Tomaattien ja kurkkujen suursesonki alkanut – tarjonta erinomainen

Aurinkoinen huhtikuinen viikko tuo mukanaan myös runsaan tarjonnan kotimaisia kasvihuonevihanneksia hevitiskeille.

– Tällä viikolla alkaa toden teolla kotimaisten kasvihuonevihannesten suursesonki. Erilaisten kotimaisten tomaattien tarjonta kaupoissa kasvaa reilusti tällä viikolla. Kurkun kasvaneesta sadosta ollaan saatukin nauttia jo muutama viikko. Hyvä tarjonta heijastuu tietenkin myös kuluttajahintoihin, vakuuttaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Erinomainen vihanneskesä tulossa

Haasteellinen talvi vaikutti tilapäisesti tomaatin ja kurkun viljelymääriin, mutta poikkeustilanne on ohi ja kevätsesonki alkanut. Tomaatin ja kurkun lisäksi myös salaatteja ja yrttejä saadaan kasvihuoneista tänä keväänä ja kesänä runsaasti. Lisäksi kotimaista paprikaa ja chiliä ilmestyy kauppojen tiskeille runsain määrin.

– Alkanut sesonki kestää runsaimmillaan pitkälle syksyyn saakka. Tarjonta ei suinkaan lopu syksyyn, vaan saamme nauttia kotimaisia kasvihuonevihanneksia vuoden ympäri tulevaisuudessakin. Uskomme, että ruuantuotanto kasvihuoneissa jatkuu normaaliin tapaan tästä eteenpäin vuoden jokaisena päivänä kuten ennenkin, Remes sanoo.

Näkymät alalla ovat positiiviset.

– Kasvihuoneviljelyä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ruuantuotannon on tapahduttava hallituissa olosuhteissa. Suomalainen kasvihuoneviljely- ja osaaminen on maailman huippua jo nyt, ja se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Meillä on vahva luottamus siihen, että kuluttajat haluavat jatkossakin ostaa kotimaisia kasvihuonevihanneksia, pohtii Remes.

Suomalaisten suosikit ovat hyvän olon ruokaa

Suomessa viljellyillä tomaateilla, kurkuilla ja salaateilla on kiistaton paikkansa suomalaisten ruokapöydässä. Kasvihuonevihannekset kattavat noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista – vuonna 2022 näitä tuoteryhmiä viljeltiin asukasta kohden noin 17 kiloa.

Kotimaisten tomaattien ja kurkkujen popsiminen on hyvin tasaista läpi vuoden, joten niillä on tärkeä paikka suomalaisten ravitsemuksessa vuodenajasta riippumatta. Kasvihuonevihannekset tekevät niistä nauttivalle hyvää monella tavalla.

– Kotimainen kurkku, tomaatti, salaatti ja yrtit ovat todellista hyvän olon ruokaa. Kun ostaa kotimaassa viljeltyjä kasvihuonevihanneksia, voi olla varma siitä, että ruoka on terveellistä, vastuullista ja työllistävää. Hyvän olon ruoka tekee hyvää monessa mielessä, Remes muistuttaa.

 

Vetoomus: Viljelylevyjen tuotanto kasvihuoneviljelijöille turvattava

Suomalaiset kasvihuoneyritykset ja niissä viljeltävät kasvihuonevihannekset ovat tärkeä osa kotimaista ruokahuoltoa ja omavaraisuutta. Suomalaiset arvostavat tuoreita ja turvallisia kotimaisia vihanneksia. Kasvihuoneissa viljeltiin vuonna 2022 noin 100 miljoonaa kiloa puhdasta kotimaista ruokaa. Kotimaiset tomaatit, kurkut ja salaatit kattavat jopa neljäsosan meidän suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.

Neovan tytäryhtiö Kekkilä-BVB on sulkemassa Haukinevan kasvualustatehtaan osana yrityksen tehostamistoimia. Samalla loppuu kasvihuoneviljelyssä erityisesti tomaatilla ja kurkulla käytössä olevan tärkeän kasvualustan, viljelylevyjen, tuotanto. Muu tuotanto pystytään siirtämään muihin tehtaisiin.

– Tämä on kasvihuonealalle erittäin huolestuttava ja ongelmallinen uutinen. Suuria haasteita aiheuttaa erityisesti Kekkilän esittämä tiukka aikataulu tuotannon lakkauttamisesta. Tässä ajassa viljelijöiden on lähes mahdotonta testata vaihtoehtoisten kasvualustojen toimivuutta viljelyssä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Viljelylevyjen tilauksia ei enää oteta vastaan, ja levyjen valmistus loppuu kokonaan 30.6.2023 mennessä.

– Uuden kasvualustan ja viljelytekniikan käyttöönotto vaatii viljelijältä merkittäviä panostuksia sekä aikaa. Aikaa, jota ei tässä tapauksessa viljelijöille tarjota, Remes jatkaa.

Päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia jopa vihannestuotannon huoltovarmuuteen. Haluammekin tuoda vahvasti esille viljelylevyjen tuotannon lopettamisen negatiiviset vaikutukset kasvihuoneyrittämiseen Suomessa. Viljelylevyjen tuotannolle tarvitaan lisäaikaa, jotta viljelijät ehtivät riittävässä määrin reagoida asiaan. Yritystoiminnassa nopeat toimintaympäristön muutokset voivat olla kohtalokkaita. 

– Suomalaisella kasvihuonealalla on tehty erinomaista työtä niin tuotannon vastuullisuuden, kuin tuotteiden laadun eteen. Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua. Toivomme, että hyvää kehitystä ei torpata liian hätäisillä päätöksillä, Remes sanoo.

Kauppapuutarhaliitto ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) vetoavat Kekkilä-BVB:n ja Neovan edustajiin. Harkitkaa vielä päätöksenne vaikutuksia kotimaiseen kasvihuonealaan ja vihannesten tuotantoon. Antakaa viljelijöille lisäaikaa vaihtoehtoisten kasvualustojen kokeilulle ja kehittämiselle. Tehkää päätöksiä, jotka tukevat kasvihuoneyrittäjiä ja varmistavat kotimaisen puutarhatuotannon jatkuvuuden osana suomalaista huoltovarmuutta.

Lisätietoja:

toiminnanjohtajan sijainen 
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi
Kauppapuutarhaliitto ry
www.kauppapuutarhaliitto.fi

toiminnanjohtaja 
Jonas Laxåback
040 940 2734
jonas.laxaback@slc.fi
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund rf
www.slc.fi/

Kotimaiset kasvihuonevihannekset täyttävät heviosastot huhtikuussa

Kevät tekee tuloaan Suomeen hitaasti, mutta varmasti. Kasvihuoneissa aurinko luo jo kesäiset ja mukavat olosuhteet vihannestaimien kasvulle. Keväällä kuluttajaa hemmotellaankin runsaalla valikoimalla puhtaita ja terveellisiä vihanneksia. Nyt on aika panostaa kotimaisten vihannesten ostamiseen.

– Satotasot kasvavat kevään edetessä ja tarjontaa on kautta linjan reilusti. Tomaatin osalta runsasta satoa päästään herkuttelemaan pääsiäisen jälkeen. Tämä alkaa heijastua myös kuluttajahintoihin, vakuuttaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Huippuosaamista ja positiivisia näkymiä tulevaan

Haasteellinen talvi energiakriiseineen vaikutti tilapäisesti viljelymääriin, mutta määrät ovat alkaneet normalisoitua. Tämä näkyy jo kurkulla ja ruukkuvihanneksilla, ja tomaatti seuraa pian perässä. Ympärivuotisella kasvihuoneviljelyllä on paikkansa Suomen ruokaturvan toteutumisen varmistamisessa, ja kasvihuoneviljelyosaaminen sekä -teknologia täällä pohjoisessa onkin kehittynyt huipputasolle. Satotasot nousevat ja kasvihuoneiden energiatehokkuus kasvaa.

– Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua. Kriiseistä huolimatta alan tulevaisuus nähdään varsin positiivisena. Meillä on vahva luottamus siihen, että kuluttajat haluavat jatkossakin ostaa kotimaisia kasvihuonevihanneksia, pohtii Remes.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat kuluttajan kestosuosikki

Suomessa viljellyillä maukkailla klassikkotomaateilla, raikkailla kurkuilla ja rapeilla salaateilla on kiistaton paikkansa suomalaisten ruokapöydässä. Nämä herkut kattavat noin 30 % suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista – vuonna 2022 näitä tuoteryhmiä viljeltiin asukasta kohden noin 17 kiloa.

Kotimaisten tomaattien ja kurkkujen popsiminen on hyvin tasaista läpi vuoden. Talven normaalista supistunut tarjonta vaikutti väistämättä myös kuluttajahintoihin ja aiheutti jonkin verran kysymyksiä myös Kauppapuutarhaliitolle. Runsaasti lisääntyvä tarjonta tulee näkymään kuluttajalle huhtikuun aikana hintojen normalisoitumisena.

Puhdasta hyvän olon ruokaa

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat erityisen puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

– Suomen ilmastossa ja kylmissä talvissa on myös etunsa – ne auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia. Biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa ovat arkipäivää ja viljelyhygieniaa noudatetaan suomalaisella tarkkuudella, kertoo Remes.

Nyt vietetään kurkkuviikkoa – tiedätkö montako kurkkua suomalainen syö vuodessa? 

Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 20.–26.3. Kurkku on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista erityisesti tuoreutensa, makunsa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Satonäkymät tälle keväälle ja tulevalle kesälle ovat erinomaiset.

10 kiloa jokaiselle suomalaiselle 

Kurkku on yksi yleisimmistä vihanneksista suomalaisten ruokapöydissä. Vuonna 2022 kasvihuonekurkkua viljeltiin Suomessa noin 50 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotiin noin 5 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa, että Suomessa syötiin noin 165 miljoonaa kurkkua. Keskiverto suomalainen syö siis noin 10 kiloa, eli 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina.

– Suomalaiset haluavat kurkkunsa nimenomaan kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 90 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes

Kurkun satonäkymät myös tälle keväälle ovat erinomaiset.

– Nyt auringon lämmittäessä vihannestaimia, kotimaisen kurkun tuotanto ja tarjonta lisääntyy kevättä kohti. Suomalaiset voivat luottaa siihen, että kotimaisen kurkun saatavuus on jatkossakin erinomainen, Remes sanoo.

Suomi on kurkun maailmanennätysmaa

Suomalainen kurkku rikkoo myös maailmanennätyksiä. Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2022 oli Suomessa 109 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Hollannissa keskisato 2020 oli 70 ja Espanjassa 10 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan yli 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna. 

– Kasvihuoneviljelyosaaminen on Suomessa maailman huipputasoa, jonka ansiosta ala on muun muassa pudottanut ilmastovaikutustaan 60 prosenttia vuodesta 2014. Tämä on kasvihuoneviljelijöiden vuosikymmenten työn tulos. Kotimainen kurkku on vastuullinen valinta, vuodenajasta huolimatta, Remes sanoo. 

Kurkkua viljelee Suomessa 117 yritystä 46 hehtaarin alalla. 

C-vitamiinipommi

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että kurkku on erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta. 

Parhaimmillaan kurkku maistuu tuoreena sellaisenaan. Kurkkua voi käyttää kuitenkin monenlaiseen ruuanlaittoon. Se sopii esimerkiksi vihersmoothieen tai pikkelöitynä erilaisten ruokien kylkeen. Yksi hittiresepti tällä hetkellä on myös kurkkusushi, jossa merilevä on korvattu kurkulla. 

Kurkun hedelmä on marja

Kurkku kuuluu Cucurbitaceae-heimoon, johon kuluu köynnöstäviä kasveja. Muita kurkkukasveja ovat esimerkiksi meloni, kurpitsa ja kiwano. Viljelykasvina kurkku tuottaa vihanneshedelmiä tai – kasvitieteellisesti ilmaistuna – erivärisiä, erimuotoisia ja erikokoisia maltoisia marjoja. Nykyiset viljelylajikkeet ovat partenokarppisia eli tuottavat pelkästään emikukkia, joista kehittyy hedelmä ilman pölytystä. 

Maailmalta löytyy paljon erilaisia kurkkuja, esimerkiksi valkoisia ja jopa keltaisia kurkkuja. Toistaiseksi näitä ei olla nähty Suomen markkinoilla viime vuosikymmeninä. Tiettävästi 1940- ja 1950-luvulla Helsingin torilla myytiin ympäristökunnissa lavoissa viljeltyjä valkoisia kurkkuja.

Kevään ensimmäinen ulkokasvi kestää jopa kymmenen pakkasastetta

Kevään viherpeukalo syyhyää, mutta yöpakkaset haittaavat vielä ulkokasvikauden aloittamista? Ei hätää: vuoden ensimmäinen ulkokasvi tetenarsissi kestää jopa kymmentä pakkasastetta.

Kestävä kevään tuoja

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi.

– Tetenarsissi pärjää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Myöskään pieni lumisade ei sitä hetkauta. Juuri nyt on paras aika hankkia tetenarsissit kotiin, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että tetenarsissin ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa enemmän kuin kymmenen astetta, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi. Pakkasjakson jälkeen tetenarsissin lehdet ja kukat voivat näyttää hieman nuokahtaneilta. Ne toipuvat kuitenkin entiselleen heti, kun lämpötila nousee lähelle nollaa.

Ulos, parvekkeelle tai sisälle

Tetenarsissi sopii hyvin jokaiseen kotiin, oli asunnossa ulkotilaa tai ei. Tetenarsissi sopii erinomaisesti myös sisäkukaksi tuomaan kevättunnelmaa. Kasvi kestää kuitenkin parhaiten viileässä, joten se kannattaa nostaa ainakin yöksi viileämpään paikkaan, jos mahdollista.

Ulos tetenarsissin voi istuttaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi sopii hyvin myös hautakukaksi.

Suomessa jo 40 vuotta

Tetenarsissi on tulppaanin ohella suosituin kevään kasvi. Tetenarsissia viljeltiin ensimmäisen kerran Suomen markkinoille keväällä 1982. Nyt kasvia myydään vuosittain jo yli 4 miljoonaa ruukkua.

– Kun tetenarsissi tuli Suomeen, sen suosio oli huikeaa ja viljelymäärät kasvoivat nopeasti. Suosion syitä on helppo arvella: keväinen väri, helppohoitoisuus ja kylmänkestävyys. Suomen kevät on arvaamaton ja tetenasissi kestää hyvin, oli mittarissa sitten 10 astetta plussaa tai miinusta, Rantala sanoo.

Tetenarsisseja viljelee Suomessa noin 30 kauppapuutarhaa.

Yksinäiset narsissit valtaavat Suomen torstaina

Torstaina 16.3. Suomi täyttyy löytäjää odottavista tetenarsisseista, kun Kauppapuutarhaliitto järjestää jo kahdeksatta kertaa Yksinäinen narsissi -tempauksen, jossa yksinäiset narsissit etsivät uutta kotia. Tempauksessa puutarhat ja kukkakaupat jakavat tetenarsissipaketteja vilkkaisiin paikkoihin ihmisten löydettäväksi ja iloksi ympäri Suomen. Löytäjä saa pitää paketin, ja häntä pyydetään kertomaan sosiaalisessa mediassa, mistä tetenarsissi on löydetty.

5000 yksinäistä narsissia

Yksinäisiä narsisseja on jakamassa 99 eri toimijaa 78 eri paikkakunnalla eri puolella Suomea. Mukana on viljelijöitä, puutarhoja sekä kukkakauppoja. Narsisseja on jaossa yhteensä ainakin 5000 ruukkua.

– Yksinäinen narsissi -kampanjan tarkoituksena on viestiä tetenarsissien käynnissä olevasta tetenarsissin sesongista ja siitä, että niitä viljellään paikallisesti eri puolilla Suomea. Tempauksella halutaan myös ilahduttaa ja tuoda iloa ihmisten arkipäivään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Pakkasenkestävä kevätkasvi

Yksinäinen narsissi -tempaus viestii myös tetenarsissin kestävyydestä: se pärjää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Kasvi onkin ensimmäinen kevään ulkokasvi. Tetenarsisseja viljellään vuosittain noin 50 yrityksessä eri puolilla Suomea ja niitä on saatavilla helmikuulta huhtikuulle. Sesonki huipentuu pääsiäiseen.

Löydettyjä narsisseja voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #yksinäinennarsissi sekä kotimaisista kukista kertovalla Kauniisti kotimaisen kanavilla Instagramissa ja Facebookissa. Tarkkaile ympäristöä ulkona liikkuessa torstaina 16.3.!

 

Kaupunki, jossa jako toteutetaan Yritys
Akaa Palkinpään puutarha / Jennin Kukka ja Puutarha Oy
Espoo Kukkatalo Maritta
Espoo Lähderannan kukka
Espoo ja Länsi-Vantaa Kukkakauppa Soukan Sydän
Eura Kauttuan Kukkasiskot Oy
Eurajoki Kukkastudiolempi
Eurajoki Kukkastudiolempi
Haapajärvi Veihtilahden Puutarha Oy
Hanko Anemone kukkakauppa
Hanko &  Karjaa Happy Flower
Hattula Lakstedtin Puutarha
Hattula Parolan kukkakauppa
Helsinki Pirilän Kukkatalo
Helsinki Kukkahuone Viviella
Helsinki Eiran kukkakioski Tmi Susanne Nicol
Helsinki ja Espoo Syväsen kukka/ouzza oy
Hollola Hollolan kukka ja hautauspalvelu
Hämeenkoski/Hollola Heliä
Ii Arvo Kova Oy, Iin Kukkakauppa
Joensuu S-kukkakauppa
Jyväskylä Huiskula-Hilverda
Jyväskylä Kukkakauppa Ilona/Osuuskauppa Keskimaa
Kaarina Pirilän Kukkatalo Oy
Kangasala Kukkivat Home&Deco
Kankaanpää (+Honkajoki) Tmi Puutarha Rauno Nieminen
Kannonkoski Kannon Kukka Oy
Karkkila Puutarha Sundström
Kauhajoki Suupohjan koulutuskuntayhtymä
Kemi Kukka&Design Tuula Lokka
Kemiönsaari Kukkapalvelu Tiarella
Kempele Arvo Kova Oy, Keijun Kukkapuoti
Kinnula Olkikukka
Kirkkonummi Kirkkonummen kukka ja ho
Kokkola Lindell Flowers
Kouvola Haavikon Puutarha
Kuusamo Prisman Kukka
Kämmenniemi Kämmenkukka
Lahti Kukkakauppa Villiviini
Lahti Ruolan Kukka
Lammi Porkkalan Kartanon Kukkakulma
Lappeenranta Kukkakauppa ja hautaustoimisto Nyberg Oy
Lapua + Kauhava Hantulan Kukkakauppa
Lievestuore Päivin pieni kukkapuoti
Littoinen Gugga
Lohja Saarelman puutarha
Loimaa Järvisen kauppapuutarha oy
Loviisa Dream Flower
Loviisa Kaivokukka
Luvia Luvian kukka
Masku Mimosan kukka Masku ay
Muurame Ritun Puutarha
Muurame Ritun Puutarha
Muurame Muuramen kukka- ja hautaustoimisto kannel
Mynämäki Sundellin puutarha
Nakkila Nakkilan Kukka ja Terälehti
Nokia Hautausmaan Kukka
Nurmijärvi Kukka-Mökki klaukkala oy
Oulainen Hiitolan Kukkatalo
Oulunsalo Arvo Kova Oy, Kukka & Lahja Ruusu
Paimio Paimion kukkapalvelu
Panelia Muistohautaus Oy / Panelian Kukka
Pieksämäki Partaharjun Puutarha Oy
Pieksämäki Lapin kukka ja hautauspalvelu
Pori Antinkukka
Pornainen Pornaisten Kukka /Mistilon Oy
Porvoo Cassandras Trädgård
Porvoo Henriettas blommor- Henriettan kukat
Porvoo Porvoon Kukkatalo
Punkalaidun Kesälaitumen Kukka Ky
Pälkäne Tmi Marika Pellikka Pälkäneen kukkakauppa
Raisio Pirilän Kukkatalo Oy
Ranua Villa Havula-Puutarhurin Maja, Kukka-ja käsityöputiikki
Rauma Rauman Kukka-Shop Rosa
Riihimäki Pirilän Kukkatalo Oy
Saarijärvi Saarijärven Kukkakulma
Salo Pirilän Kukkatalo
Salo Kukkakauppa Bella-Regina
Salo/Perniö Kukkakatri
Siilinjärvi Kukkaispalvelu SatuMaa
Säkylä Kukka-ja puutarhakauppa Lillukka
Taivalkoski Pesiölän Puutarha Oy
Tampere Pirilän Kukkatalo Oy
Tampere Huiskula-Hilverda
Tampere Kukkakauppa Pikkukilpi (Jouni Raninen Oy)
Tarttila (Valkeakoski) Silpakan puutarha
Turku Lepolan Puutarha Oy
Turku Huiskula
Turku Runosmäen Kukka
Tuusniemi Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky
Tuusula Pirilän Kukkatalo OY
Uurainen ja Tikkakoski (Jyväskylä) Kukkapalvelu Calla
Uusikaupunki Kukkakauppa Kultapiisku
Uusikaupunki Siivosen Kukkapirtti
Vaasa Blomsteraffär Wasaflorist Kukkakauppa
Veteli Harmaakiven puutarha ky
Vieremä Vieremän kukka ja hautauspalvelu Oy
Vihti Veljekset Nuorinko Onnelan Puutarha Ky
Ylivieska Hiitolan kukkatalo

Nyt vietetään yrttiviikkoa – tiedätkö mikä on suomalaisten suosikkiyrtti?

Valtakunnallista yrttiviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 13.–19.3. Tuoreyrteillä on nykypäivänä vankka asema suomalaisten jokapäiväisessä ruuanlaitossa. Lajivalikoiman ja viljelymäärien kasvu on ollut huimaa 1990-luvulta saakka.

Vahva TOP 2

Suosituimman yrtin paikkaa pitää suomalaisten kesäsuosikki tilli. Kovana kakkosena heti perässä tulee basilika. Tuoreimpien Luonnonvarakeskuksen puutarhatilastojen mukaan basilika on nyt kirinyt aivan tillin rinnalle. Tilliä viljeltiin vuonna 2022 7,7 miljoonaa ruukkua ja basilikaa 7,6 miljoonaa ruukkua. Tillin ja basilikan jälkeen suosituimpia yrttejä ovat persilja, korianteri ja ruohosipuli. Yrttimarkkinoilla tapahtui suuri käänne kymmenisen vuotta sitten, kun basilika ohitti kulutusmäärissä kakkospaikalla pitkään ollen persiljan. Kolmossijaa pitävää persiljaa viljeltiin vuonna 2022 neljä miljoonaa ruukkua. Top 3:sta lähentelee korianteri, jonka kulutus on lisääntynyt paljon viime vuosina.

33 miljoonaa yrttiä

Suomalaisten yrttien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2022 yrttejä viljeltiin noin 33 miljoonaa ruukkua, kun vielä vuonna 2014 määrä oli noin 24 miljoonaa ruukkua. Jokaiselle suomalaiselle viljellään noin 6 ruukkua yrttiä vuodessa.

– Suomessa yrttejä kasvattaa noin 30 kauppapuutarhaa eri puolilla Suomea. Kevätauringon lämmittäessä yrttien taimia, kauppapuutarhoilta saadaan nyt erityisen paljon maukkaita lähiyrttejä suomalaisten lautasille, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten lautasille 1990-luvulla

Tuoreyrttejä alkoi ilmestyä suomalaisten ruokapöytiin enenevässä määrin 1990-luvulla. 1990-luvun alussa yrttivalikoima rajautui lähinnä tilliin, basilikaan ja persiljaan. Kasvava suosio johtui muun muassa erilaisten kokkiohjelmien ansioista, jotka alkoivat yleistyä. Niissä opetettiin suomalaisille yrttien käyttöä kaikenlaisissa ruuissa. Myös matkustamisen lisääntyminen on lisännyt yrttien käyttöä. Esimerkiksi tuoreen korianterin käyttö on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, kun suomalaiset ovat Aasian matkoillaan innostuneen maanosan makumaailmasta. Nykyään kotimaisia yrttejä on saatavilla vuodenkierrossa jo noin kolmisenkymmentä erilaista lajia.

Viisi vinkkiä yrttien käyttöön

  1. Aromikkaat yrtit ovat hyvä lisä monenlaiseen ruokaan. Niitä suosimalla voi välttää liiallista suolan käyttöä ruoanlaitossa. Monesti mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit.
  2. Tuoreet yrtit sisältävät runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita. Jotta ravinteet säilyvät tuoreyrteissä, kannattaa ne lisätä ruokaan vasta aivan kypsennyksen loppuvaiheessa.
  3. Mietoja yrttejä, kuten basilikaa, persiljaa ja kirveliä, voi lisätä reippaalla kädellä esimerkiksi salaatteihin. Ne toimivat hyvin myös valmiiden annosten päälle ripoteltuina herkullisina somisteina.
  4. Aromiltaan voimakkaat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienelläkin määrällä.
  5. Mieluisat makuparit löytyvät parhaiten kokeilemalla. Persiljalle sopivat esimerkiksi perunat ja sienet. Basilika maistuu salaatissa kurkun ja hyvän öljyn kanssa, rosmariini puolestaan metsäsienten kera ja ruohosipuli keväisten parsaruokien parina. Inspiroidu lisää reseptipankkimme ideoiden parissa!

Kasvihuoneyritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja opiskelijoille

Vihanneksia ja kukkia viljelevät kasvihuoneyritykset ympäri Suomen etsivät puutarha-alan opiskelijoita harjoitteluun. Kauppapuutarhaliitto kerää listaan harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä. Mukana on yli 50 yritystä. Listalta löytyy erikokoisia kukkia tai vihanneksia viljeleviä yrityksiä eri puolelta Suomea. Listan pääsee lataamaan täyttämällä lomakkeen.

42 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä

Suomalaisista jopa 42 prosenttia aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä tänä vuonna. Naisista vielä suurempi osa aikoo syödä enemmän kotimaisia kasviksia, 49 prosenttia. Miehet aikovat lisätä kasvisten syöntiä hieman varovaisemmin, heistä 34 prosenttia  aikoo syödä enemmän kasviksia tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan ikäryhmissä ei ole suuria eroja, jokaisessa ikäryhmässä kotimaisten kasvisten syönnin lisäämistä suunnittelee noin 40 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaisten kasvisten syöntiä aikovat lisätä 25–35-vuotiaat, jopa 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan paljon ja se on erinomainen asia. Monesti keskustelu painottuu kuitenkin erilaisiin kasviproteiinilähteisiin. Olen iloinen, jos myös kasvisten ja erityisesti kotimaisten kasvisten syöminen lisääntyisi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten kasvisten syönti vähentynyt viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet söivät keskimäärin 316 grammaa ja naiset 380 grammaa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden lukujen valossa keskiverto suomalainen siis söi tuoreita kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä. Tullin tilastojen mukaan vihannesten tuonti on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Myöskään kotimainen kasvis- ja hedelmätuotanto ei ole kasvanut viime vuosina, vaan on pysytellyt samassa, noin 300:ssa miljoonassa kilossa.

– Suomalaisen ruokavalioon mahtuisi päivässä 150 grammaa enemmän kasviksia. Olisi hienoa, jos tämä lisäys tulisi kotimaisista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Kotimaiset kasvikset kasvavat lähellä, jolloin meillä on paljon enemmän tietoa tuotanto-olosuhteista, tuotantomenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta. Tiedämme esimerkiksi, että kotimainen kasvihuonevihannesviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004, Kangas kertoo.

Kasvihuonevihannekset suomalaisten suosikkeja

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällistä ruokavaliota.

– Kasvihuonevihannesten suosio perustuu niiden tuoreuteen, helppouteen ja kotimaisuuteen. Ne ovat heti käyttövalmiita, tulevat läheltä ja sopivat jokaiseen ruokavalioon. Helppokäyttöisyyden ansiosta niillä saa kätevästi lisättyä kasvisten syöntiä. Niitä on myös saatavilla ympäri vuoden, tälläkin hetkellä vuodenajalle tyypilliseen hintaan, Kangas sanoo.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-23.1.2023

 

Tulppaaneja 74 miljoonaa

Kotimaiset tulppaanit ovat täyttäneet markettien ja kukkakauppojen hyllyt. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomessa noin 74 miljoonaa kappaletta. Viime kaudella tulppaaneja viljeltiin noin 69 miljoonaa, joten määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia.

Yli 500 lajiketta

Tulppaanilajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Kaikkia lajikkeita ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä aikaa, vaan joitain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana.

– Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä yli 500 erilaista. Lajikkeita on saatavilla kuitenkin hyvin erilaisia määriä: kun jotain lajikkeita on useampi miljoona, toista voi olla vain muutama sata. Ostoskoriin saattaa siis osua todellinen harvinaisuuskin. Suosituimpia ovat vaaleanpunaisen, keltaisen, valkoisen ja punaisen eri sävyt, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suosituin lajike jo monta vuotta putkeen on ollut keltainen Yellow Flight, jota viljellään tänäkin vuonna eniten.

Vaaleanpunaiset nousussa, keltaista loppukaudesta

Värivalikoimassa ei ole tänä vuonna suuria muutoksia verrattuna viime vuosiin. Vaaleanpunaisen suosio on kuitenkin hienoisesti noussut.

–  Vaaleanpunainen on nyt suosittu ja sitä onkin saatavilla monenlaisia eri lajikkeita. Tammikuulla menee vähemmän punaista, sillä joulun jälkeen halutaan vähän jotain muuta. Punaisenkin suosio lisääntyy kuitenkin sesongin jatkuessa. Keltaiset lajikkeet ovat suositumpia kun mennään kohti pääsiäistä, Rantala kertoo.

Ystävänpäivä isoin sesonki

Tulppaanisesonki on lähtenyt käyntiin hyvin. Sää on suosinut myyntiä, kun lämpötila on plussan puolella, jolloin esimerkiksi kukkakaupat voivat pitää tulppaaneja ulkona. Sesonki kiihtyy kunnolla helmikuussa, kun ystävänpäivä lähestyy.

– Ystävänpäivä on tulppaanin isoin sesonki. Myös naistenpäivänä on hyvä sesonki tulppaanille, mutta se on selvästi pienempi kuin ystävänpäivä. Kolmas suuri sesonki on pääsiäinen. Tulppaanin myyntikausi päättyykin melko pian pääsiäisen jälkeen, Rantala kertoo.

Suomalaiset ahkeria tulppaaninostajia

Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Suomalaiset ovat yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: laaja saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta.

– Tulppaani on muodostunut suomalaisille valon ja kevään symboliksi, joka piristää vielä pimeää vuodenaikaa. Lisäksi monet eri väri- ja lajikevaihtoehdot tarjoavat jokaiselle omanlaisensa kukan, Rantala sanoo.