Kasvihuonealan ilmastovaikutus laskenut 60 prosenttia
Kotimainen kasvihuoneala on edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Ala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004. Laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia.
Hiilijalanjäljen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi kotimaisia kasvihuonevihanneksia voi syödä erinomaisen hyvällä mielellä. Keräsimme syyt tähän.
Hiilijalanjälki laskenut 60 prosenttia
Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana. Samaan aikaan kasvihuoneista kerättävä vihannessato on noussut 60 kilosta 98 kiloon. Tämä vaikuttaa tuotekohtaiseen hiilijalanjälkeen merkittävästi. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.
87 % vähemmän öljyä
Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2021 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 87 prosenttia. Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan lämpöenergiakäytöstä on jo 56 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa. (Luke)
91 kertaa pienempi vesijalanjälki kuin Espanjassa
Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.
10 kertaa vähemmän maata kuin Espanjassa
Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2021 oli Suomessa 110 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2018 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.
Maailman puhtainta
Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.
Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.
Kasvihuoneyritykset turvaavat sähköverkkoa
Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista. Jos sähköjärjestelmään tulee häiriö ja varageneraattoreiden teho ei riitä, sähköverkkoon on saatava lisää tehoa reserveistä. Kasvihuoneista on saatavilla sähköverkkoon tukiresurssia laskemalla hetkellisesti valaistuksen tehoa. Näin ollen, jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa.
Neljäsosa kasvisten syönnistä
Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljellyt tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuona 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.
Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa.
Pakkaus estää hävikin
Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.
Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.
Vihreällä sähköllä ja ledeillä hiilijalanjälki entistäkin alemmaksi
Ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lisääntymisen myötä sähkö on korvannut vauhdilla erityisesti öljyn käyttöä. Reilussa vuosikymmenessä (2004–2021) öljyn käyttö on pudonnut 87 prosenttia, ja sähkön käyttö lisääntynyt samaan aikaan 84 prosenttia 100 gigawattitunnista 620 gigawattituntiin.
Kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä merkittävä osa on jo hiilineutraalia ja siitä osa sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön käyttö kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan siirtyminen uusiutuvaan sähköön vähentäisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 89 prosenttia. Jos samanaikaisesti siirryttäisiin kokonaan hakkeeseen, siirtyminen tietäisi lämmöntuotannon päästöjä 81 prosenttia. Koko toimialalle päästövähenemä olisi 84 prosenttia.
Edellisten lisäksi siirtyminen ledivalotukseen alentaa jatkuvasti yhä enemmän alan hiilijalanjälkeä. Ledejä on jo käytössä kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.
Kasvihuone kerää auringon energian
Suomalainen kasvihuone kerää vuoden aikana auringon lähettämää energiaa kaksi kertaa enemmän kuin vuoden aikana tarvitaan kyseisen huoneen lämmittämiseen. Näin ollen kasvihuone olisi täysin omavarainen ja vieläpä tuottaisi energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin, jos kasvihuoneen kokoama energia osattaisiin varastoida öiden ja talven varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Luonnonvarakeskuksen (2019) laskelmien mukaan Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet kokoavat energiaa auringosta noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Valtaosa energiasta päätyy takaisin ulkoilmaan. Lämmitysenergian määrä 2017 oli Luken mukaan vain 1,6 terawattituntia.
Kasvihuoneet syntyivätkin 1600-luvulla juuri edellä kuvatusta syystä. Myös kasvihuoneilmiö-sana pohjautuu samaan kasvihuoneiden kykyyn kerätä tehokkaasti energiaa
Vihanneksia vuoden jokaisena päivänä
Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sesonki on parhaimmillaan vuoden jokaisena päivänä. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden. Tämä varmistaa, että näitä vihanneksia on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa ja ravintoloissa parhaimmillaan jopa poimintapäivänä. Tuoreus onkin yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.
Kulutustottumuksemme painottuvat edelleen jonkin verran vuoden kierron mukaan. Siten esimerkiksi kurkkujen, salaattien ja yrttien kulutus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa. Tomaattien huippuhetkiä eletään juhannuksen tienoilla, mutta muutoin kotimaisten tomaattien popsiminen on hyvin tasaista läpi koko vuoden.
Suomessa kasvatetaan vuodessa noin sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se muodostaa neljänneksen kaikesta vihannesten kulutuksestamme.
Satotason nousu laskee hiilijalanjälkeä
Suomalainen kasvihuonevihannesviljely nostaa jatkuvasti satotasoaan. Vuosina 2004–2021 tomaatin keskisato nousi 35 prosenttia ja kurkun 169 prosenttia. Vuonna 2021 Suomessa kirjattiinkin maailman korkeimmat kasvihuonekurkun koko maan keskisadot, 110 kiloa neliömetriltä vuodessa. Esimerkiksi Hollannissa luku oli vuonna 2018 67 ja Espanjassa vajaat yhdeksän kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Satotason nousu onkin hiilijälkeen vaikuttava tekijä. Samaan aikaan kun satotaso nousee, yrityksissä käytetään vihreämpää energiaa ja tuotetaan satoa enemmän samalla energiamäärällä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös jatkuvasti kasvava yrityskoko.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2021 noin 440 kasvihuonevihannesviljelyä harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu kasvihuoneala oli 240 hehtaaria. Kokonaissato oli noin 110 miljoonaa kiloa kotimaisia kasvihuonevihanneksia.
Vajaan viiden euron tuki suomalaista kohden vuodessa
Kasvihuoneviljely on osa EU-maataloutta. Suomen liittyessä 1995 Euroopan unioniin kasvihuonetuotannolle luotiin kansallinen tukijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa suomalaisen tuotannon säilyminen. Maailman pohjoisimpana viljelymaana edellytykset ilman tukea olisivat olleet ja ovat yhä liian vaikeat.
Vuonna 2019 kasvihuoneviljely saa tukea 4,55 euroa suomalaista kohden. Yhtä päivää kohden se tarkoittaa noin 1,2 senttiä. Valtaosan tuloistaan – noin 93 prosenttia – puutarhat saavatkin tuotteistaan. Tuen avulla kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljellään noin sata miljoonaa kiloa. Lisäksi tuen piiriin kuuluu yli 120 miljoonaa kotimaista kukkaa.
Yhtä tuotekiloa kohden tuki vaihtelee puutarhan satotason mukaan. Esimerkiksi kurkulla tuen osuus 5–15 ja tomaatilla 8–20 senttiä kiloa kohden. Ruukkuvihanneksilla ja -yrteillä tuen osuus on 2–3 senttiä.
Tutkimukset:
Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus 2004, 2017, 2021 todellisten energiakulutustietoje perusteella, LUKE 2022
Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta ja vesijalanjäljestä, LUKE 2019
Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2013, MTT 2013
Kasvihuonealan vastuullisuusraportti:
Tutustu kasvihuonealan vastuullisuusraporttiin (päivitetty syksyllä 2021)
Artikkeleita:
Kasvihuoneiden hiilijalanjälki puolittui (Artikkeli Puutarha&kauppa-lehdessä 31.5.2019)
Neljä tapaa säästää energiaa kasvihuoneissa (Artikkeli Puutarha&kauppa 31.5.2019)
Kasvihuoneiden hiilijälki laskee yhä – Matkalla kohti nollaa? (Artikkeli Puutarha&kauppa 24.1.2020)
