Suomi kasvihuonevihannesviljelyn kärkimaa Pohjolassa

 Suomalaiset kuluttajat voivat nauttia tuoreista ja turvallisista kotimaisista kasvihuonevihanneksista vuoden jokaisena päivänä. Suomessa onkin vihannesten kasvihuoneviljelyä läpi talven lähes kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteensä.

– Suomalainen kasvihuoneviljelyosaaminen on täysin eri tasolla kuin naapurimaissamme. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat ottaneet ottaneet nopeasti käyttöön uusinta tekniikkaa, siirtyneet nopealla vauhdilla kohti uusiutuvia energiamuotoja sekä ennen kaikkea osaavat viljellä vihanneksia täällä lumen, jään ja pimeydenkin keskellä, selvittää toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Ympärivuotinen kasvihuoneviljely käynnistyi 1980-luvun alussa kaikissa Pohjoismaissa. Kun muut jäivät lähtötelineisiinsä, alkoivat suomalaisviljelijät ahkerasti hankkia tietoa ympäri pohjoista pallonpuoliskoa ja rohkeasti kokeilla viljelykauden pidentämistä ympärivuotiseksi.

– Nyt meillä kasvaa tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä noin 91 kasvihuonehehtaarilla. Ruotsissa vastaava luku on 18, samoin Norjassa. Tanskassa viljellään 19 hehtaarilla. Näiden naapureiden talvituotanto on lähes yksinomaan yrttejä ja salaatteja. Aivan viime vuosina mielenkiinto on tosin virinnyt myös tomaattien ja kurkkujen talvikauden viljelyyn, kertoo Jalkanen.

Kysyntä on luonut talviviljelyn

Suomalaisen viljelyn laajentumisen tärkein syy on ollut kuluttajien vahva halu syödä tuoreita, turvallisia ja ennen kaikkea puhtaita oman maan vihanneksia vuoden jokaisena joka päivänä.

– Kuluttajilla on hyvin tiedossa, että Välimeren rannoilta tulevissa vihanneksissa on moninkertainen määrä kasvinsuojeluaineiden jäämiä meidän ja muun pohjoisen Euroopan tuotantoon verrattuna. Lisäksi usean päivän rekkamatka läpi Euroopan rasittaa tuotteiden laatua merkittävästi. Tämä näkyy erityisesti kurkun laadussa, jossa päiväntuore kurkku on aivan eri juttu kuin viikon matkannut, Jalkanen huomauttaa.

Viime talvien poikkeavien sääilmiöiden seurauksena – viimeksi alkuvuonna 2017 – kotimaisen kasvihuonevihannestuotannon merkitys korostui entisestään. Myrsky pyyhkäisi osan Almerian muovihuonemerestä Välimereen, mikä pudotti siellä tuotantoa huomattavasti. Onneksi meillä Suomessa oli silloinkin hyvä kotimainen sato päällä, joten suomalaiset saivat tuoreet talvisatokauden vihanneksensa.

Jalkanen muistuttaakin, että näinkin merkittävä vihannestuotanto on tärkeä osa huoltovarmuuttamme. Kasvihuoneetkin ovat alttiita erilaisille häiriöille, mutta naapurimaissamme vastaavia huoneita ei edes ole.

apsikseen 

Kotimaisia tulppaanilajikkeita ennätyksellisesti

Tärkeimmän kotimaisen leikkokukan – tulppaanin – paras ominaisuus eli valtavan laaja värien kirjo paranee vuosi vuodelta. Kauppapuutarhaliiton kokoamien tietojen mukaan kuluvan talvena Suomessa viljellään jo yli 350 eri lajiketta. Tämä on selvästi enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin.

Muutos on merkittävä, jos sitä vertaa menneisiin vuosiin. Lajiketarjonta alkoi kaventua, mikä jopa uhkasi tulppaanin suosiota. Vain muutaman värin tarjonta ei vastannut kuluttajien mielikuviin moni-ilmeisestä ja -värisestä kevään ensi airueesta. Lajiketarjonnan monipuolistuminen näkyy hyvin tulppaanin valmisnipuissa. Jo yli kolmannes myytävistä nipuista on kirjavia sekanippuja.

Lajikkeet vaihtuvat nopeasti

Vaikka lajikkeita on runsaasti, kaikkia ei viljellä läpi talven. Tästä pitää huolen sekä kysyntä että eri lajikkeiden ominaisuudet. Viime vuoden lopulle lokakuusta jouluun Suomessa oli viljelyssä liki 40 eri lajiketta. Ymmärrettävästi valkoisilla ja punaisilla lajikkeilla oli merkittävin rooli. Tammikuussa valikoima kaksinkertaistuu.

Tämän vuoden tammikuussa eri lajikkeita oli tuotannossa noin sata. Myös värien määrä laajeni kattamaan kaikki päävärit ja -sävyt.

Helmikuu on tulppaanien superkuukausi. Lajikemäärä on parhaillaan huipuissaan, ja niitä on pitkälti toista sataa erilaista. Myös kaikki erikoistulppaanit ovat myös ehtineet markkinoille.

Maaliskuu jatkuu vielä vilkkaana tulppaanikuukautena, mutta sitä sävyttävät kaksi merkittävää sesonkia eli naistenpäivä kuun alussa ja pääsiäinen lopussa. Niinpä kuun alussa painopiste on jonkin verran punaisissa ja tietenkin kuun lopussa keltaisissa lajikkeissa.

– Lajikekirjon monipuolistuminen tarkoittaa sitäkin, että useita lajikkeita on saatavissa vain hetkellisesti. Pienimmät viljelyerät kun saattavat olla vain joitakin tuhansia kukkia, ja ne valmistuvat myyntiin parin kolmen päivän sisällä. Seuraavan kerran niitä saattaa siis saada vasta vuoden kuluttua!, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Yhteensä 74 miljoonaa

Suomen tulppaanilajikkeiston kiistaton kuningatar on keltainen Yellow Flight. Sen osuus kaikista kuluvan talven tulppaaneista on vajaat kuusi prosenttia. Kymmenen eninten viljellyn tulppaanin osuus on neljännes kaikista noin 74 miljoonasta tämä talven tulppaanista.

Nyt helmikuussa tulppaanitarhoilla on erityistä säpinää, sillä joka päivä kasvihuoneista poimitaan noin miljoona tulppaania, ja koko helmikuussa noin 25 miljoonaa. Tulevan maaliskuun tulppaanimäärä on myös noin 25 miljoonaa, mistä aivan kuun lopulle ajoittuva pääsiäinen siirtää painopisteen kuun lopulle.

Screenshot 2018 02 23 10.24.20