Kasvihuone -podcast keskittyy ajankohtaisiin kukka- ja vihannesaiheisiin

Kauppapuutarhaliitto juhlii 100-vuotistaivaltaan vuonna 2019. Yhtenä vuoden isoimpana tavoitteena on tuoda kasvihuonemaailma, sen tuotteet ja siellä työskentelevät ihmiset entistä lähemmäs kuluttajaa. Osana tätä tavoitetta Kauppapuutarhaliitto julkaisee alaa käsittelevän podcast-sarjan nimeltä Kasvihuone.

Podcast tuo kasvihuoneessa kasvatetut kukat, vihannekset ja yrtit sekä niiden parissa työskentelevät ammattilaiset lähemmäs ihmisiä. Vieraita haastattelemassa jokaisessa jaksossa on Puutarha&kauppa -lehden toimittaja Anu Pirhonen. Podcastissa vierailee puutarha-alan asiantuntijoita, joiden kanssa paneudutaan sekä kevyempiin aiheisiin, kuten uusimpiin kukkatrendeihin, että informatiivisempiin aiheisiin, kuten suomalaisen ruoan puhtauteen.

– Podcast on erinomainen väylä paneutua alaamme liittyviin asioihin syvällisesti ja läpinäkyvästi rennosti keskustellen. Tämä on pienen kynnyksen alusta puutarha-alan ammattilaisille päästä ääneen ja kertoa työstään vihannesten ja kukkien parissa. Luvassa on niin kevyttä puutarhafiilistelyä kasvihuonemaailmassa kuin kovaa faktaakin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu, ja aiheena käsitellään vuoden 2019 kukkatrendejä. Jaksossa keskustellaan muun muassa  siitä, mitä trendejä on odotettavissa vuodelle 2019 ja mitä se tarkoittaa kukkamaailmassa, mikä on seuraava hot-kukka ja kiinnostaako kotimaisuus kukkaostoksilla. Aiheista keskustelemassa huippufloristi Saija Sitolahti.

Kuuntele ensimmäinen jakso: www.kauniistikotimainen.fi/kasvihuone-podcast/

Suomalaisten suosikkikukan sesonki kovimmillaan – lajikkeita ennätysmäärä

Suomalaiset ovat yksi maailman ahkerimmista kansoista väkilukuun suhteutettuna hankkimaan tulppaaneja. Tuotanto vaihtelee vuosittain noin 70–75 miljoonan tulppaanin välillä. Tulppaani on suomalaisille vahva kevään symboli ja ilon ja värin tuoja, jolla sen suosio pitkälti selittyy. Tulppaani on kaikkien kukka: lajikkeista löytyy sopiva jokaiseen tyyliin ja persoonaan. Huokea hinta ja erinomainen laatu tekevät osaltaan tulppaanista kansan suosikkikukan. Suomessa myytävistä tulppaaneista yli 80 % on kotimaista tuotantoa.

Pitkä tulppaanisesonki alkaa jouluna punaisilla ja valkoisilla tulppaaneilla, jatkuu alkuvuonna koko värikirjolla ja päättyy pääsiäiseen, jolloin pääpainona ovat keltaiset lajikkeet. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa tulppaanikauden kestoon sekä tulppaanien kokonaistuotantomäärään.

Tulppaanien värikirjo monipuolistuu vuosi vuodelta. Suomessa viljeltävien lajikkeiden määrä on viime vuosina ylittänyt jo yli 400.

– Joskus muinoin tarjonnasta saattoi olla jopa kolmannes keltaista Monte Carlo -lajiketta. Nyt lajikkeita on niin paljon, että ahkerinkaan harrastaja ei pysty kaikkia tunnistamaan, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Joitain lajikkeita on saatavilla vain kertaluonteisesti lyhyen ajan, joten omaa suosikkilajiketta ei välttämättä pääse ostamaan sesongin aikana kahdesti.

Tulppaanien värivalikoima monipuolistuu vuosi vuodelta. Kauppapuutarhaliiton keräämien tietojen mukaan suosituimpia ovat punaisen eri sävyt, joita on noin 40 prosenttia myytävistä tulppaaneista. Keltaisia tulppaaneja on vajaa viidennes ja valkoisia reilu kymmenesosa. Erityisesti kaksiväristen lajikkeiden suosio on nousussa ja niitä onkin jo viidennes kokonaismäärästä.

Miten kukitan joulukukan uudelleen?

Joulukukkien ajatellaan monesti olevan pelkästään sesonkikukkia, mutta pienillä vinkeillä kukittaminen onnistuu uudelleen ja kukasta voi saada pitkäikäisen ystävän puutarhaan.

Monivuotinen ritarinkukka

Ritarinkukka on monivuotinen kasvi, joka viihtyy kesällä myös ulkona. Leikkaa kukat pois, kun ne ovat lakastuneet. Anna kukkavanan kuihtua ja leikkaa se pois läheltä sipulia. Pidä kasvia valoisalla ikkunalla ja lannoita viikoittain. Keväällä ilmojen lämmettyä ritarinkukan voi siirtää puutarhaan puolivarjoiseen paikkaan.

Syksyn tullen ota kasvi sisälle ennen pakkasia. Kastele niukasti muutaman viikon ajan, lopeta sitten kokonaan ja anna lehtien lakastua. Ruukun voi pitää pimeässä ja viileässä. Istuta kasvi uuteen multaan kukkanupun työnnyttyä esiin. Siirrä ritarinkukka valoisalle ikkunalle ja aloita kastelu varovasti. Sipulista kasvaa kerran vuodessa yhdestä kolmeen kukkavanaa, joiden päähän avautuu 3–5 kellomaista kukkaa.

Kuivata hyasintti syksyksi

Ruukkuhyasintin sipulin voi kukinnan jälkeen kuivata ja istuttaa seuraavana syksynä ulos puutarhaan. Hyasintti tarvitsee kukinnan aikana ja lehdessä ollessaan runsaasti ravinteita kerätäkseen voimaa kookkaaseen sipuliin seuraavaa kukintaa varten. Ulkoistutuksiin soveltuvat parhaiten pienehköt ja keskisuuret sipulit. Sipuleita voi myös istuttaa vuosittain ja kukittaa niitä yksivuotisina. Näin kukinnot säilyvät suurina. Sipulit voi myös nostaa syksyllä maasta ja talvettaa niitä viileässä kellarissa ruukkuun istutettuina.

Ota haaste vastaan: kukita joulutähti uudelleen

Joulutähden uudelleen kukittaminen on haastavaa ja aikaa vievää, mutta onnistuessaan palkitsevaa. Kasvi tarvitsee lepoajan, kun ylälehdet alkavat pudota. Laita kasvi viileään paikkaan ja kastele niukasti alkukevääseen saakka. Leikkaa kasvi voimakkaasti keväällä. Valitse uusista versoista 3–4 ja katkaise muut pois. Kesällä joulutähteä voi lannoittaa jokaisella kastelukerralla. Latvo kukka elokuun lopulla ja jatka säännöllistä lannoittamista, kunnes ylälehdet ovat kehittyneet.

Kukkiakseen uudelleen joulutähti tarvitsee viikkoja kestävän niin sanotun lyhyen päivän käsittelyn, jolloin se on valoisassa enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Aloita käsittely syys–lokakuussa, ja peitä kasvi esimerkiksi laatikolla klo 17–8 väliseksi ajaksi. Marraskuun aikana pienet keltaisenvihreät kukat alkavat muodostua ja suojuslehdet vähitellen värjäytyä. Joulutähteä voi kasvattaa myös viherkasvina; pensaaksi kasvatettuna se viihtyy kesällä ulkona.

Hävitä kätevästi kompostissa

Jos uudelleen kukittaminen ei houkuttele tai se epäonnistuu, on joulukukkien hävittäminen helppoa. Koko kasvin voi laittaa multineen kompostiin tai biojätteeseen, eikä kukista synny turhaa jätettä. Kiertotalouden näkökulmasta kotimainen kukka onkin erinomainen hankinta.