Tomaatin tuotanto vähenee puoleen tulevana talvena

Energiakriisi kurittaa myös kasvihuonealaa. Suurin tuotantokustannus kasvihuoneyrityksille on energia ja koska kaikkien energianlähteiden hinta on noussut merkittävästi, erityisesti sähkön, on monen kasvihuoneyrityksen sopeutuminen tilanteeseen erittäin hankalaa. Osa kasvihuoneviljelijöistä on tehnyt päätöksen olla viljelemättä tänä talvena.

– Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10–20 prosenttia, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.

– Mediassa on näkynyt virheellistä tietoa, että kotimaista tomaattia tai kurkkua ei saisi talvella ollenkaan. Sellaista tilannetta ei ole tulossa, sillä osa viljelijöistä viljelee näillä näkymin normaalisti ja laadukkaita kotimaisia kasvihuonetuotteita on ympäri vuoden saatavilla, Kangas sanoo.

Kotimainen kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala

Talvi tulee olemaan kasvihuoneviljelijöille ennennäkemättömän hankala, mutta kun kriisistä selvitään, on tulevaisuus valoisa.

– Kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala Suomessa. Ilmaston muuttuessa tarvitsemme ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa. Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa, Kangas muistuttaa.

Suomalaiset kasvihuoneyritykset ovat kiinnittäneet ahkerasti huomiota ilmastovaikutukseensa viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004. Pudotus johtuu siirtymisestä uusiutuviin energianlähteisiin. Tutkimuksesta selviää myös suomalaisten kasvihuoneiden vastuullinen veden käyttö. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

– Laadukas ja vastuullinen ruuantuotanto kantaa tulevaisuuteen. Kasvihuoneviljely on tässä kehityksessä suunnannäyttäjä Suomessa, Kangas sanoo.

Ledit, robotit ja sähkökäyttöiset työkoneet tulevat! – Lepaa 2022 kertoo, missä puutarha-alalla mennään

Lähes 60 vuoden perinteitä kantavaa puutarha- ja viheralan Lepaa 2022 -ammattinäyttelyä on odotettu. Nyt 11.–13. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävä Lepaa 2022 -näyttely kokoaa alan toimijat ja antaa pätevän katsauksen alan kuulumisista.

– Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja, ja monin tavoin haastavat ajat jatkuvat edelleen. Puutarha- ja viheralalla kehitys ei kuitenkaan ole loppunut, vaan pikemminkin kiihtynyt. Tämän tapahtuma jälleen osoittaa, näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo.

Puutarha-ala vihertyy entisestään

Näyttelyyn on ilmoittautunut lähes 170 näytteilleasettajaa. Mukana on monia tuttuja vuosien takaa, mutta myös aivan uusia yrityksiä innovatiivisine tuotteineen. Mukana on muun muassa robottiyritys Tanskasta, useita uuden sukupolven LED-valotusta viljelyyn tarjoavia yrityksiä sekä erilaisia kiertotalouteen perustuvia yrityksiä tuotteineen. Myös sähkökäyttöisyys tulee yhä vahvemmin myös ison kokoluokan työkoneisiin.

– Tuotteisiin tutustuminen omin silmin voittaa netin tai katalogin selaamisen. Lepaalla on myös mahdollisuus päästä itse esimerkiksi ajamaan koneita, Elina Vuori muistuttaa.

Ajankohtaisia aiheita ja inspiraatiota

Näyttelyn oheisohjelma tarjoaa ajankohtaisia aiheita. Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämä niittyseminaari esittelee niittyjen tavoitteita ja erilaisten niityn perustamistapojen vaikutuksia eliölajistoon ja hoidon tuloksiin. Niityillä kaupungeissa tavoitellaan kestäviä tapoja ylläpitää viheralueita ja torjutaan luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuuteen auttaa hyönteisten tunnistaminen, mitä pääsee testaamaan Ötökkärasteilla. Perjantaina biologi Leena Luoto kertoo tuoreista tuloksista tuholaisten torjunnasta kumppanuuskas-
vien avulla.

Biologinen kasvinsuojelu vaatii onnistuakseen koko ajan tiedon päivittämistä, joka onnistuu Biotus Oy:n kasvihuone- ja tunneliviljelijöille suunnatuissa seminaareissa.

Leikkokukkapaneelissa torstaina puhutaan kotimaisen leikkokukan kasvaneesta suosiosta. Lyhyet kuljetusmatkat ja viljely vastuullisissa olosuhteissa kiinnostavat. Mukana keskustelemassa kukkaviljelijöitä, kukkakauppias, opettaja ja kaupan sisäänostaja.

Yksi erikoisimmista työnäytöksistä nähdään Imukaivuun osastolla. Yrityksellä on Suomen suurin imuri, jolla voi esimerkiksi vaihtaa vanhojen katupuiden kasvualustaa paremmaksi puita suuremmin vahingoittamatta.

Tuttujen tapaaminen yhä merkityksellisempää

– Kolmen vuoden tauon jälkeen ihmiset haluavat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia kasvokkain. Lepaa yhdistää monia alan toimijoita, ja täällä nähdään tuttuja kenties sen ainoan kerran vuodessa, näyttelypäällikkö Vuori sanoo.

Lepaa tarjoaakin nähtävää koko päiväksi. Kun haluat pitää tauon ihmisvilinästä, kannattaa hetki kävellä Hämeen ammattikorkeakoulun yli satavuotiaassa, hyvin hoidetussa puistossa tai vaikka Lepaan virran rannalla.

Kotiinviemiset saa ostaa mukaansa jollei näyttelystä, niin viimeistään Lepaan Viinitilalta tai Savipajalta.

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin tarkemmin näyttelyoppaasta

Lepaa 2022 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, sekä Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa, sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Korona-aikana tapahtuma järjestettiin e-tapahtumana. Näyttely on avoinna 11.–13.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 jalauantaina kello 10–16.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto 2022 – kasvihuonetuotantoa kehittäviä ideoita etsitään

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Osallistua voi myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.


Osallistumisohjeet

Osallistua voi täyttämällä lomakkeen.

Ehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Asiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Osallistuneista voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet ehdotusten laadintaan.

Osallistua voivat suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Tuomaristoon kuuluvat, ohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta eivät voi osallistua.

Tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Palkintosumma on 10.000 euroa. Tuomaristo voi päätyä jakamaan palkintosumman, tai myös olla jakamatta palkintoja. Palkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Tampereella 27.10.2022.

Kilpailuaika on 20.6. – 12.9.2022 klo 23.59.

Lisätietoja:

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Suomalaiset ostavat 35 miljoonaa kesäkukkaa

Kesäkukkamyymälöiden värikäs sesonki on täydessä vauhdissa. Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja eniten suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Suomalaiset ostavat vuosittain noin 35 miljoonaa kesäkukkaa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea.

– Kesäkukkatarhat myyvät Suomessa kasvatettuja lähikukkia, myös sellaisia lajeja ja lajikkeita, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat ja miltei jokaisesta kunnasta löytyy oma kukkia myyvä puutarha, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suosituin kesäkukka on ylivoimaisesti orvokki, jota viljellään yli 9 miljoonaa kasvia. Seuraavaksi suosituin on pelargoni yli neljällä miljoonalla kasvilla. Muita suosittuja ovat muun muassa petuniat, samettikukat, begoniat ja lobeliat. Joka vuosi entistä suositumpia ovat myös hyötykasvit, kuten mansikka-amppelit, tomaatintaimet ja erilaiset yrtit.

Sesongin alku myöhäisempi tänä vuonna

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä puutarhoilla on tehty ennätysmyyntejä viime vuosina. Kylmä toukokuu on kuitenkin hidastanut tämän vuoden myynnin aloitusta.

– Sää on merkittävin tekijä kesäkukkien menekissä. Kun aurinkoiset kelit vihdoin saapuvat, myymälät ovat heti täynnä väkeä. Tänä vuonna kausi on alkanut hitaasti. Esimerkkejä viileistä toukokuista on kuitenkin menneisyydessä monia, ja niinäkin vuosina kasvihuoneet on myyty lopulta tyhjiksi, kun säät ovat lämmenneet. Positiivisia siis ollaan tänäkin vuonna, Kangas selvittää.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 27.5.

Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia Käy kasvihuoneeseen -teemapäivällä 27.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen

Tiedätkö, mikä kukka on äitienpäivänä sesongissa?

Toukokuun alun ajankohtaisimpia sesonkikukkia ovat kotimaiset kesäkukat, joita myydään paikallisissa puutarhamyymälöissä ympäri Suomen. Puutarhojen sesonki alkaa perinteisesti vappuna, joten nyt kannattaa ilahduttaa äitiä kotimaisella lähikukalla. Nyt on erityisesti suosittujen pelargonien aikaa.

Suomalaisten suosikkikukka

Pelargoni on suosituin kesäkukka orvokin ohella Suomessa. Pelargoneja viljellään vuosittain yli neljä miljoonaa kasvia. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi, joka soveltuu niin ulos kesäkukaksi kuin sisälle ympärivuotiseksi ruukkukukaksi. Väri- ja lajivalikoimaa on runsaasti. Pelargoneja on saatavilla punaisen, vaaleanpunaisen, valkoisen, oranssin ja liilan eri sävyissä. Myös kaksivärisiä pelargoneja on tarjolla. Suosituimpia ovat kotipelargonit, joissa on pallomaiset kukat. Muita pelargoniryhmiä ovat esimerkiksi parvekelaatikoihin ja amppeleihin sopivat riippapelargonit sekä pystykasvuisemmat jalopelargonit.

Lämpöä ja tilaa

Pelargonit ovat pitkään ilahduttavia kesäkukkia, sillä aloitettuaan kukinnan ne jaksavat kukkia läpi kesän. Kuihtuneet kukat kannattaa poistaa varren nivelkohdasta saakka. Näin kukka on siistimpi ja se alkaa kasvattaa uusia varsia. Pelargoni on alunperin kotoisia Etelä-Afrikasta, joten se rakastaa lämpöä ja aurinkoa. Pelargonia kannattaa kastella tasaisesti ja lannoittaa kerran viikossa. Pelargoni tosin sietää paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä.

Hallaa pelargoni ei kuitenkaan siedä. Jos se saa kylmää, niin kukat kuivahtavat ja kuolevat. Kasvi on kuitenkin kestävä ja sen saa elpymään, jos lehdet ovat suurimmaksi osaksi säästyneet hallan vaurioilta. Kun pelargoni viettää koko kesän ulkona se on karaistunut kestämään yllättävän hyvin myös viilenevän syksyn lämpötiloja. Usein se onkin viimeisiä parvekkeelta poistettavia kukkivia kasveja.

Vinkki: Älä istuta kasveja aivan vierekkäin, sillä pelargoni tarvitsee tilaa ympärilleen. Kasvien väliin kannattaa jättää tilaa noin 20 senttimetriä.

Muita ajankohtaisia kukkalahjoja

Kotimaisia sesonkikukkia pelargonin lisäksi ovat ruukkuruusu ja hortensia. Säiden lämmettyä molemmat kasvit viihtyvät hyvin parvekkeella ja terassilla. Ruukkuruusun voi istuttaa kesällä puutarhaan.

Äitiä voi ilahduttaa myös muilla kotimaisilla ruukkukukilla. Tarjolla on ruusubegoniaa, tulilatvaa, ruukkukrysanteemia, soilikkia, kiinanruusua, paavalinkukkaa ja muurinkelloa. Ruukkukukka ilahduttaa äitiä ympäri vuoden.

Päiväkodit ja koulut istuttavat vapuksi 6000 orvokkia

Päiväkodit ja koulut pääsevät istuttamaan tuhansittain orvokkeja eri puolilla Suomea perjantaina 29.4. Orvokkipäivä-nimellä kulkevassa tempauksessa kukkia viljelevät lähipuutarhat lahjoittavat orvokkeja paikallisille kouluille ja päiväkodeille. Tempaus on kotimaisten kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestön Kauppapuutarhaliiton järjestämä tapahtuma, jossa innostetaan ja tutustutetaan lapsia puutarhatöihin. Tempauksella halutaan myös tuoda vapuksi iloa ja väriä erilaisiin pihoihin sekä kertoa kotimaisista lähikukista. Tempaus on jo perinne: se järjestettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa ja sen jälkeen lähes joka kevät.

– Tänä vuonna orvokkeja lahjoitetaan noin 120:een päiväkotiin tai kouluun ympäri Suomen. Jokaiseen kohteeseen lahjoitetaan vähintään 50 orvokkia, joten koulut ja päiväkodit pääsevät istuttamaan yhteensä ainakin 6000 orvokkia, kertoo viestintäpäällikkö Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta.

Orvokit on kasvatettu Suomessa paikallisilla lähipuutarhoilla. Puutarhoja on mukana tempauksessa yhteensä 33 eri puolilta Suomea. Puutarhat lahjoittavat orvokkeja useampaan kohteeseen lähialueellaan. Orvokkeja lahjoittavat puutarhat sekä kohteet näkyvät kuntakohtaisesti alla olevassa taulukossa.

Orvokki on ensimmäinen kesäkukka

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden. Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään vuosittain lähes kymmenen miljoonaa kappaletta. Toisena tulee pelargoni, jota viljellään vuosittain noin neljä miljoonaa kappaletta. Yhteensä kaikkia kesäkukkia viljellään noin 35 miljoonaa kappaletta.

Orvokki kestää pientä pakkastakin, joten orvokilla on helppo aloittaa kesäkukkakausi jo huhtikuussa. Kukkien väriskaala on laaja ja kukan koko vaihtelee lajikkeesta riippuen lantin kokoisesta lapsen kämmenen kokoiseen. Orvokin hoidoksi riittää kastelu sekä kuivien kukkien nyppiminen.

Tempausta voi seurata sosiaalisesta mediasta perjantaina 29.4. tunnisteella #orvokkipäivä.

 

Lahjoittavat tahot, paikkakunnat ja kohteet:

Jennin Kukka ja Puutarha Oy/ Palkinpään puutarha Akaa Sahurin päiväkoti
Päiväkoti Onni
Päiväkoti Toivo
Kylmäkosken päiväkoti
Nahkalinnan päiväkoti
Ylpönpihan päiväkoti
Pajantien päiväkoti
Nahkialan päiväkoti
Veihtilahden Puutarha Oy Haapajärvi Päiväkoti Satakieli
Päiväkoti Satulaakso
Päiväkoti Kartano
Salakan Puutarha Oy Ilomantsi Päiväkoti Vunukka
VIherlandia Oy Jyväskylä Liinalammin päiväkoti, Tikkakoski Jyväskylä
Norlandia Vaahtera päiväkoti, Keltinmäki Jyväskylä
Leppäveden päiväkoti, Leppävesi Laukaa
Norlandia Laukaan Aurinko, Laukaa
Janakan päiväkotikoulu, Vaajakoski
Honkasen Puutarha Oy Kangasala
Karpin Viherkeskus Ay Kannus Lastentalon päiväkoti
Myllärin päiväkoti
Riihihovin päiväkoti
Vekkuleiden päiväkoti
Vesseleiden päiväkoti
Puutaha Sundström Karkkila Högforssin päiväkoti
Tuorilan koulu
Tuorilan eskari
Haukkamäen päiväkoti ja eskari
Toivikkeen päiväkoti
Pupulan päiväkoti
Haapalan päiväkoti
Karkin päiväkoti
Yksityiset perhepäivähoitajat
Päiväkoti Vilperi
Tasalan Kasvitarha Oy Kemi Kivikon päiväkoti ja Pajarinrannan päiväkoti
Tasalan Kasvitarha Oy Keminmaa Lautiosaaren päiväkoti
Kellomäen päiväkoti
Keminmaan perhepäivähoitajat
Vanhatalon Puutarha Keminmaa Keminmaan päiväkodit
Perhepäivähoitajien lapsiryhmät
Kaukosen Puutarha Kittilä/Kolari Alakylän perhepäiväkoti
Kaukosen perhepäiväkoti
Ylläsjärven perhepäiväkoti
Taimitaikurit Oy Kokkola Isokylän päiväkoti
Heimosen puutarha Oy Kuopio Vehkalammin koulu
Melalahden päiväkoti
Hämeen ammattikorkeakoulu Lepaa, Hattula Lepaan ala-aste
Päiväkoti Tuulimylly
Parolan lukio
Palvelutalo Villa Katinala
Kukkamaa & Pajupaja Luumäki Taavetin päiväkoti
Ritun Puutarha Muurame Rajalan Päiväkoti
Saunakylänpäiväkoti
Niittyahon päiväkoti
Löytöretki
Leikari
Kinkomaa
Aurinkolahti
Sundellin puutarha Mynämäki Pikkulaurin päiväkoti
Vaahteramäen päiväkoti
Hiirenkorvan päiväkoti
Pyhän päiväkoti pajunkissa
Karjalan päiväkoti
Tarvaisten päiväkoti
Norlandia laine päiväkoti
Kastun päiväkoti
Puurin Puutarha Nousiainen Kirkonpiirin Koulu
Harjulan tila Orimattila Järvikunnan koulu
Saaren koulu,
Saaren päiväkoti
Länsi-Orimattilan päiväkoti
Päiväkoti Lilliputti
Luhtikylän koulu
Cassandras Trädgård Ab Porvoo Ebbo daghem/Epoon päiväkoti,
Bjurböle daghem,
Huhtinen Päiväkoti – Huktis daghem
Rönkön Kukkatarha Oy Pyhäjärvi Päiväkoti Muksuteekki
Päiväkoti Hoijakka,  Ikosen koulu
Katjan taimipiha Pöytyä Kyrön päiväkoti
Pilkepäiväkoti kurki, Aura
Päivölän Puutarha Oy Rantasalmi/Juva Päiväkoti Kerttula
Rantasalon koulu
Vuoropäiväkoti Käenkello
Rantasalmen kunnan perhepäivähoitajat
Haapataipaleen ryhmäperhepäiväkoti
Antintien ryhmäperhepäiväkoti
Päiväkoti Apila
Martti Talvela kampus
Juvan kunnan perhepäivähoitajat
Puutarha Siimes Salo Sammatin Vapaa Kyläkoulu
Salmin puutarha Sauvo Sauvon Päiväkoti ja Varhaiskasvatus
Tasalan Kasvitarha Oy Simo Maksniemen päiväkoti ja Simon päiväkoti
SoulSpace Finland Oy/Haukiperän Puutarha Suomussalmi Ruukinkankaan koulu
Silpakan puutarha Tarttila Tarttilan ala-aste
Tarttilan päiväkoti
Lappalaisen puutarha Tervo Tervon yhtenäiskoulu eskarit
Tervon päiväkoti Kurrekumpu
Vesannon eskarit
Vesannon yhtenäiskoulu
Karvosen Puutarha Tuusniemi Tuusniemen yhtenäiskoulu
MLL:n Tuusniemen paikallisyhdistys
Tmi Vesirannan puutarha Valkeakoski Eerolan päiväkoti, Valkeakoski
Veljekset Nuorinko Ky Onnelan Puutarha Vihti Ojakkalan päiväkoti
Puutarhatuote Hänninen Virrat
Virtain yhtenäiskoulu
Koivurinteen päiväkoti
Koivurinteen päiväkoti, otsolankadun yksikkö
Killinkosken koulu ja päiväkoti
Liedenpohjan koulu
Vaskiveden koulu
Kotalan koulu
Ihamäen Puutarha Vöyri Ylihärmän päiväkoti
Hakolan päiväkoti
Voltin esiopetus
Petterinmäen koulu
Ryhmäperhepäiväkoti Leppäkerttu

 

Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista maatalous- ja puutarha-alan työnantajille on julkaistu

Alkuperäinen tiedote: slc.fi

Mitä työnantajan tulee muistaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä? Mitkä ovat työntekijöiden hyväksikäytön tunnusmerkit ja mitä pitää tehdä, jos ongelmia ilmenee? Näihin kysymyksiin maatalous- ja puutarha-alan työnantajat saavat vastauksia tuoreen tarkistuslistan avulla. Tarkistuslistan toimilla työnantajat voivat ehkäistä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Toisaalta lista auttaa työnantajia tunnistamaan mahdolliset varoitusmerkit ja toimimaan niiden perusteella.

Viime aikojen uutisointi on osoittanut, että maatalous- ja puutarha-alan työnantajien on kiinnitettävä huomiota työehtojen toteutumiseen rekrytoitaessa ja työllistettäessä ulkomaista työvoimaa.

Tarkistuslista tuo esiin asioita, jotka tulee huomioida rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, miten tunnistaa hyväksikäyttöä, ja mitä tehdä, jos ongelmia ilmenee. Lista kehottaa työnantajat aktiiviseen vuoropuheluun työntekijöiden kanssa sekä keskustelemaan mahdollisten rekrytointiyritysten kanssa vastuullisen toiminnan periaatteista.

Tarkistuslista on laadittu yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn ja maatalous- ja puutarha-alan toimialajärjestöistä koostuvan turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän kanssa. HEUNI on useamman vuoden ajan tuottanut työkaluja yrityksille ja julkisille hankintayksiköille työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

– Suomessa on vuosien saatossa tullut ilmi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä eri aloilla, mukaan lukien maataloudessa. Tämä tarkastuslista auttaa työnantajia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään riskejä, sekä puuttumaan hyväksikäyttöön. Tarkistuslistan konkreettisten toimien avulla maatalous- ja puutarhatuottajat voivat varmistaa, että he toimivat vastuullisesti, toteaa HEUNIn vastuullisuusasiantuntija Saara Haapasaari.

– On tärkeää, että kaikki osapuolet levittävät asiasta laajasti tietoa ja vahvistavat työnantajien osaamista ulkomaisen työvoiman vastuullisesta rekrytoinnista. Tarkistuslistan avulla haluamme tukea viljelijöitä yksinkertaisella ja epäbyrokraattisella tavalla vastuullisen rekrytoinnin takaamiseksi. Ratkaisevaa voi joskus olla, että työnantaja osaa kysyä työntekijöiltä oikeat kysymykset ja osaa tunnistaa varoitusmerkit, sanoo Kristel Nybondas, turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän puheenjohtaja ja Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja.

Tarkistuslista jaetaan alan työnantajille maatalous- ja puutarha-alan toimialajärjestöjen ja eri toimijoiden kautta. Tarkistuslista julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi toimialajärjestöjen verkkosivuilta, mm. Maaseudun Työnantajaliiton sivuilta osoitteesta https://tyonantajat.fi.

Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista (pdf)

 Lisätietoja:

Kristel Nybondas, turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän puheenjohtaja ja Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja, puh 040 142 8558

Saara Haapasaari, vastuullisuusasiantuntija, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI, puh 050 476 7855

Lue tiedote:

suomeksi slc.fi
ruotsiksi slc.fi

Pääsiäisen suosikkikasvi kestää pakkasta ja lunta

Pääsiäistä kohti mentäessä sää ei näytä vielä kovin keväiseltä, mutta onneksi pääsiäisen kotimaiset sesonkikukat sopivat viileämpäänkin säähän. Pääsiäispöydät ja -ruukut täyttävät kotimaiset ruukkunarsissit, helmililjat, hyasintit, orvokit sekä tulppaanit.

Tetenarsissi kestää pakkasta parhaiten

Pääsiäisen suosikkikukka tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Kasvi kestää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmentä pakkastastetta. Myöskään pieni lumisade ei kukkaa hetkauta. Tetenarsissia viljellään Suomessa vuosittain noin neljä miljoonaa ruukkua. Suomessa tetenarsissi täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

Tetenarsissia viljeltiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 1982. Siitä se on kasvanut suomalaisten yhdeksi suosikkikukaksi juurikin sen kylmänkestävyyden ja keväisen värinsä ansioista. Vaikka nyt ei nautita parhaista kevätsäistä, ei tetenarsissia kannata missään nimessä jättää hankkimatta sen vuoksi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että tetenarsissin ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi. Pakkasjakson jälkeen tetenarsissin lehdet ja kukat voivat näyttää hieman nuokahtaneilta. Ne toipuvat kuitenkin entiselleen heti, kun lämpötila nousee lähelle nollaa.

Muita ruukkunarsisseja pääsiäiseen ovat muun muassa perunanarsissi sekä isokukkaiset narsissit.

Helmililja sopii lasitetulle parvekkeelle

Toinen pääsiäisen suosikkikukka helmililja on kevään sini- tai valkokukkainen sipulikasvi. Helmililja viihtyy hyvin esimerkiksi lasitetulla parvekkeella. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja. Helmililja sietää jonkin verran viileää, mutta se kannattaa ensin totuttaa kylmään. Ihanteellista olisi, jos kasvi voisi viettää pari päivää muutaman asteen lämpötilassa ennen ulos siirtämistä. Näin se kestää paremmin pienet yöpakkaset.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan.

Keväthyasintti on tullut jäädäkseen

Yksi uusimmista kevään ruukkukasveista on hyasintti. Suomalaisille tuttu joulunajan kasvi on ollut pitkään kevätkasvina eteläisemmässä Euroopassa, ja joskus muinoin Suomessakin. Nyt se on ottanut uudelleen paikkansa kevätkasvina suomalaisten kevätistutuksissa. Hyasinttia on saatavilla pääsiäiseen sopivissa keltaisen, oranssin ja valkoisen väreissä. Hyasintti kestää myös muutaman asteen pakkasta.

Ensimmäisiä orvokkeja pääsiäiseen

Kotimaisten kesäkukkien kausi alkaa huhtikuussa orvokeilla. Orvokki
on Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään vuosittain lähes 10 miljoonaa kukkaa. Orvokitkaan eivät hätkähdä huonoa säätä. Räntäsade tai pikkupakkanen saa orvokit painamaan päänsä vain hetkeksi, ja lämpötilan noustessa ne jatkavat kukintaansa. Hyvin kastellut orvokit kestävät pakkasta jopa viisi astetta, jos ne ovat ehtineet totutella ulkona olemiseen.

Tulppaaneista nautitaan vielä pääsiäisenä

Kotimaisten tulppaanien pitkä, jouluna alkanut sesonki huipentuu pääsiäiseen. Suomalaisten suosikkileikkokukkaa on viljelty tänä vuonna jopa 69 miljoonaa kukkaa. Pääsiäisenä painottuvat keltaiset, oranssit ja valkoiset lajikkeet. Tulppaani on pääsiäispöydän kruunu, ja kukasta saa myös esimerkiksi upean ulkokranssin toivottamaan pääsiäisvieraat tervetulleiksi.

Kauppapuutarhaliitto hakee hanketyöntekijää

Kauppapuutarhaliitto ry hakee

HANKETYÖNTEKIJÄÄ

Haemme määräaikaista osa-aikaista työntekijää Kasvuturpeelle kavereita -tutkimushankkeeseen ajalle 1.6.2022-31.8.2023. Työaika on 50 prosenttinen, eli keskimäärin 20 tuntia viikossa. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvuturvetta korvaavia kasvihuonetuotantoon ja metsäpuiden taimille sopivia kasvualustoja.

Hanketyöntekijän pääasiallinen tehtävä on kasvihuoneyrityksissä toteutettavien viljelmäkokeiden seuraaminen. Työ soveltuu erityisen hyvin opintojensa loppusuoralla olevalle maatalous- ja puutarhatieteiden korkeakouluopiskelijalle. Hankkeen viljelmäkokeet voivat soveltua myös maisterintutkielman tai vastaavan opinnäytetyön aiheeksi.

Työtehtävien hoitaminen edellyttää kasvihuoneviljelyn perusperiaatteiden ymmärrystä, aktiivista ja yhteistyökykyistä otetta työhön. Hankkeeseen liittyvien viljelmäkokeiden lisäksi työtehtävät voivat liittyä myös muuhun Kauppapuutarhaliiton toimintaan.

Kauppapuutarhaliiton toimisto sijaitsee Helsingissä Tapanilassa. Kasvihuoneyritykset, joissa viljelmäkokeita toteutetaan sijaitsevat eri puolilla Varsinais-Suomea. Valmius matkustamiseen ja ajokortti ovatkin pakollisia työn suorittamisen kannalta.

Hakemukset 21.4.2022 mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/KPL_hanketyontekija

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Niina Kangas, niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse p. 045 7733 2662.

Kasvualustoille etsitään vaihtoehtoja

Kauppapuutarhaliitto ry ja Luonnonvarakeskus käynnistävät kaksivuotisen tutkimushankkeen, jolla testataan vaihtoehtoisia kasvualustoja nykyaikaisen kasvihuoneviljelyn tarpeisiin. Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia kasvualustamateriaaleja ammattimaiseen viljelykäyttöön korvaamaan osan kasvuturpeesta kasvualustoissa.

Kasvuturpeessa viljellään Suomessa ja maailmalla muun muassa vihanneksia, koristekasveja sekä metsäpuuntaimia. Ennusteiden mukaan kasvuturpeen tarve kasvaa maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. On siis tärkeää löytää uusia materiaaleja kasvualustakäyttöön kasvuturpeen rinnalle.

Uusien kasvualustamateriaalien testaaminen ja käyttöönotto kasvihuoneviljelmillä vie vuosia ja vaatii viljelytekniikan sopeuttamista. Vaihtoehtoisia kotimaisia raaka-aineita, jotka soveltuvat kasvihuoneviljelyyn ei vielä ole saatavilla.

– On hyvä, että nyt päästään tutkimaan uusia materiaaleja viljelmäkokeissa kasvihuoneyrityksissä. Ensimmäisessä vaiheessa uusia materiaaleja sekoitetaan kasvuturpeen joukkoon, jotta kasvualustan ominaisuudet säilyvät viljelyyn sopivina, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kasvuturvetta tarvitaan jatkossakin

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikesta Suomen kasvihuoneviljelystä pohjautuu kotimaisen kasvuturpeen käyttöön. Jos muiden tuontimateriaalien saatavuus heikentyisi, riippuvuus kasvuturpeesta nousee nopeasti.

– Kasvuturve on tärkein ja käytetyin kasvualustamateriaali meillä Suomessa ja maailmalla. On huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää, että kotimaista kasvuturvetta voidaan käyttää jatkossakin ammattiviljelyssä, Kangas sanoo.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Biolan Oyj, Kekkilä-BVB, Kiteen Mato ja Multa Oy, Österbottens svenska producentförbund, ÖSP, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliitto, Puutarhasäätiö sekä Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Hanketta rahoitetaan valtion Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.