Kasvihuonevihannesten hävikki häviävän pientä

havikkitiedote
Tällä viikolla vietetään hävikkiviikkoa. Ruokaa heitetään roskiin 20–30 kiloa henkeä kohti vuosittain. Kotitalouksien lisäksi hävikkiä syntyy tuotannossa, kuljetuksissa ja kaupoissa. Lisäksi kasviksen vääränlainen koko tai muoto voi katkaista sen tien kuluttajalle saakka.

Viime vuosien innostus monien kasvisten epämuotoisia tai vääränkokoisiksi kasvaneita hedelmiä kohtaan on onneksi kasvanut hurjasti. Kakkosluokan kasviksilla on kysyntää.

– On hienoa, että kauppa on innokkaasti ottanut myyntiin nämä epämuotoiset, mutta ravintoarvoltaan yhtä hyvät kasvikset. Tosin esimerkiksi kasvihuonevihanneksilla tarjontaa rajaa se, että kakkosluokan osuus tuotannosta on häviävän pieni, yleensä vain joitakin prosentteja. Niinpä niitä ei riitä kauppoihin, sillä ne ovat haluttuja sekä suurkeittiöille että jalostukseen. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat tarkkoja ja taitavia, ja siksi kakkoslaatua ja hävikkiä syntyy todella vähän, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset kulkevat lyhyitä matkoja, joten hävikkiä ei juuri synny kuljetusketjussakaan. Kasvihuonevihanneksista tuleva hävikki syntyy yleensä vain kaupan tai kodin väärissä säilytystavoissa, jolloin vihannekset pilaantuvat tai menettävät makunsa.

 

havikkikuoretteksti

Syöntisuhde 100 prosenttia

Suoranaisen hävikin lisäksi valtavia määriä energiaa ja tuotantokustannuksia valuu suoraan biojätteeseen hedelmien ja kasvisten syömäkelvottomien osien mukana. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kuten tomaatti ja kurkku ovat sellaisia, joista voi syödä kaiken heittämättä mitään biojätteeseen.

– Onneksi on sellaisiakin kasviksia, joista kaiken kaupasta kotiin kannettavan voi syödä kokonaan. Tällaisia ovat esimerkisi kotimaiset tomaatit ja pusseihin pakatut salaatit, joista ei jää mitään yli; kaikki syödään. Näin ollen näiden syöntisuhde on täydet sata prosenttia. Lähes sata se on myös kotimaisella kurkulla, josta jää syömättä enintään parin sentin pätkä kannasta jos sitäkään, kertoo Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. 

Useimmilla kasviksilla syöntisuhde on merkittävästi edellä mainittuja alhaisempi. Hyvin alhainen se on monilla kaukomailta tuotavilla hedelmillä. Esimerkiksi melonilla se on keskimäärin vain 60 prosenttia eli 40 prosenttia kotiin kannetusta melonista menee suoraan biojätteisiin.

– Valitsemalla kaupasta mahdollisimman korkean syöntisuhteen kasviksia, vähennät omalta osaltasi biojätteen määrää. Vuosittain pelkästään hedelmien yli 300 miljoonan kilon ulkomaisesta tuonnista yli sata miljoonaa kiloa heitetään suoraan biöjätteeseen. Tämä tuntuu aika hurjalta, sillä näiden biojätekilojen kasvattamiseen on käytetty suuret määrät vettä, ravinteita, maata, energiaa ja työtä, mutta niitä ei kuitenkaan voida käyttää ihmisravinnoksi, Jalkanen harmittelee.

Säilytä oikein – vähennät hävikkiä

Monet saattavat edelleen säilyttää esimerkiksi tomaattia jääkaapissa, jolloin se menettää nopeasti makunsa ja kiinteytensä. Lisäksi tomaatin läheisyydessä ei kannata säilyttää muita vihanneksia, sillä ne kärsivät tomaatien erittämästä etyleenistä. 

Katso ohjeet kasvihuonevihannesten oikeaoppiseen säilytykseen nettisivuiltamme!

puhtaastikotimainen.fi