Valtakunnallista yrttiviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 13.–19.3. Tuoreyrteillä on nykypäivänä vankka asema suomalaisten jokapäiväisessä ruuanlaitossa. Lajivalikoiman ja viljelymäärien kasvu on ollut huimaa 1990-luvulta saakka.

Vahva TOP 2

Suosituimman yrtin paikkaa pitää suomalaisten kesäsuosikki tilli. Kovana kakkosena heti perässä tulee basilika. Tuoreimpien Luonnonvarakeskuksen puutarhatilastojen mukaan basilika on nyt kirinyt aivan tillin rinnalle. Tilliä viljeltiin vuonna 2022 7,7 miljoonaa ruukkua ja basilikaa 7,6 miljoonaa ruukkua. Tillin ja basilikan jälkeen suosituimpia yrttejä ovat persilja, korianteri ja ruohosipuli. Yrttimarkkinoilla tapahtui suuri käänne kymmenisen vuotta sitten, kun basilika ohitti kulutusmäärissä kakkospaikalla pitkään ollen persiljan. Kolmossijaa pitävää persiljaa viljeltiin vuonna 2022 neljä miljoonaa ruukkua. Top 3:sta lähentelee korianteri, jonka kulutus on lisääntynyt paljon viime vuosina.

33 miljoonaa yrttiä

Suomalaisten yrttien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2022 yrttejä viljeltiin noin 33 miljoonaa ruukkua, kun vielä vuonna 2014 määrä oli noin 24 miljoonaa ruukkua. Jokaiselle suomalaiselle viljellään noin 6 ruukkua yrttiä vuodessa.

– Suomessa yrttejä kasvattaa noin 30 kauppapuutarhaa eri puolilla Suomea. Kevätauringon lämmittäessä yrttien taimia, kauppapuutarhoilta saadaan nyt erityisen paljon maukkaita lähiyrttejä suomalaisten lautasille, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten lautasille 1990-luvulla

Tuoreyrttejä alkoi ilmestyä suomalaisten ruokapöytiin enenevässä määrin 1990-luvulla. 1990-luvun alussa yrttivalikoima rajautui lähinnä tilliin, basilikaan ja persiljaan. Kasvava suosio johtui muun muassa erilaisten kokkiohjelmien ansioista, jotka alkoivat yleistyä. Niissä opetettiin suomalaisille yrttien käyttöä kaikenlaisissa ruuissa. Myös matkustamisen lisääntyminen on lisännyt yrttien käyttöä. Esimerkiksi tuoreen korianterin käyttö on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, kun suomalaiset ovat Aasian matkoillaan innostuneen maanosan makumaailmasta. Nykyään kotimaisia yrttejä on saatavilla vuodenkierrossa jo noin kolmisenkymmentä erilaista lajia.

Viisi vinkkiä yrttien käyttöön

1. Aromikkaat yrtit ovat hyvä lisä monenlaiseen ruokaan. Niitä suosimalla voi välttää liiallista suolan käyttöä ruoanlaitossa. Monesti mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit.
2. Tuoreet yrtit sisältävät runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita. Jotta ravinteet säilyvät tuoreyrteissä, kannattaa ne lisätä ruokaan vasta aivan kypsennyksen loppuvaiheessa.
3. Mietoja yrttejä, kuten basilikaa, persiljaa ja kirveliä, voi lisätä reippaalla kädellä esimerkiksi salaatteihin. Ne toimivat hyvin myös valmiiden annosten päälle ripoteltuina herkullisina somisteina.
4. Aromiltaan voimakkaat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienelläkin määrällä.
5. Mieluisat makuparit löytyvät parhaiten kokeilemalla. Persiljalle sopivat esimerkiksi perunat ja sienet. Basilika maistuu salaatissa kurkun ja hyvän öljyn kanssa, rosmariini puolestaan metsäsienten kera ja ruohosipuli keväisten parsaruokien parina. Inspiroidu lisää reseptipankkimme ideoiden parissa!

Suomalaisista jopa 42 prosenttia aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä tänä vuonna. Naisista vielä suurempi osa aikoo syödä enemmän kotimaisia kasviksia, 49 prosenttia. Miehet aikovat lisätä kasvisten syöntiä hieman varovaisemmin, heistä 34 prosenttia  aikoo syödä enemmän kasviksia tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan ikäryhmissä ei ole suuria eroja, jokaisessa ikäryhmässä kotimaisten kasvisten syönnin lisäämistä suunnittelee noin 40 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaisten kasvisten syöntiä aikovat lisätä 25–35-vuotiaat, jopa 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan paljon ja se on erinomainen asia. Monesti keskustelu painottuu kuitenkin erilaisiin kasviproteiinilähteisiin. Olen iloinen, jos myös kasvisten ja erityisesti kotimaisten kasvisten syöminen lisääntyisi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten kasvisten syönti vähentynyt viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet söivät keskimäärin 316 grammaa ja naiset 380 grammaa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden lukujen valossa keskiverto suomalainen siis söi tuoreita kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä. Tullin tilastojen mukaan vihannesten tuonti on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Myöskään kotimainen kasvis- ja hedelmätuotanto ei ole kasvanut viime vuosina, vaan on pysytellyt samassa, noin 300:ssa miljoonassa kilossa.

– Suomalaisen ruokavalioon mahtuisi päivässä 150 grammaa enemmän kasviksia. Olisi hienoa, jos tämä lisäys tulisi kotimaisista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Kotimaiset kasvikset kasvavat lähellä, jolloin meillä on paljon enemmän tietoa tuotanto-olosuhteista, tuotantomenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta. Tiedämme esimerkiksi, että kotimainen kasvihuonevihannesviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004, Kangas kertoo.

Kasvihuonevihannekset suomalaisten suosikkeja

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällistä ruokavaliota.

– Kasvihuonevihannesten suosio perustuu niiden tuoreuteen, helppouteen ja kotimaisuuteen. Ne ovat heti käyttövalmiita, tulevat läheltä ja sopivat jokaiseen ruokavalioon. Helppokäyttöisyyden ansiosta niillä saa kätevästi lisättyä kasvisten syöntiä. Niitä on myös saatavilla ympäri vuoden, tälläkin hetkellä vuodenajalle tyypilliseen hintaan, Kangas sanoo.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-23.1.2023

Tammikuu innostaa terveellisempien vaihtoehtojen pariin ruokapöydässä. Usein saatetaan ajatella, että talven vitamiinit kannattaa popsia erilaisista sitrushedelmistä, vaikka erinomaisia vaihtoehtoja löytyisi lähempääkin. Kotimaiset kasvihuonevihannekset, kuten kurkku, tomaatti, salaatti ja yrtit ovat kaikki terveellisiä ja vitamiinipitoisia vaihtoehtoja.  

Kotimaisten joulukukkien myynti kasvaa päivä päivältä joulua kohti mentäessä. Suurin sesonkihuippu koetaan kahtena viimeisenä viikkona joulun alla. Kotimaisia joulukukkia on tänäkin vuonna erittäin hyvin saatavilla: niitä löytyy jokaisesta lähikaupastakin. Erikoislajikkeita  kannattaa metsästää kukkakaupoista. Joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa.

Suosituimpia joulukukkia suomalaisten joulupöydissä ovat joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka. Niitä viljellään Suomessa vuosittain miljoonia: joulutähtiä noin 1,5 miljoonaa kappaletta, hyasintteja noin 2,5 miljoonaa ja ritarinkukkia noin 1,2 miljoonaa sipulia. Tällä viikolla ovat saapuneet kauppoihin myös ensimmäiset kotimaiset tulppaanit, joiden sesonki kestää aina pääsiäiseen saakka. Muita kotimaisia joulukukkia ovat esimerkiksi atsalea ja jouluruusu.

– Valtaosa Suomessa myytävistä joulukukista on kotimaisia. Esimerkiksi joulutähteä ei tuoda Suomeen ollenkaan, sillä se ei kestä pitkiä kuljetusmatkoja. Kotimainen lähikukka on kestävä ja laadukas valinta joulupöytään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulukukilla on yhtä pitkä historia suomalaisessa joulunvietossa kuin joulukuusella: molempia alkoi ilmaantua joulukoteihin 1870–1880-luvuilla. Hyasintti nähtiin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kukkakaupassa jo 1840-luvulla. Hyasintti oli pitkään hallitseva joulukukka suomalaisissa joulukodeissa. Joulutähti tuli suomalaiseen jouluun 1960-luvulla, kun siitä onnistuttiin Norjassa kehittämään pohjoiselle pallonpuoliskolle sopiva lajike. Ritarinkukka on joulukukista uusin tulokas: se alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvulla.

– Joulukukkien kirjo on pysytellyt hyvin samanlaisena viimeiset 50 vuotta. Joulu on perinteiden juhla, ja siksi muistoja herättävä tuttu joulukukka pitää pintansa. Paljon leikitellään kuitenkin erilaisilla uusilla väreillä ja lajikkeilla. Esimerkiksi Suomessa viljellyistä joulutähdistä noin 15 prosenttia on erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisen tai roosan sävyisiä, Rantala kertoo.

Kauppapuutarhaliitosta uskotaan, että suomalaiset hankkivat tänäkin vuonna perinteisen, vastuullisesti viljellyn kotimaisen joulukukan joulupöytään tai viemisiksi.

– Joulukukka tuo valtavasti tunnelmaa, iloa ja piristystä jouluun ja pimeään vuodenaikaan ja se on erottamaton osa suomalaista joulunviettoa. Ostamalla kotimaisen joulukukan, voi samalla tukea myös vastuullista kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä, Rantala sanoo.

Kuvassa yrittäjäsuvusta yrityksessä toimivat henkilöt: Eppu Rantanen, Jaakko Rantanen, Mikko Koivuniemi, Johanna Nordman, Jenni Rantanen ja Jali Murto. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Turkulainen Huiskulan Puutarha Oy on palkittu vuoden 2022 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1934 perustettu yritys viljelee kotimaisia koristekasveja 4,5 hehtaarin alalla. Puutarha on pinta-alaltaan Suomen suurin kukkaviljelmä. Lähes 90-vuotias yritys on edelleen perheyritys. Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtajana toimii Jali Murto, yrityksen perustajien Reino ja Meeri Murron lapsenlapsi. Puutarhalla työskentelee vakituisesti noin 50 alan ammattilaista, ja sesonkihuipussa työntekijämäärä miltei kolminkertaistuu.

Viljely oli aluksi lähinnä vihannestuotantoa, mutta kukkaviljelyn merkitys alkoi kasvaa, kun puutarhalla aloitettiin neilikan viljely. 1940-luvulla rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet. 1950-luvulla neilikan lisäksi tuotantoon tuli muun muassa ruusua, tulppaaneita ja leikkovihreää. 1960-luvulla Huiskula oli ensimmäisiä krysanteemin viljelijöitä Suomessa. 1980-luvulla kukkaviljely oli monipuolisimmillaan: useiden leikkokukkalajien ja ruukkukasvien rinnalla myös taimituotanto monipuolistui. 1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä kukkatuonti vapautui ja monien leikkokukkalajien viljelystä luovuttiin. Ruususta luovuttiin 2010-luvun alussa ja tilaa vapautui erilaisille ruukkukasveille.

Tämä päivänä Huiskulassa viljellään laaja valikoima ruukkukasveja sekä sipulikukkia. Tulppaani on yksi puutarhan päätuotteista, jonka sesonki kestää joulusta pääsiäiseen. Lisäksi puutarhalla juurrutetaan pistokastaimia ja puolivalmisteita myös muiden kukkaviljelmien tarpeisiin.

Vastuullisuus korostuu puutarhan toiminnassa nykypäivänä entistä enemmän. Vastuullisuudesta kertovat muun muassa yritykselle myönnetyt IP Sigill-, Laatutarha- ja Reilun kaupan sertifikaatit. Viimeisen 10 vuoden aikana yritys on pienentänyt sähkönkulutustaan 70 prosenttia. Myös lämpöenergian kulutus on pienentynyt yli 30 prosenttia. Yritykseen on rakenteilla uusi biopolttoainetta käyttävä lämpökeskus. Ruukkukasvien viljely tapahtuu viljelypöydillä suljetussa kastelukierrossa, joten kasteluvettä ja ravinteita ei kulkeudu ympäröivään luontoon.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lataa kuvia yrityksestä täältä

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, Huiskulan Puutarha Oy
Jali Murto
050 523 4003
jali.murto@huiskula.fi

toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry
Niina Kangas
09 7288 2115
niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi