Nopeatekoisia ja runsaasti kasviksia sisältäviä reseptejä kaivataan

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio auttaa ihmistä pysymään terveenä, ehkäisee ylipainoa ja vähentää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja kakkostyypin diabetekseen. Kasvisten ja hedelmien hyvistä ominaisuuksista huolimatta niiden karttamiselle päivittäisessä ruokavaliossa  löydettiin tutkimuksessa useita erilaisia syitä kuten makumieltymykset, ajanpuute, liian kallis hinta ja huono saatavuus. Erityisesti alimmissa tuloluokissa hedelmiä ja vihanneksia syödään liian vähän.

vege uutiskirje2 kansi

Yhdysvalloissa tehtyyn kyselyyn vastanneet jaettiin kahteen ryhmään ruokatottumusten terveellisyyden perusteella. Terveellisemmin syövällä ryhmällä yleisimmät syyt, sille että ruokavaliossa hedelmien ja vihannesten osuus jäi turhan pieneksi, olivat makumieltymykset ja korkea hinta. Heidän kohdallaan hyvä keino lisätä kasvisten kulutusta olisikin tarjota tietoa siitä, kuinka kasvikunnan tuotteista saa tehtyä helposti maukasta ja edullista ruokaa. Epäterveellisemmin syövien keskuudessa tärkein syy hedelmien ja vihannesten syömättä jättämiselle ei ollutkaan maku tai hinta, vaan se, että aika ei riitä terveellisen ruoan valmistamiseen.

Molemmissa ryhmissä terveellisen ruoan valmistamiseen koetaan kuluvan liian paljon aikaa. Kun kiire painaa päälle, on helppoa turvautua eineksiin, mikroaterioihin tai käydä syömässä pikaruokaloissa. Paljon ruokaa itse alusta asti laittavat ja kotona ruokailevat syövätkin yleensä terveellisemmin. Niille, jotka kokevat kiireen terveellisen syömisen esteeksi kannattaisikin tarjota vinkkejä helpompaan ruoanlaittoon ja apua ateriasuunnitteluun.

Se, että hintatasolla ei ollutkaan merkitystä, oli todellinen yllätys. Muissa tutkimuksissa nimenomaan hinta on hyvin pitkälti sanellut pienituloisten valintoja ruokakaupassa. Eräs syy tähän saattaa olla se, että vähissä varoissa olevat ovat tottuneet siihen, että rahaa on rajallisesti eikä sitä enää koeta esteeksi.

Lähde: Mook, K., Laraia, B. A., Oddo, V. M., & Jones-Smith, J. C. (2016). Peer Reviewed: Food security status and barriers to fruit and vegetable consumption in two economically deprived communities of Oakland, California, 2013–2014. Preventing chronic disease, 13.

Uuniruoat tuovat helpotusta arkeen

Helpompaa ruokaa ei arjessa olekaan kuin jo noin tunnissa valmis uuniruoka-ateria. Uuniruokaa tehdessä ei ole sidottu hellan ääreen, joten ruoan kypsyessä aikaa vapautuu muulle puuhastelulle. Erilaiset vihannekset ja juurekset sopivat minkä tahansa uunissa valmistettavan ruoan raaka-aineiksi. Kurkkaa esimerkiksi tomaattisen broileri-perunavuoan ohje täältä. Ota syksyn helppojen ruokien raaka-aineeksi tuoreet vihannekset!

Suunnittele ja keitä kerralla enemmän

Keittoruokien valmistus ei vaadi huippukokin taitoja: ainekset kattilaan, haudutus, maustaminen ja lopuksi halutessaan soseutus. Pienellä lämmöllä haudutus ja sekoitus silloin tällöin riittää esimerkiksi tomaattikeitolle.

Kun keittoa valmistaa kerralla enemmän, siitä riittää myös seuraavan päivän lounaaksi. Ja aikaa säästyy!

Aterioiden suunnittelu etukäteen auttaa myös ajanhallintaan: tutustu resepteihin ja mene kauppaan valmiin ostoslistan kanssa. Ostoksilla käynti nopeutuu, kun kaupassa miettiminen jää vähemmälle.

 

viestintäpäällikkö

Minna Rantala, 050 3090 558

minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi

 

Tarjoile vihannekset lapsille isoina annoksina

Lasten ylipainoisuuden taustalla on paitsi liikunnan vähentyminen kuin myös se, että lapset ovat tottuneet syömään runsaasti energiaa sisältävää ruokaa suurina annoksina.

Isojen annosten ja jatkuvasti kasvavien pakkauskokojen vaikutus lihomiseen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Usein syöjä ei edes itse huomaa syövänsä liikaa.

Esimerkiksi 1954, jolloin Coca-Cola tuli Hollantiin, sen isoin pullokoko oli 0,75 litraa. Nyt kolajuomaa myydään jopa kahden litran pulloissa. Sama ilmiö koskee muun muassa myös siivutettuja juustoja, perunalastuja ja suklaapatukoita. Kuluttajat ovat aina halunneet enemmän vastinetta rahalleen.

Ihminen tunnistaa huonosti kylläisyytensä ja sopivan annoskoon määrittäminen on meille vaikeaa. Tutkimuksissa on havaittu myös se, että ihmiset eivät kompensoi ylensyöntiään seuraavina päivinä syömällä vähemmän. Tutkijat ovatkin yksimielisiä siitä, että annoskokoilmiö on erittäin suuri tekijä ylipaino-ongelman yleistymisessä.

Entä jos annoskokoa ryhdyttäisiin käyttää hyvään tarkoitukseen niin, että saataisiin lapset syömään vihanneksia enemmän? Vihanneksissa on vitamiineja, kuituja ja ne ovat kevyttä syötävää, mutta useimmat lapset ja monet aikuisetkin karsastavat niitä eivätkä syö niitä tarpeeksi. Kysymys kuuluukin, söisivätkö lapset enemmän vihanneksia, jos niitä asetetaan tarjolle enemmän kertomatta siitä heille vai pysyykö syöty määrä ennallaan tarjonnan kasvusta huolimatta? Wageningenin yliopistossa tehty ”kurkkututkimus” pyrki vastaamaan näihin kysymyksiin.

Kurkku valittiin tutkimuskohteeksi, koska se yleensä maistuu hyvin lapsille. Lähtökohtana oli, että annoskoon kaksinkertaistaminen saisi lapset syömään enemmän kurkkua. Kurkut tarjottiin eri tavoin paloiteltuna tai yhtenä isona palana. Lapset söivät haluamansa määrän, jonka jälkeen he vastasivat kyselyyn.

Lapset söivät kurkkua noin 90 grammaa. Kun annoskoko tuplattiin, kurkku maittoi paremmin ja sitä syötiin yli puolet enemmän. Kurkun paloitteleminen ei vaikuttanut syötyyn määrään, mutta lasten mielestä valmiiksi siivutettua kurkkua oli mukavampi syödä. Annoskoon nostaminen toimi oletetusti ja lapset söivät enemmän ilman, että heitä kehotettiin tai käskettiin.

Van Kleef, E., Bruggers, I, and De Vet, E. (2015). Encouraging vegetable intake as a snack among children: The infuence of portion and unit size. Public Health Nutrition, 18(5), 2736-2741.

Lue lisää: https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/5-a-day-kasvistietoa-maailmalta