa läpi pimeän vuodenajan, Rantala sanoo.

Hoida kuten joulutähteä

Prinsettiat ja syystähdet hyötyvät samanlaisesta hoidosta kuin serkkunsa joulutähti. Tärkeää on pitää kasvi riittävän valoisassa ja tasaisen lämpöisessä paikassa, suojattuna vedolta tai kuumottavalta lämpöpatterilta. Lämpötila kannattaa huomioida jo matkalla myymälästä kotiin tai lahjaa kuljetettaessa: kasvi on hyvä suojata kylmältä lokakuun viileydeltä.

Kaikkia tähtösiä kastellaan tasaisesti huoneenlämpöisellä vedellä, liikakastelua välttäen. Veden voi antaa suoraan mullan päälle tai aluslautaselle. Altakastelumenetelmä suojelee parhaiten kasvin herkkiä juuria. Kiireisen kastelijan apu on upotusmenetelmä, jolla kastelu riittää kerran-pari viikossa.

Tarvitsetko kuvia syystähdistä tai joulutähdistä julkaisuusi? Lataa kuvia ilmaiseksi täältä.

Kasvihuoneyritysten talvi näyttää valoisalta

/in ,

Viime talvena huippunsa saavuttanut energiakriisi kohdistui kasvihuonealaan voimakkaasti, jonka seurauksena kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljeltiin selvästi normaalia vähemmän. Kevään aikana tuotanto palasi talvitauolta ryminällä ja kuluttajat ovat saaneet nauttia runsaasta tarjonnasta pitkin kesää. Myös tuleva talvi näyttää kasvihuonevihannesten osalta lupaavalta. Kotimaisia kasvihuonevihanneksia tulee olemaan saatavilla hyvin, mikä heijastuu myös kuluttajahintoihin.

– Kasvihuonevihannesten osalta tulevan talven tuotantomäärät tulevat olemaan melko normaalilla tasolla. Odotamme hyvän tarjonnan heijastuvan kotimaisten kasvihuonevihannesten hintatasoon. Kasvihuonealalla on haasteista huolimatta hyvä vire ja viljelijät odottavat talvea positiivisin mielin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Energiakriisi on saanut suomalaiset kasvihuoneyrittäjät tehostamaan kasvihuoneviljelyä entisestään. Tavoitteena on säästää energiaa viljelyä optimoimalla sekä investoimalla energiapihiin teknologiaan. Esimerkiksi valotuksessa on siirrytty kiivaasti LED-valaistukseen, jonka ansioista tuotannossa säästetään huomattavasti energiaa.

– Kasvihuoneviljelijät ovat vastuullisessa tuotannossa edelläkävijöitä.  Ala on muun muassa pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004. Haastava viime talvi vauhditti investointeja tehokkaampaan tuotantoon entisestään, Remes kertoo.

Sähköverkon turvaajia

Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen lyhytkestoiseen tasapainottamiseen. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista.  Kasvihuoneiden käyttämiä kasvatusvaloja voidaan hetkessä sammuttaa, tai sähkön kulutusta lisätä valtakunnan sähköverkon tarpeiden mukaan.

– Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan niin kesällä kuin talvellakin. Jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa. Uusituvan sähköntuotannon kasvaessa myös häiriöreservin tarve kasvaa tulevaisuudessa, Remes selvittää.

Vitamiinit syksyyn vihanneksista – katso somen hittireseptit!

/in ,

Kotimaiset vihannekset viljellään lähellä, ja ne kulkevat vain lyhyen matkan viljelijältä kaupan vihannesosastolle. Kun tuoretavara pysyy tuoreena, säilyvät siinä myös tarpeelliset vitamiinit ja muut ravintoaineet. Syksyllä voi olla hyvä hetki päivittää oma reseptiarkisto ja taata lautaselle riittävästi ravintorikasta ruokaa.

Kurkku onkin C-vitamiinipommi – katso hittiresepti!

Kotimainen kurkku sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. Kurkku syödään yleensä kokonaan ilman kuorimista tai muuta biojätettä, joten se voi tulla kilohinnaltaan esimerkiksi sitruksia edullisemmaksi C-vitamiinin lähteeksi. Yksi 350 g painoinen kurkku sisältää C-vitamiinia noin 28 milligrammaa. Tämä vastaa 2-5 -vuotiaan lapsen päivän saantisuositusta ja aikuisellakin se on suosituksesta jo 40 %.

Saat uutta jujua perinteiseen salaattiin murskaamalla kurkun ja yhdistämällä sen maukkaaseen kastikkeeseen. Murskakurkuista on muodostunut kesän aikana hittiresepti sosiaalisessa mediassa. Katso hittiresepti täältä!

A-vitamiinit tomaatista talteen

Riittävä A-vitamiinin saanti on tärkeää, sillä se voi vähentää erilaisten infektioiden riskiä. Lapsiperheissä syksyn koulu ja harrastukset voivat altistaa pöpöille, mutta niitä vastaan voi yrittää suojautua monipuolisella ravinnolla! Alle 10-vuotias lapsi saa n. 40 % päivittäisestä A-vitamiinin tarpeestaan jo 250 gramman tomaattiannoksesta. Kotimainen tomaatti ja paprikat ovat oivallisia A-vitamiinin lähteitä monipuolisessa ruokavaliossa.

Keittele kerralla iso satsi vaivattomasti valmistuvaa tomaattikastiketta ja pakasta osa tai nauti pikaisesti pikkelöidyistä kirsikkatomaateista lounaan seurana.

Folaattia tummasta salaatista ja yrteistä

Tutkimusten valossa suomalaisten folaatinsaanti on liian vähäistä. Folaatilla eli B9-vitamiinilla on tärkeä tehtävä aivojen ja hermoston tehtävien ylläpidossa sekä solujen jakaantumisessa. Elimistö ei pysty tuottamaan folaattia itse, joten se tulee saada ravinnosta. Hyviä lähteitä tälle ovat etenkin tummanvihreät salaatit, jotka sisältävät folaattia noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Tuoreissa yrteissä määrä voi olla vielä suurempi. Aikuisen folaatintarve vaihtelee n. 300 mikrogramman molemmin puolin.

Yrttejä on helppo lisätä ruokiin maukkaan yrttiöljyn muodossa. Kokeile myös kotimaista pinaattia Green Goddess -hittisalaatissa tai lehtikaalia monipuolisessa salaatissa!

Kasvuturpeelle kavereita tomaatin viljelyyn

/in

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

Kasvuturpeelle Kavereita -hankkeeseen kuuluva tomaatin viljelmäkoe Lepaalla päättyi toukokuun lopulla. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta alustavia tuloksia voidaan jo tässä vaiheessa esittää. T­ulokset ovat lupaavia, sillä kaikilla alustoilla saatiin runsaasti laadukasta satoa. Yksi koealustoista ei sisältänyt turvetta lainkaan.

Tomaattikokeessa oli kolme erilaista kasvualustaa, joita verrattiin Lepaalla tavallisesti käytössä olleeseen alustaan. Verrannealusta oli Kekkilän Natural Control Growboard -viljelylevy.

Koealustana Kekkilältä oli Natural Control Growboard WF -levy, jossa oli 15 prosenttia puukuitua. Novarbolta kokeessa oli kaksi erilaista Mosswool -viljelylevyä, toisen koostumus oli turve-sammal-puukuitu suhteessa 33/33/33 ja toisen sammal-puukuitu suhteessa 50/50. Mosswool-sammal-puukuitu 50/50 oli kokeen ainoa kokonaan turpeeton alusta. Koealustat eivät ainakaan toistaiseksi ole kaupallisessa tuotannossa.

Koe alkoi viime elokuun alussa, jolloin Encore-lajikkeen jalonnettuja, yksilatvaisia taimia istutettiin kuusi jokaiseen levyyn. Koe oli sijoitettu yhdelle riville, jolle muodostettiin kuusi lohkoa, joiden sisällä alustat olivat satunnaisessa järjestyksessä.

Sato tärkein tarkastelukohde

Tärkeimmät mitattavat asiat olivat sadon määrä ja laatu. Niitä mitattiin suhteellisella otannalla. Kerran kahdessa viikossa koerivi poimittiin siten, että jokainen ruutu kerättiin omaan laatikkoonsa ja lajiteltiin. Lajitteluluokkia olivat 1 lk, 2 lk, pienet, latvamätä, haljenneet, epämuodostuneet ja muut. Jokainen luokka punnittiin ja kappalemäärät laskettiin.

Mittaus tehtiin vaihtelevasti eri poimintapäivinä, joita olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Tomaatit poimittiin melko kypsinä, sillä ne toimitettiin suurimmaksi osaksi suoraan kauppoihin vielä samana päivänä. Myös koerivin sato myytiin. Suhteellinen otanta aiheutti jonkin verran epävarmuutta tuloksiin. Satomääriin saattoi vaikuttaa niin edellisen poimijan, kuin hanketyöntekijänkin arvio tomaatin poimintakypsyydestä.

Verranteen mukaan kasteltiin

Tilastollisia analyysejä tuloksista ei ole tehty, joten ei ole varmuutta, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä. Matalin sato oli noin kuusi prosenttia pienempi kuin korkein sato, ja muut alustat sijoittuivat näiden väliin.

Korkeimman sadon tuotti verrannealusta. Tulos saattaa selittyä sillä, että kastelua ohjattiin tämän alustan mukaan. Siinä mielessä koeasetelma oli tavallaan epäreilu muita alustoja kohtaan – toisenlaisella kasteluohjelmalla tuloksetkin olisivat voineet olla toisenlaisia. Viljelmäkokeessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta muunlaiseen koejärjestelyyn, sen sijaan Luonnonvarakeskuksen koekasvihuoneella toteutetussa kokeessa oli useita kasteluryhmiä.

Toiseksi korkein sato oli Natural Control Growboard WF -alustassa, kolmantena Mosswool 33/33/33 ja matalin Moswool 50/50-alustassa.

Sama järjestys oli sekä tarkasteltaessa koko satoa, että vain ensimmäisen luokan satoa, ja myös kappalemääriä. Hedelmien koossa ei ollut keskimäärin juurikaan eroa koko viljelykauden tarkastelujaksolla.

Kaikki kasvoi hyvin

Kasvustoja arvioitiin silmämääräisesti koko viljelykauden ajan. Sen perustella ei pystytty havaitsemaan systemaattisia eroja eri kasvualustojen välillä.

Juuristoja havainnoitiin silmämääräisesti kokeen päätyttyä. Kaikissa alustoissa juuristo oli terve ja hyvännäköinen. Olennaisia eroja alustojen välillä ei havaittu.

Brix-analyyseja varten valittiin joka kuukauden ensimmäisellä poiminnalla jokaisesta ruudusta suurin piirtein samankokoinen ja samaa kypsyysastetta oleva tomaatti. Näytteet pakastettiin ja mittauksia on tehty ajan salliessa. Osa mittauksista on vielä tekemättä, joten niiden tuloksia ei voi vielä esitellä.

Kasvinsuojelullisilta ongelmilta pitkälti vältyttiin. Härmää, harmaahometta ja juuristotauteja ei koko kasvihuoneessa havaittu lainkaan viljelykauden aikana. Kauden lopulla huhtikuussa huoneessa oli ansarijauhiaisesiintymä, joka saatiin taltutettua biologisten torjuntaeliöiden avulla.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita -hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmista­jien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla

 

Teksti: Mari Kosonen

Kasvuturpeelle Kavereita ryhmäkasvien viljelyyn

/in

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

KaTuKa-hankkeen viljelmäkoe ryhmäkasveilla suoritettiin Huiskulan Puutarhalla tänä keväänä. Koekasvina oli pelargoni lajike ’Smart Senna Red’.  Koe aloitettiin viikolla 10, jolloin kaikki koealustat ruukutettiin käsin.

Neljä koealustaa

Verrannealustana oli Huiskulan oma seos, joka sisälsi turvetta ja hiekkaa. Koealustoja oli neljä. Novarbon koealusta sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua. Kekkilältä oli kaksi alustaa, Ecoboost ja Flow.  Ecoboost sisälsi turvetta, sammalta, puukuitua ja hiekkaa. Flow sisälsi turvetta, puukuitua ja hiekkaa. Kiteen Mato ja Multa Oy:n järviruokoalusta sisälsi kompostoitua järviruokoa ja ruokohelpeä.

Aikaisemmissa kokeissa järviruokoalusta on ollut lannoittamatonta, mutta niistä saatujen tulosten perusteella ravinteita päädyttiin nyt lisäämään alustaan ennen ruukutusta. Tästä oli selvästi hyötyä, sillä taimien kasvuun lähtö oli tasavaroista muihin alustoihin verrattuna.

Järviruokoalusta heikoin

Jokainen alusta oli omalla pöydällään. Näin eri alustoja pystyttiin kastelemaan hieman tavalla. Järviruokoalustaa kasteltiin viljelyn aikana joitakin kertoja useammin kuin muita alustoja. Sen vedenpidätyskyky oli muita alustoja heikompi. Myös sen kapillaarisuus oli heikompi, jolloin juuristo ei pystyneet hyödyntämään paakun yläosaa käytännössä lainkaan. Tämä aiheutti myös sen, että kasvualusta ruukun pinnalla jäi irtonaiseksi, kun juuret eivät sitoneet sitä, joten kasvualustaa varisi helposti pois ruukkuja käsiteltäessä. Kasvunsäädekäsittely annettiin kaikille koekasveille noin viikon kuluttua ruukutuksesta.

Kasvien korkeuksissa eroja

Loppuhavainnot tehtiin yhdeksän viikkoa ruukutuksen jälkeen. Otoskoko oli 20 kasvia kustakin alustasta, paitsi tuorepaino punnittiin vain kahdeksasta kasvista alustaa kohden.

Arvioinnin pohjana käytettiin Kauppapuutarhaliiton Ruukkukasvijaoston syyskuussa 2006 laatimaa Pelargonin laatuvaatimukset -ohjetta. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset sekä suositukset muodon, terveyden, kasvualustan ja juuriston sekä koon ja kehitysasteen suhteen. Vähimmäismyyntivaiheessa vähintään yhdessä kukkavarressa on värittyneitä nuppuja, muiden erottuessa selvästi lehdistön joukossa. Suositeltava myyntivaihe on sellainen, jossa on kahdessa kukkasarjassa kukkia auki. Kahdentoista sentin ruukuissa lehdistön korkeuden tulisi olla 12–20 cm ruukun yläreunasta mitattuna.

Kaikki havainnoidut kasvit täyttivät vähimmäisvaatimukset muodon ja terveyden osalta. Enemmistö kasveista saavutti lehdistön tavoitekorkeuden muissa alustoissa, mutta järviruokoalustassa alle puolet kasveista oli toivotun korkuisia. Tuorepaino määritettiin melko pienestä otoksesta, joten siinä on suurempi virhemarginaali. Voi kuitenkin sanoa, että järviruokoalustassa tuorepaino oli selvästi muita pienempi.

Kehitysasteen määrittäminen mittasi käytännössä sitä nopeutta, jolla myyntikypsyys saavutettiin. Vähimmäismyyntivaiheen saavuttivat kaikki kasvit kaikissa alustoissa, mutta suositeltavan myyntivaiheen osalta oli eroja. Eniten vähintään tämän kypsyysvaiheen kasveja oli Huiskulan omassa alustassa.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmistajien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla.

 

Teksti ja kuvat: Mari Kosonen

Suomen rumin maljakko valittu – kulta ei kelvannut

/in ,

Lepaan näyttelyssä esillä ollut Suomin rumin maljakko -äänestys herätti paljon huomiota ja kiitosta. Paikan päällä Lepaalla maljakkohyllyn äärellä kuultiin niin kauhistuneita kuin nauraviakin kommentteja, moni myös tunnisti oman tai tuttunsa maljakon rivistöstä. Myös media innostui aiheesta televisiota ja Ruotsia myöden. Yle teki aiheesta myös englanninkielisen tiedotteen.

Kansa on nyt äänestänyt, ja rumuus on määritelty. Kulta ei kiinnosta, mutta musta saa armon suomalaisten silmissä.

Ylivoimainen kolmikko

Ääniä annettiin kaikkiaan 1 168. Vielä perjantain jälkeen tilanne oli tasan kahden kaameimman välillä, mutta lauantaina tilanne selkiytyi voittajan eduksi selvästi. Kiiltävän kokokultainen, tulipunaisen ruusuparin koristama maljakko sai lopulta 21 prosenttia äänistä.

Kakkoseksi ponnisti sen vierellä poseerannut himmeän yönliila pytty, jossa oli kultaiset ornamentit ja kimaltava muovikristalli. Se sai 15 prosenttia äänistä. Kolmoseksi päätyi erikoinen kuparisen putkenpätkän ja mustan, jäykistetyn metalliketjun yhdistelmä 11 prosentin äänisaalilla.

– Monen maljakon ruumuuspotentiaali ei päässyt hienojen kotimaisten leikkokukkien takia täyteen loistoonsa. Moni ennakkosuosikki kaunistui odottamattomasti yhteensointuvien kukkien nostaessa arvoa, idean äiti, näyttelypäällikkö Elina Vuori toteaa.

Nyt onkin oiva hetki nostaa esiin ne kodin ehkä vähän vähemmänkin kauniit maljakot, täyttää ne loppukesän kotimaisella kukkarunsaudella ja nauttia kestävistä valinnoista.

Äänet hajautuivat lähes kaikkien kesken

Lähes kaikki 42 esillä olleesta maljakosta sai ääniä, vain kaksi jäi täysin ilman. Molemmat olivat mustia, joissa oli käsin maalattuja kukkia, toinen oli yksi näyttelyn suurimmista ja toinen pienimmistä. Nämä ovat nyt siis tuomittu olemaan kauniita.

– Näkyykö tässä kansamme perusluonne, vaatimattomuus, melankolia, turhan koreilun välttäminen, pohtii Vuori.

Osa näyttelyn vaaseista palautuu koteihinsa – niillä on siis jo rakastava koti. Osa löysi tapahtumassa uuden kodin, sillä nuoriso innostui vanhempien hirveinä pitämistä maljakoista. Loput pääsevät kohtaamaan puutarha-alan opiskelijoiden mielikuvituksen kukka-asettelun jalossa taidossa espoolaisessa Omnian oppilaitoksessa.

Maljakkoäänestys oli kenties suosituin Lepaa-näyttelyn oheisohjelmista koskaan, näyttelyn lähes 60-vuotisessa historiassa. Ensi vuonna pidetäänkin 60-vuotisjuhlanäyttely.

– Mitähän hauskaa me sinne keksimme!, Vuori miettii.

 

Lisää kuvia maljakoista Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Lepaa 2023 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Seuraava näyttely järjestetään 15.–17.8.2024.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657.
Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Koneita ja kukkia taas Lepaalla!

/in ,

– Lepaa 2023 -näyttelyssä ammattilaiset kohtaavat

60. kertaa järjestettävä puutarha- ja viheralan Lepaa 2023 -ammattinäyttely avautuu taas elokuussa. 17.–19. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävästä Lepaa 2023 -näyttelystä löytyy jälleen ledejä, sähköä ja happea, kuvailee näyttelypäällikkö Elina Vuori laajaa valikoimaa.

Mukana – jälleen uusia – yrityksiä viime vuoden tapaan

Näyttelyyn on ilmoittautunut näytteilleasettajia viime vuoden näyttelyn tapaan, eli yli 160 näytteilleasettajaa. Lepaa on vakiinnuttanut paikkansa monen tutun näytteilleasettajan kalenterissa.

– Joka vuosi mukana on kuitenkin uusia toimijoita. Tänäkin vuonna kolmisenkymmentä, Vuori kertoo.

Jokaiselle puutarha-alan sektorille kiinnostavaa asiaa

Konevalikoimaa ja uusinta tekniikkaa on taas runsaasti Lepaalla mukana. Esimerkiksi sähkökäyttöisten laitteiden kasvu jatkuu vahvana.

Torstaina järjestettävä niittyseminaari johdattaa nykyaikaisen niityn hoidon saloihin sekä tarvittaviin koneisiin. Ensi kertaa myös niitynhoidon koko koneketjuun ja useiden toimijoiden kalustoon pääsee tutustumaan seminaarin lopuksi järjestettävässä työnäytöksessä.

Viime vuoden näyttelyn Huippuosasto-nimityksen parhaasta kaupallisesta vireestä saaneet Cultum Oy ja Biotsek Oy eli ”Pikku-Italia” tuo Lepaalle lisää uusia italialaisia näytteilleasettajia.

– Italia on tunnettu vihannesviljelymaa, josta saamme hyviä käytäntöjä myös Suomeen, Elina Vuori sanoo.

Viheralueilla on valtava merkitys ihmisten hyvinvointiin. Viheralueiden viihtyisyyttä monipuolistavat näytteilleasettajista esimerkiksi J-Trading Oy Ab, jolta löytyvät myös monikäyttöiset hoidon koneet, Lehtovuori Oy, Leikkiturva Oy, SSTec Oy ja PK-Kaivin Oy.

Myös käsityökaluja tarvitsee jokainen alan toimija. Viherpalvelu Ettala Oy:n ARS-työkaluvarastoa täydennetään tunnetusti Lepaalla. Merkittävän eurooppalaisen Bahco-tuotemerkin käsityökalut ovat mukana ensi kertaa. Saksan puutarhamessuilla huomiota herättänyt kahteen suuntaan toimiva Innotank Oy:n mullistava lehtiharava on esillä näyttelyssä. Muista uusista näytteilleasettajista niin Milwaukee Tool kuin Ryobikin tarjoavat laajan valikoiman akkutyökaluja ja muita tuotteita puutarha-alan ammattilaisille.

Jätelain kiristyminen on tuonut näyttelyyn myös Biolanin, jolla on mukana kotipuutarhakompostorien lisäksi taloyhtiömittakaavan ratkaisuja kompostointiin. Kiertotalous näkyy myös lannoitus- ja kasvualustaratkaisuissa. Esimerkiksi Carbons Oy, Humuspehtoori Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy sekä Woodgrow Oy edustavat näitä yrityksiä.

Ohjelmaa seminaareista Suomen rumimman maljakon äänestykseen

Turve puhuttaa edelleen. Onko turve korvattavissa -seminaarissa torstaina 17.8. kuullaan kasvualustakokeista ja kasvualustavalmistajien kokemuksia. Perjantain seminaarissa 18.8. käsitellään robotiikkaa puutarha-alan töissä.

Koko näyttelyn ajan pääsee äänestämään Suomen ruminta maljakkoa. Leikkimielinen kilpailu osoittaa, kuinka rumuus tai kauneus on katsojan silmissä. Samaisessa B-hallissa pääsee äänestämään myös kauneinta kesäkukkaa. Esillä on kaikkien taimitoimittajien kausikasvien parhaimmisto.

Kasvien ystäville kiinnostavaa ohjelmaa ovat myös perjantaina oman kasvimusteen valmistaminen ja lauantaina 19.8. luento monivuotisista vihanneksista.

Lepaa 2023 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 17.–19.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Suomen rumimmat maljakot esillä Lepaa-näyttelyssä 17.–19.8.

/in ,

Onko sinullakin kaapissa se kaamea anopilta tai tädiltä lahjaksi saatu maljakko? Maljakko on kätevä lahjaesine, mutta sen kauneudesta voi olla monia näkemyksiä. Päätimme laittaa rumimmat maljakot samaan hyllyyn ja etsiä näistä kaikkein kauheimman.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suomen rumin maljakko -äänestys pidetään Lepaa 2023
-puutarhanäyttelyssä 17.–19. elokuuta. Näyttelykävijät pääsevät äänestämään noin 40 maljakon joukosta mielestään ruminta yksilöä. Äänestyksen tarkoituksena on juhlistaa maljakkojen kimaraa, niiden epätäydellisyyksiä ja moninaisuutta.

Idea kilpailuun lähti näyttelypäällikkö Elina Vuorelta.

– Itselläkin on maljakoita kertynyt vuosikymmenten saatossa kaikenlaisia, eikä parhaimman etsiminen uudelle kimpulle ole aina helppoa. Kaikki tuntuvat jollain tavoin vääriltä tai rumilta. Päätimmekin koota kerrankin kaikki kummalliset pytyt yhteen, Vuori kertoo.

Kilpailun tarkoituksena on myös muistuttaa trendien jalkoihin jääneen tavaran arvostamisesta. Voisimmeko kunnioittaa jo olemassa olevia, ehkä epätäydellisiä tavaroita enemmän sen sijaan, että päivitämme sisustusta muutaman vuoden välein?

Ehdokkaat on valittu näyttelyjärjestäjien omista kätköistä, ja listaa on täydennetty kirpputorilöydöillä.

– Rumuuskategorioita on erilaisia: on vanhanaikaiset maljakot, modernit ja kitchit, itse tehdyt, humoristiset ja esimerkiksi sesonkiaiheet. Yritimme löytää jokaisesta kategoriasta vähintään yhden ehdokkaan näyttelyyn, Vuori kertoo.

Rumuus ja kauneus ovat katsojan silmässä ja tarkoittavat hyvin eri asioita eri ihmisille.

– Kilpailu paljastaa myös mielenkiintoisia sukupolvieroja. Esimerkiksi 1980-luvun alun Kitch-maljakko voi olla z-sukupolvelle hyvinkin ajankohtainen löytö. 1970-luvun lasimöhkäleet ovat jo paikoin päässeet taas mukaan sisustukseen, Vuori miettii.

Voittaja julkistetaan tapahtuman jälkeen Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Maljakkojen rumuuskategoriat

  • Vanhanaikaiset (kerta kaikkiaan aika ajanut ohi)
  • Modernit (toimimattomat möhkäleet, kummat design-ihmeet)
  • Kitsch (tekokristalli, ruusukuvioidut, kultakimalteiset…)
  • Humoristiset (pepunmuotoiset, hassut naamat, hullunkuriset tekstit…)
  • Matkamuistot (koti- ja ulkomailta)
  • Itse tehdyt, keramiikka ym. (kömpelöt viritelmät)
  • Palkintomaljakot, esim. urheilukisoista (alpakka, lasi…)
  • Perintömaljakot (kultasepänliikkeen kristalli- ja tinahienoudet)
  • Lahjaksi saadut arvomaljakot, kristalli ym. (synttäri- ja eläkkeellejäämislahjat)
  • Suomalainen design, erityisesti vanhempi
  • Ulkomainen taide (Murano yms.)
  • Sesonkiaiheet, joulu, pääsiäinen…
  • ”Kekseliäät” muuta aihetta kuvaavat (pistooli, paperipussi, pää…)

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 17.–19.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Lisätietoja tapahtumasta:

näyttelypäällikkö Elina Vuori,
puh. 045 7733 2657


Kauppapuutarhaliitto

Veljestentie 16
00730 Helsinki

info (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kauppapuutarhaliitto
niinakangas


Kauppapuutarhaliitto


puutarhakauppa.fi
lepaa.fi

kauniistikotimainen.fi
puhtaastikotimainen.fi


Kauppapuutarhaliitto
Puutarha&Kauppa
Lepaa
Kauniistikotimainen
Puhtaastikotimainen


Kauppapuutarhaliitto
Puhtaastikotimainen
Kauniistikotimainen
Lepaa