Vihannesten kotimaisuus tärkeää suomalaisille

sirkkis tiedote paakuva
Suomalaisten kasvihuonevihannesten tunnus – vihreä-sinivalkoinen sirkkalehtimerkki – on nyt tunnetumpi kuin koskaan aikaisemmin. Peräti 98 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista tunnistaa merkin. Vain yksi suomalainen sadasta ei osaa sanoa, tunteeko merkin.

– Koskaan aikaisemmin merkin tunnettuusmittauksissa ei ole saavutettu näin korkeaa lukemaa. Merkki lukeutuneekin valtakunnan parhaiten tunnettuihin brändeihin, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto teetätti sirkkalehtimerkin imagotutkimuksen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:llä tammikuun lopulla. Kyselyä varten haastateltiin kautta maan 1107 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista, ei kuitenkaan Ahvenanmaalla. Aineisto vastaa  koko Suomen väestöä.

– Huippukorkea merkin tunnettuus kertoo, että suomalaiset arvostavat kotimaisuutta nyt enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Vähintään yhtä tärkeää kuin on merkin tunnettuus on sen kuluttajille viestimät arvot. Näistä selvästi tärkein on turvallisuus. Huimat 84 prosenttia vastanneista katsoo, että sirkkalehtimerkityt tuotteet ovat jonkin verran tai huomattavasti turvallisempia kuin tuotteet, joissa merkkiä ei ole, Jalkanen selvittää.

Syitä korkeaan turvallisuuskytkökseen ei nyt erikseen kysytty, mutta Jalkanen pitää niitä itsestään selvinä. Suomalaisiin vihanneksiin luotetaan kokemuksen pohjalta. Eniten kotimaisten kasvihuonetuotteiden turvallisuuteen luottivat nuoret aikuiset ikäluokassa 18–29 vuotta. Myös yli 65-vuotiaat ajattelevat samoin.

Kolmelle neljästä sirkkalehtimerkki vaikuttaa myönteisesti ostopäätökseen. Tämä tarkoittaa suurta osaa kuluttajista. Tutkituista tasan puolet ostaa aina automaattisesti kotimaisia vihanneksia. Siihen päälle noin kolmannes valitsee kotimaisen, jos hinta on sama kuin ulkomaisella. Yksikään vastaaja ei ilmoita ostavansa aina ulkomaalaisia tuotteita.

* * * * *

Sirkkalehtimerkki on ollut käytössä vuodesta 1989 lähtien. Sitä voidaan käyttää vain Suomessa viljellyillä puutarhakasveilla ja ruokaperunalla. Merkin käyttö edellyttää laatujärjestelmään liittymistä sekä sopimusta merkin käytöstä. Merkin omistaa Kotimaiset Kasvikset ry.

Lisätietoja, p. 0400 800 268/Jyrki Jalkanen

Yllätä ystävä tulppaaneilla!

Haluatko muistaa ystävää lahjalla, joka takuuvarmasti vetää saajan kuin saajan suun hymyyn? Anna hänelle tulppaaneja!

Kotimaiset tulppaanit ovatkin yksi ystävänpäivän suosituimpia lahjoja. Kauppapuutarhaliiton mukaan tulppaaneja ojennetaan ystäville yli kuusi miljoonaa. Määrä on todennäköisesti kaikkien aikojen suurin tulppaanimäärä ystävänpäivän tietämillä. Vain kansainvälinen naistenpäivä maaliskuussa sekä pääsiäinen ovat ystävänpäivääkin suositumpia tulppaanipäiviä.

Tulppaanien värikirjo on nyt laajimmillaan. Ystävänpäiväksi suosituimpia ovat kaikki punaisen eri sävyt, mutta myös valkoiset ja moniväriset lajikkeet ovat kysyttyjä. Suorastaan klassikon asemaan on noussut reilun kokoinen, useasta eri väristä sidottu pyöreä kimppu Aalto-maljaan aseteltuna.

Valtaosa kauppojen tulppaaneista on viljelty Suomessa. Kotimaisen tulppaanin etuna onkin juuri kestävyys. Kotimainen tulppaani kestää jopa pari päivää pidempään kuin rekkakuormilla Euroopasta Suomeen rahdattu tulppaani.

Kotimainen tulppaanisesonki on huipussaan helmi–maaliskuussa ja päättyy pääsiäiseen. Silloin fiilistellään keltaisilla lajikkeilla.

Tulppaani on edullinen ja helppo leikkokukka: varsista leikataan veitsellä pari senttiä pois. Tulppaanit laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi, jotta ne pysyvät ryhdissään. Kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit maljakkoon, kun ne ovat imeneet vettä. Virkisteitä ei tarvita.

 

Lähikukkia kotimaasta läpi vuoden

Helmikuun loppupuolella kotimaisten ruukkukukkien tarjonta lisääntyy, kun kevään ensimmäiset ruukkusipulikukat ilmestyvät markkinoille. Tuolloin sisäruukkukukat kuten paavalinkukka, atsalea, esikko ja ruusubegonia saavat rinnalleen kirkkaankeltaiset tetenarsissit ja valkoiset sekä siniset helmihyasintit. Päivätkin ovat jo mukavasti pidentyneet, kevät on vihdoin täällä!

Sesongit ohjaavat viljelyä

Kotimaisten ruukkukukkien viljely painottuu pitkälti sesonkeihin, joista merkittävimmät ovat joulu sekä touko-kesäkuuhun sijoittuvat kesäkukat.

Kevätsesonki käynnistyy esikon voimin, jonka seuraan liittyvät tetenarsissit ja helmihyasintit. Kesäkukkien sesongin starttaavat upeat ja odotetut orvokit.  Touko-kesäkuu on suomalaisten lähikukkien vilkkainta aikaa, kun yli 40 miljoonaa kesäkukkaa siirtyy kasvihuoneista pihoilla, patioille, puutarhoihin ja parvekkeille.

Loppukesästä kodin ulko-ovet koristellaan pallomaisilla ulkokrysanteemeilla ja syksyyn lisäväriä antavat kauniit syklaamit.

Jouluksi Suomessa kasvatetaan joulun ikisuosikkeja eli joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia sekä tietenkin talven ensimmäiset leikkotulppaanit.

Vuoden 2016 ruukkukukkien saatavuuden lajikkeittain voit tarkistaa tästä taulukosta.

Sisäruukkukukilla somistetaan jokaisena vuodenaikana

Paavalinkukka on kestävä ja helppohoitoinen ruukkukukka, jota viljellään läpi vuoden. Sen rinnalla näkee usein runsaskukkaista ja viileässä viihtyvää atsaleaa, jonka viljelyssä pidetään tauko vain kuumimpaan kesäaikaan.

Ruusubegoniankin viljelyssä pidetään tauko vain joulun aikaan samoin ruukkukrysaneemin, joita näkyy sirkkalehtimerkillä varustettuna helmikuusta eteenpäin aina marraskuun puoleen väliin saakka.

Kotoilu tuonut sisäruukkukukat uuteen nousuun

Viime vuosina ihmisiä ovat rauhoittanut trendiksikin asti muodostuneet kotoilu ja downsiftaus vastapainona työkeskeiselle elämäntavalle. Hitaaseen elämään kuuluu marjastus, säilöntä, kokkaus, oman ruoan kasvattaminen ja käsityöt. Kotiin tuodaan  räsymattoja ja luonnonmateriaaleja. Kotoilu tai “mummoilu” on tätä myöten tuonut myös perinteisiä sisäruukkukukkia vahvemmin sisustukseen. Kasvit sisällä tuovat kosketuksen luontoon, elävän säväyksen sisustukseen ja mikä parasta: väriä ja terapiaa.

Tietoa lähikukkien tuotannosta

Suomessa viljellään kasvihuoneissa kukkia, viherkasveja ja vihanneksia. Kasvihuoneviljelmiä on Suomessa noin tuhat, ja näistä kukkia viljellään noin 500 puutarhalla. Vuosittain jokaiseen suomalaiseen talouteen tuotetaan 20 leikkokukkaa, kolme ruukkukasvia ja kymmenen kesäkukkaa.

Suomessa tärkeimpiä kukkia ovat talvikauden tulppaanit, pääsiäiskukat ja narsissit, kevätsesongin ryhmäkasvit ja amppelit, kukkivat ruukkukasvit sekä joulun kukat. Kotimaisen kukkatuotannon arvo verottomin viljelijähinnoin 2015 oli noin 80 miljoonaa euroa. Ala työllistää vajaat kolme tuhatta henkilöä.