Kasvihuonevihannesten hävikki häviävän pientä
Tällä viikolla vietetään hävikkiviikkoa. Ruokaa heitetään roskiin 20–30 kiloa henkeä kohti vuosittain. Kotitalouksien lisäksi hävikkiä syntyy tuotannossa, kuljetuksissa ja kaupoissa. Lisäksi kasviksen vääränlainen koko tai muoto voi katkaista sen tien kuluttajalle saakka. Viime vuosien innostus monien kasvisten epämuotoisia tai vääränkokoisiksi kasvaneita hedelmiä kohtaan on onneksi kasvanut hurjasti. Kakkosluokan kasviksilla on kysyntää. – On hienoa, että kauppa on innokkaasti ottanut myyntiin nämä epämuotoiset, mutta ravintoarvoltaan yhtä hyvät kasvikset. Tosin esimerkiksi kasvihuonevihanneksilla tarjontaa rajaa se, että kakkosluokan osuus tuotannosta on häviävän pieni, yleensä vain joitakin prosentteja. Niinpä niitä ei riitä kauppoihin, sillä ne ovat haluttuja sekä suurkeittiöille että jalostukseen. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat tarkkoja ja taitavia, ja siksi kakkoslaatua ja hävikkiä syntyy todella vähän, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kulkevat lyhyitä matkoja, joten hävikkiä ei juuri synny kuljetusketjussakaan. Kasvihuonevihanneksista tuleva hävikki syntyy yleensä vain kaupan tai kodin väärissä säilytystavoissa, jolloin vihannekset pilaantuvat tai menettävät makunsa.
|
Syöntisuhde 100 prosenttia
Suoranaisen hävikin lisäksi valtavia määriä energiaa ja tuotantokustannuksia valuu suoraan biojätteeseen hedelmien ja kasvisten syömäkelvottomien osien mukana. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kuten tomaatti ja kurkku ovat sellaisia, joista voi syödä kaiken heittämättä mitään biojätteeseen. Säilytä oikein – vähennät hävikkiä Monet saattavat edelleen säilyttää esimerkiksi tomaattia jääkaapissa, jolloin se menettää nopeasti makunsa ja kiinteytensä. Lisäksi tomaatin läheisyydessä ei kannata säilyttää muita vihanneksia, sillä ne kärsivät tomaatien erittämästä etyleenistä.
|