Lapset istuttavat vapuksi tuhansittain orvokkeja

 Huhtikuun viimeisenä perjantaina yhteensä 121:ssä koulussa ja päiväkodissa vietetään orvokkipäivää. Kohteet saavat tuona päivänä lahjoituksena kevään ensimmäisiä ryhmäkasveja, orvokkeja, istutettavakseen. Mukana on myös vanhainkoteja.

– Orvokkipäivän tarkoituksena on piristää kohteiden ympäristöä ja pihoja, joihin ei monessa tapauksessa pystytä muuten hankkimaan istutuksia. Tempauksen ideana on tietenkin myös tutustuttaa lapsia istutuspuuhiin ja antaa heille piristävä ulkoilmahetki arjen keskelle, kertoo viestintäpäällikkö  Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto on järjestänyt orvokkitempauksen useana vuotena vapun tienoilla. Orvokit lahjoittavat paikalliset ryhmäkasviviljelijät, kohteiden lähipuutarhat. Tänä vuonna mukana on 37 ryhmäkasviyritystä, jotka lahjoittavat kasveja yhteensä 121 kohteeseen. Jokainen kohde saa vähintään 50 orvokkia, joten yhteenlaskettuna ilostuttavia kevätkasveja tulee olemaan tuhansia.

– Haluamme tutustuttaa lapsia myös kasvien hoitoon, sillä mielestämme se on tärkeä osa kasvatusta. Orvokkipäivän ansioista lapset pääsevät seuraamaan ja hoivaamaan työnsä tuloksia kevään ja kesän edetessä.

Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin ryhmäkasvi: sitä viljellään yhteensä noin 10 miljoonaa ruukkua. Sitkeä orvokki viihtyy hyvin ulkona jo huhtikuussa, sillä se kestää jopa muutamia pakkasasteita.

Katso orvokkipäivän kohteet
Lataa orvokkikuvia

orvokkipaiva 

Suomalaiset syövät ennätyksellisesti kurkkuja

Suomalaiset ovat aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja, mutta nyt rikotaan uusia ennätyksiä. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja.

– Se on kaikkien aikojen ennätys. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin kotimaan sato ylsi hiukan yli 40 miljoonaan kiloon. Suomalaiset ovat todella osoittaneet, että kyllä kurkku kelpaa, kunhan se on kotimaista, toteaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Viime vuoden kurkkusadon määrä tarkoittaa noin 130 miljoonaa kurkkua. Jos ne laitettaisiin jonoon, yltäisi kurkkujono Helsingistä Utsjoelle ja takaisin noin 20 kertaa. Sadosta riittää noin hiukan alle puolikas kurkku viikkoa kohden jokaiselle Suomessa asuvalle. Tavoite on kurkku päivässä.

Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Jalkanen kehottaakin kuluttajia myös lounaspaikoissaan varmistamaan kurkkujen ja muiden vihannesten alkuperän. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä.

Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien  rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa.

– Kurkku on tietysti parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena. Kauppaketjut ovat kiitettävästi kehittäneet kurkkujen kuljetuksia ja esillepanoa, jolloin yhdessä laajentuneen tarjonnan myötä myös kurkkujen edullinen kuluttajahintataso nopeuttaa kiertoa. Nämä yhdessä varmistavat hyvää laatua, muistuttaa Jalkanen.

Kotimaisen kurkun vahvuus on myös vähäinen, lähes olematon hävikki. Kurkun voi syödä vaikka kantaa myöten, jolloin syöntisuhde on täydet sata prosenttia. Kaupoissa näkyvät kakkosluokan käyrät kurkut menevät nekin kokonaisuudessaan hanakasti sekä suurkeittiöihin että kuluttajille. Hävikkiä ei synny.

Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

halpuuttaminen kurkut