Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tämän vuoden teemavihannekseksi, eli Vuoden HeViksi, basilikan. Tämä vuosi siis juhlitaan ja maistellaan tätä herkullista, ihanan aromikasta yrttiä!

Basilika on tillin ohella suomalaisten eniten käyttämä yrtti. Basilikan viljely on lisääntynyt huimasti: 10 vuotta sitten basilikaa viljeltiin noin 5 miljoonaa ruukkua, nyt jo lähes 8 miljoonaa ruukkua. Basilikaa viljellään vuosittain 35 puutarhalla ympäri Suomen. Korkean teknologian ja hienon viljelyosaamisen ansiosta ruukkuvihannesten viljely on kannattavaa Suomessa myös talviaikaan.

Erilaisia basilikoja

Perinteisen basilikan lisäksi Suomessa viljellään myös aromikasta thaibasilikaa, hentoa kanelibasilikaa, muhkeaa pallobasilikaa sekä punaista basilikaa. Thaibasilika käy nimensä mukaisesti hyvin itämaisiin ruokiin, kanelibasilika taas esimerkiksi jälkiruokiin. Pallobasilika on perusbasilikaa vahvempi maultaan, kun taas punainen basilika on hieman miedompi.

Basilika lisätään usein annoksiin viimeisenä, vasta kypsennyksen jälkeen. Tämä suosikkiyrtti on hyvä hyödyntää sellaisenaan, ilman kypsennystä tai muuta käsittelyä. Basilikan aromille ominaiset eteeeriset öljyt haihtuvat hukkaan kuumentamisen yhteydessä. Toisaalta myöskään liian kylmä ei sovi tälle herkälle kasville, joten se on säilytettävä muista yrteistä poiketen huoneenlämmössä. Kovalla pakkasella basilika kannattaa sujauttaa esimerkiksi povitaskuun kaupasta kotiin matkatessa.

Folaatin lähde

Basilika, kuten muutkin tummanvihreät yrtit ja salaatit, sisältää hyvin folaattia. Folaatinsaanti on perinteisesti ollut suorastaan suomalaisen ravitsemuksen kompastuskivi, jota voisi paikata suosimalla mahdollisimman monipuolisesti tuoreita vihreitä vihanneksia. Tuore basilika sisältää folaattia noin 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Keskivertosuomalaisen päivän saantisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti yhteensä 330 mikrogrammaa folaattia. Mausteyrttien runsas ja monipuolinen käyttäminen taklaa myös toista kotimaisten keittiöiden helmasyntiä, liiallista suolan määrää ruoanlaitossa. Kun yrtit tuovat makua, tarvitaan suolaa paljon vähemmän.

Yrttien pyhä kuningas  

Basilikan tieteellinen nimi Ocimum basilicum tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä kuninkaallista yrttiä. Se onkin valloittanut valtakunnakseen jo käytännössä kaikki mantereet. Basilika on alun perin kotoisin Aasian ja Afrikan tropiikista, mutta löytänyt tiensä Eurooppaan jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja vakiinnuttanut asemansa Välimeren ruokakulttuurissa jo yli 2000 vuotta sitten. 

Yrttiin on liitetty vuosisatojen varrella pyhiä ja parantavia voimia. Sitä on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös lääkinnällisenä rohtona esimerkiksi tulehdusten ehkäisyyn sekä vatsavaivojen rauhoittamiseen. Basilika on ollut aikojen saatossa myös osana uskonnollisia rituaaleja.

Kotimaisten tuoreyrttien myynti on vilkasta jouluviikolla, sillä ne kuuluvat vahvasti suomalaiseen joulupöytään. Jokaiseen jouluruokaan löytyy oma yrttinsä, joka tuo juhlaruuan uudelle tasolle. Nostata siis juhlatunnelmaa entisestään ja tuo yrteistä pientä luksusta joulupöytään! Tässä parhaat vinkit yrttien ja jouluruokien yhdistämiseen.

Tilli

Tilli on perinteisin ja tutuin joulupöydässä tavattu yrtti. Se on kuningas kalapöydässä ja sopii erinomaisesti graavikalojen kylkeen, silakoiden maustamiseen tai mätileipien koristeeksi. Voit myös valmistaa hienostuneen tilliöljyn, jota voi lorauttaa kalaruokien kylkeen.

Rosmariini

Rosmariini sopii erityisesti liharuokien maustajaksi. Laatikoiden sijasta (tai lisäksi) voi pyöräyttää vaikka rosmariiniperunat pääruokien kaveriksi. Rosmariinilla koristelet hauskasti myös jouluisat alkudrinkit. Havumaisen muotonsa ansiosta rosmariini on oiva koristelija melkein minkä tahansa jouluruuan kylkeen. Kokeile myös makeiden tarjottavien maustamiseen!

Rakuuna

Ranskalaisen keittiön suosikki rakuuna on yksi hienoimpina pidetyistä mausteista. Parhaiten rakuuna sopii maustamaan esimerkiksi joulunpöydän juureksia. Jos joulupöydästä löytyy kalkkuna, sopii rakuuna erinomaiseti myös sen maustajaksi. Rakuunalla maustat hienostuneesti myös joulupöydästä löytyvät kastikkeet.

Ruohosipuli

Ruohosipulilla viimeistelet ja koristelet helposti kalaruokia tai vaikka sienisalaatin. Voit myös kokeilla maustaa ruohosipulilla maukkaan levitteen joululimpun kaveriksi. Ruohosipuli on myös tärkeä osa perinteistä rosollia.

Punainen basilika

Suomalaisten suosikkiyrtistä basilikasta on saatavilla myös punaista lajiketta, joka sopii erinomaisesti joulupöytään. Se sopii koristamaan monia salaatteja ja lisukkeita. Punainen basilikapuska on myös hauska koriste sellaisenaan tarjoilupöytään.

Timjami

Keittiön luottomauste timjami sopii moneen jouluruokaan. Timjamilla maustat perunat, kastikkeet ja liharuoat. Timjamia kannattaa kokeilla myös glögin sekaan.

 

Katso reseptivinkit:

Timjamiperunat ja yrttidippi

Rosmariini-suklaahippukeksit

Yrtti-perunarieskat (peruna- tai muiden laatikoiden jämistä)

Yrtti-fetalohi

Kauppapuutarhaliitto ry ja Kukkaverstas järjestivät kotimaisia joulukukkia juhlistavan kukkanäyttelyn Helsingin Kalliossa 1.-3.12. Joulukuun alun kunniaksi kukkataiteilija Minna Mercke Schmidt ja floristi Heidi Mikkonen loihtivat upeita ja inspiroivia kukkaluomuksia. Schmidtin ja Mikkosen mukaan tämän joulun trendi on kestävä kehitys ja vanhan tavaran hyödyntäminen.

Mercke Schmidt ja Mikkonen ovat saaneet oppia Ruotsista, jossa he molemmat ovat asuneet ja tutustuneet. Ruotsissa kestävän kehityksen teema on ollut vallalla jo pitkään ja tällä hetkellä kukkien kuluttajia Suomessakin puhututtaa yhä enemmän vastuullisuuden ja kierrätyksen teemat.

 

– Ideana on, että mitään ei ostettaisi uutena. Joulun kukka-asetelmat voi tehdä jo valmiina löytyviin tai second hand -astialöytöihin. Mitään uusia astioita tai somisteita ei siis näyttelyyn hankittu. Kierrätyskeskuksista löytää monipuolisesti materiaalia kukka-asetelmien pohjaksi. Myös luonnonmateriaaleja, kuten lehtikuusen oksia ja erilaisia käpyjä kannattaa hyödyntää kauniin orgaanisen ilmeen tavoittamiseksi, Mercke Schmidt kertoo.

Vastuullisuus ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on tärkeässä roolissa kummankin kukka-ammattilaisen työskentelyssä. Ruotsissa asuva ja floristina toimiva Mikkonen esitteli naapurimaassamme trendaavia, paperimassasta puristettuja astioita.

– Paperimassapohjainen astia on yllättävän kestävä ja jämäkkä pohja erilaisiin istutuksiin. Kun astiaan sommittelee joulun aikaan hyasintteja, voi sen keväällä istuttaa sellaisenaan puutarhaan, Mikkonen vinkkaa.

Koristemateriaali voi löytyä yllättävästä paikasta: biojätteeksi päässeitä sitrushedelmiä voi kuivattaa ohuina viipaleina pitkin vuotta ja hyödyntää joulun aikaan somina koristeina. Sitrusviipaleet voi ujuttaa asetelmaan, solmia ruukun ympärille tai punoa vaikkapa riippuvaksi mobileksi kukkaistutusten lomaan. Keittiössä aikansa palvelleet kanelitangot voi myös säästää somisteiksi. Mummolan vanha, kolhiintunut salaattikulho kelpaa vielä hyvin asetelman pohjaksi.

 

Kestävän kehityksen teemaan sopivat parhaiten kotimaiset joulukukat, joita viljelee tänäkin vuonna 50 lähipuutarhaa. Suomalaisten suosikkikukkia ovat joulutähdet, hyasintit ja ritarkinkukat.

– Kotimainen kukka on paras valinta jouluun. Ne viljellään lähellä ja lyhyen matkansa ansiosta ovat laadukkaita ja kestäviä. Lisäksi ruukkukukan saa kestämään pitkään, esimerkiksi joulutähti kestää pitkälle yli jouluun hyvänä, ja sitä voi pitää vaikka viherkasvina pitempäänkin. Parhaat viherpeukalot kukittavat tähden vielä uudelleen seuraavaksi jouluksi, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

 

Kuvat: Minna Mercke Schmidt

Sydäntalven pimeydessä on helpompi sinnitellä, kun huolehdit, että saat ruoasta kaikki tarpeelliset vitamiinit. Tämä käy helposti ja edullisesti kotimaisten kasvihuonevihannesten avulla. Itsensä helliminen hyvällä ruoalla on hauskempaa kuin vitamiinipurkilla piipahtaminen.

Kasviksia tulisi syödä nykyistä enemmän

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin kesällä 2023. Uusissa suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia entistä enemmän, 500–800 grammaa vuorokaudessa aiemman ”puoli kiloa päivässä” -suosituksen sijaan. Onneksi kotimainen kasvihuoneviljely takaa sen, että tuoretta rouskuteltavaa saa talviaikaan täällä pohjolan perukoillakin.

Tutuimpia kotimaisista kasvihuonevihanneksista lienevät kurkku ja tomaatti, joita näkeekin miltei joka korissa ja kärryssä, kun vilkuilee ruokakaupassa ympärilleen. Keskivertosuomalainen syö kurkkua ja tomaattia noin kymmenisen kiloa vuodessa kumpaistakin.

Vihanneksia ostaessa kilohinta ei ole aina paras mittari. Tomaatti tunnetaan ennen kaikkea korkeasta lykopeenipitoisuudestaan, joka imeytyy parhaiten käsittelyn jälkeen, kuten vaikka tomaattikeitosta. Tomaatissa on myös rutkasti C-vitamiinia ja jonkin verran B-ryhmän vitamiineja. Kotimainen kurkku taas sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. 2–5 vuotiaan lapsen päivittäinen C-vitamiinitarve täyttyy siis jo syödessä yhden kurkun (ka. 350 g).

Kiinnitä huomiota ainakin C-vitamiiniin ja folaattiin

Vesiliukoinen C-vitamiini on yksi tärkeimmistä talviväsymyksen torjuntaan liittyvistä vitamiineista. C-vitamiini toimii vesiliukoisena antioksidanttina ja ylläpitää muun muassa vastustuskykyä. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään C-vitamiinia reilusti aiempaa enemmän. Aiemmin C-vitamiinin saantisuositus oli aikuisille 75 mg/vrk, kun nyt se on miehillä 110 mg/vrk ja naisilla 95 mg/vrk.

Päivittäisen kiintiön saa helposti täyteen esimerkiksi popsimalla kotimaista paprikaa, sillä keskimäärin paprikoissa on C-vitamiinia 184,8 mg/100g. Paprika siis päihittää mennen tullen vaikkapa perinteisesti C-vitamiinipommina pidetyn appelsiinin, jossa on C-vitamiinia 51 mg/100 g. Ruoanlaitossa C-vitamiiniannosta voi hieman kasvattaa myös ovelalla maustamisella, sillä esimerkiksi tuoreessa vihreässä chilissä on C-vitamiinia peräti 242,5 mg/100 g ja persiljassa 200 mg/100 g.

Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa sai erityishuomiota myös folaatti, jota suomalaiset ovat perinteisesti saaneet aivan liian vähän. Nykyisten suositusten mukaan folaattia tulisi saada 330 mikrogrammaa vuorokaudessa. Päivän folaattikiintiön kannalta hevi-osaston aarteita ovat kotimaiset tummanvihreät salaattikasvit, kuten pinaati, lehtikaali ja rucola. Ne ovatkin melkoisia folaattipommeja verrattuna esimerkiksi avokadoon, jossa folaattia vain murto-osa kotimaisiin salaattikasveihin verrattuna.

Noin puolet folaatin päivittäisestä saantisuosituksesta saa kasaan syömällä vajaa 200 grammaa vihersalaattia, jossa on mukana vaikkapa kotimaista kurkkua ja tomaattia. Tällaisen salaattiannoksen raaka-aineet maksavat yhteensä vajaat kaksi euroa. Jos vastaavan määrän folaattia haluaa syödä vaikkapa avokadon muodossa, sitä saa popsia miltei puolitoista kiloa, jolloin hinta on yli viisi euroa. Kotimaiset vihannekset ovat siis kustannustehokas valinta, jossa pelkän kilohinnan sijaan tarkastellaan kokonaisuutta.

Yrttien puolelta folaatin saantia voi edistää esimerkiksi ruohosipulilla, jossa folaattia on 105 mikrogrammaa sataa grammaa kohti, tai basilikalla, jonka folaattipitoisuus on 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohti. Kuumentaminen tuhoaa folaatin helposti, joten jos haluaa varmistaa sen täyden saannin, salaatit kannattaa rouskutella sellaisenaan.

Vitamiinipitoinen resepti talvipäiviin: Tomaatti- lehtikaalikeitto

Lämmittävä tomaatti-lehtikaalikeitto maistuu erityisen hyvältä ulkoilun jälkeen, ja tässä sopassa loistavat kotimaiset tomaatit, paprikat ja lehtikaali, joihin paahdetaan lisää makua uunissa. Keitto sisältää C- ja A-vitamiineja ja folaattia, ja linssien ansiosta se vie taatusti myös nälän.

Neljälle
Valmistusaika: 1 h

800 g kotimaisia tomaatteja (noin 6 kpl)
400 g kotimaista paprikaa (noin 3 tavallista tai 4 suippopaprikaa)
5 kotimaisen lehtikaalin lehteä
1 kotimainen sipuli
2 kotimaista valkosipulinkynttä
1 kotimainen punainen chili
4 rkl tomaattipyreetä
4 rkl balsamiviinietikkaa
1 l kasvislientä
1 pkt (380 g) esikypsennettyjä linssejä
1 pnt kotimaista basilikaa, tilliä tai lehtipersiljaa hienonnettuna
kylmäpuristettua rypsiöljyä
suolaa ja pippuria

Lohko huuhdellut tomaatit ja paprikat ja aseta ne uunipellille. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes ne pehmenevät ja saavat väriä.

Leikkaa paahdetut paprikat suupaloiksi.

Poista lehtikaalin lehtiruodit ja revi pehmeät osat kulhoon. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita ja saaneet väriä. Jos sinulla ei ole kiertoilmauunia, voit lisätä lehtikaalit paahtumaan myös muiden kasvisten päälle viimeisiksi 10 minuutiksi.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota niitä kattilassa. Hienonna chili ja kypsennä sitä pari minuuttia sipulien kanssa. Lisää tomaattipyree, suolaa ja pippuria, ja kypsennä seosta noin 5 minuuttia, välillä sekoittaen.

Kaada kattilaan kasvisliemi, balsamiviinietikka, paahdetut tomaatit ja paprikat. Keitä 10 minuuttia. Lisää lopuksi huuhdotut linssit, rapeat lehtikaalit ja hienonnetut yrtit. Kiehauta, tarkista maku ja tarjoile.