Hiilijalanjälkilaskuri

Kasvihuoneviljely on Suomessa ensimmäinen toimiala, joka on selvittänyt keskeisten tuotteidensa hiilijalanjäljen. MTT:n tekemä tutkimus julkistettiin 15.1.2013.Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutukset eli hiilijalanjälki on mahdollista laskea Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kehittämällä verkkolaskurilla. Viljelijät voivat laskea tuotteidensa todellisen ilmastovaikutuksen ja optimoida tuotantonsa kasvihuonepäästöt koko tuotantoketjussa. Luonnonvarakeskus on tarkistanut ja päivittänyt laskurin taustatiedot ja toimivuuden vuonna 2018.

Lataa hiilijalanjälkilaskuri tästä:

Hiilijalanjalkilaskuri 2018

 

Tietoa kasvihuonealan ilmastovaikutuksista:

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). 

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus -loppuraportti (2013)

Koristekasvien viljely kasvihuoneissa

Suomessa kasvihuoneissa viljellään Ryhmäkasveja, amppeleita, kukkivia ruukkukasveja, leikkokukkia sekä viherkasveja. Leikkokukkia viljellään nykyisin hyvin vähän. Merkittävin leikkokukka on tulppaani.

Kukkivista ruukkukasveista tuotantomääriltään merkittävimpiä kasveja ovat ruukkunarsissi ja hyasintti. Ryhmäkasveista eli ulos istutettavista, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitetuista kasveista eniten viljeltyjä ovat orvokki, pelargoni ja petunia. Orvokki ja petunia ovat myös merkittävimmät amppelit.

Kukkien tuonti Suomeen on tullitonta niin Euroopan unionin alueelta kuin muualta maailmasta. Isoimmat tuontimaat ovat Hollannin (suurin leikkokukkien tuojamaa) ja Tanskan (suurin ruukkukasvien tuojamaa). Lisäksi Kolumbiasta (ruusut, neilikat), Keniasta (ruusu), Israelista, Espanjasta ja monista muista maista tuodaan Suomeen kukkia.

Kukkivat ruukkukasvit ja ryhmäkasvit kärsivät tuontikuljetuksissa, jonka takia kotimaisen tuotannon asema on säilynyt melko hyvänä.

Tietoa kasvihuonealasta

Vihanneksia ja kukkia vuoden ympäri

Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä. Suurissakin yrityksissä taustalla on yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä.

Rakennemuutos tuo tehokkuutta

Kasvihuoneviljelijöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Kasvihuoneita hyödynnetään entistä paremmin, mikä lisää koko tuotannon tehokkuutta. Viljelykautta on pidennetty ja ympärivuotista tuotantoa lisätty kysynnän kasvun myötä.

Ruukkuvihannesten, kurkun, tomaatin ja ruukkukukkien tuotanto on monissa yrityksissä ympärivuotista. Usein valotuksen käyttö tehostaa tuotantoa siten, että tuoteyksikköä kohti syntyvät energiakulut eivät kasvukautta jatkettaessa kasva. Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Yli puolet kasvihuoneiden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.

Laatu ja puhtaus ovat kilpailuetu

Suomalaisen kasvihuonetuotannon vahvuuksia ovat vastuullisuus, tuoreus, puhtaus, työllistämisvaikutus sekä korkea osaaminen ja teknologia.

Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004 kun yritykset ovat siirtyneet uusiutuviin energiamuotoihin.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset pääsevät kuluttajan pöytään puhtaina ja tuoreina, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kotimaisten kasvisten suosiminen parantaa suomalaisten työllisyyttä.

Minor use -valmisteet

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet

Kauppapuutarhaliitto hallinnoi vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksynnän saaneet kasvinsuojeluaineet kasvihuonetuotantoon. Minor use -valmisteiden käyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee.

Käänny viljelyneuvojan tai valmisteen toimittajan puoleen, jos on kysymyksiä valmisteen käytöstä.

Minor use -valmisteiden ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet kasvihuoneisiin
Amistar, voimassa 31.8.2025
Cerone, voimassa 31.7.2024
Diabolo, voimassa 31.12.2025
Fibro voimassa 15.8.2026
Frupica SC, voimassa 15.3.2026
Geoxe 50 WG, voimassa 15.6.2026
Mospilan, voimassa 28.2.2025
MoventoSC100,  POISTUU 31.10.2025
Previcur Energy voimassa 15.6.2026
SerenadeASO, voimassa 15.8.2025
Signum, voimassa 31.1.2025
Stabilan 750 SL, voimassa 30.11.2024
Talius voimassa 15.5.2027
Teldor voimassa 31.12.2024
TEPPEKI, voimassa 31.8.2024
Turex 50 WP voimassa 15.8.2025

Laatutarhaohjeisto ja IP Kasvikset Perussertifiointi

Laatutarhaohjeisto ja IP Kasvikset Perussertifiointi

Laatutarha-ohjeisto on suomalaisen puutarhatuotannon yhteinen ohjeisto, jonka tehtävänä on varmistaa puutarhatuotteiden turvallisuus, tuotannon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus ja työntekijöiden hyvät työolot. Kotimaiset Kasvikset ry:n hallinnoiman laatumerkin (sirkkalehtimerkki) käyttö edellyttää, että yritys on Laatutarha-auditoitu.

Laatutarha-ohjeiston tehtävänä on vahvistaa yritysten hyviä viljelykäytäntöjä ja näin lunastaa asiakkaiden ja kuluttajien odotukset suomalaisten kasvistuotteiden turvallisuudesta. Vaatimusten avulla varmistetaan lisäksi se, että työntekijöiden työturvallisuus on korkeatasoista ja yrityksen lähiympäristön kuormitus mahdollisimman vähäistä.Ohjeisto on Eviran toimesta arvioitu vuonna 2013 kansalliseksi hyvän suomalaisen viljelykäytännön ohjeeksi, ja samalla Evira on myös tarkastanut kasvinterveyttä ja lannoitteita koskevat kohdat.

Alkutuotantoyrityksille, joiden asiakkaat edellyttävät puolueetonta, kolmannen osapuolen sertifioimaa tuotantoa, on tarjolla ”IP Kasvikset Perussertifiointi”. Perussertifioinnissa keskitytään tuoteturvallisuuden varmentamiseen. Se ei koske kukkia. IP standardin omistaa ruotsalainen Sigll Kvalitetssystem Ab. Lisätietoja ja sertifiointiin liittyvää neuvontaa saa Kauppapuutarhaliiton lisäksi Puutarhaliitosta, joka toimii standardiomistajan paikallisena asiamiehenä Suomessa.

Laatutarha ohjeisto 2017

Puutarhaliiton sivuilta löydät Laatutarhaohjeiston tukimateriaalit.

Kasvinsuojelu

Kauppapuutarhaliiton kasvinsuojeluun liittyviä palveluita jäsenyrittäjille ovat:

  • Kasvinsuojeluaineiden minor use -hakemukset kasvihuoneissa viljeltäville kasveille
  • Kasvinsuojeluaineiden koetoiminta kasvihuoneissa
  • Viralliset kasvinsuojelukurssit ja -tutkinnot
  • Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden virallinen testaus
  • Kasvinsuojelusuunnitelmat ja tarkkailupalvelut

Kysy lisää:
Mari Kosonen
mari.kosonen (a) kauppapuutarhaliitto.fi
p. 040 121 7780

 

 

Neuvonta

Kauppapuutarhaliiton asiantuntijat ovat liiton jäseniä varten!

Neuvontapalvelut kattavat toimialakohtaiset kysymykset. Asiantuntijat auttavat myös yritystoimintaan liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Asiantuntijapalvelut ovat vain Kauppapuutarhaliiton jäsenille.

Neuvontahenkilöstön tehtäviin ei kuulu puutarha-alan harrastajien neuvonta. Työnantaja-asemaan liittyvät kysymykset hoidetaan Kauppapuutarhaliiton ja Maaseudun työnantajaliiton yhteistyösopimuksen perusteella Maaseudun työnantajaliitossa.

Asiantuntijapalvelut ovat vain liiton jäsenten käytettävissä.

Toiminnanjohtaja, kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • vastuullisuus
  • jäsenasiat

Kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • viljelytekniikka
  • investoinnit
  • tukijärjestelmät
  • talous ja kannattavuus

Viestintäpäällikkö
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • viestinnän suunnittelu
  • jäsenasiat
  • tapahtumat
  • menekinedistämisasiat (Sirkkalehtimerkki)

Viestinnän asiantuntija
Johanna Reinikainen
040 154 8752
johanna.reinikainen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • brändisuunnittelu
  • sosiaalinen media

Kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Hanketyöntekijä, Kasvuturpeelle kavereita-hanke
Mari Kosonen
040 121 7780
mari.kosonen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kasvinsuojeluasiat, koetoiminta ja minor use -luvat
  • kasvuturve

Jäsenille

Kauppapuutarhaliitto ry on kasvihuonealan valtakunnallinen yrittäjäjärjestö.

Kauppapuutarhaliiton tehtävä on:

  • Edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa.
  • Seurata kasvihuoneyrittäjien toimintaympäristön muutoksia, vaikuttaa alaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, tehdä esityksiä, antaa lausuntoja ja toimia asiantuntijana, pitää yhteyttä hallintoon ja poliittisiin päättäjiin.
  • Tarjoata vakiintuneen kanavan ja henkilöstöresurssit kasvihuoneyritysten näkemyksen esille tuomiseen.
  • Lisätä kasvihuonealan ja tuotteiden tunnettuutta. Liiton viestintäkampanjat pitävät kasvihuoneviljelyä näkyvästi esillä tiedotusvälineissä.
  • Edistää markkinoiden tasapainoa järjestämällä kasvihuonetuotteiden menekinedistämisen ja pitämällä yhteyttä tuotteiden markkinoijiin sekä kannustamalla kuluttajia kasvihuonetuotteiden käyttöön.
  • Kohottaa jäsenten ammattitaitoa järjestämällä koulutusta, näyttelyitä, opintomatkoja, kehittämishankkeita ja julkaisemalla koko puutarha-alan kattavaa ammattilehteä Puutarha&kauppaa.
  • Järjestää jäsenille kattavat neuvontapalvelut.
  • Järjestää tehokas ja ajantasaisen jäsentiedotus.

Liity jäseneksi!

kirjaudu jäsensivuille

kirjautumismahdollisuus tähän

Jaostojen ja piirien yhteystiedot

Jaostot

Jaostot ovat yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on käsitellä ja hoitaa jaostojen piiriin kuuluvien viljelijöiden ammatillisia asioita. Sihteerinä vihannes- ja ruukkuvihannesjaostoissa toimii Kauppapuutarhaliiton kasvihuoneviljelyn asiantuntija Lassi Remes ja kukkajaostossa sekä kasvuohuonejaostossa Niina Kangas.

Kukkajaosto

puheenjohtaja
Tomi Suominen
Lepolan puutarha, Turku
050 358 8848
tomi.suominen (a) lepola.fi

Ruukkuvihannesjaosto

puheenjohtaja
Erno Laukkarinen
Nurmitarhat, Lepsämä
040 580 7195
erno.laukkarinen (a) tativihrea.fi

Vihannesjaosto

puheenjohtaja
Toni Tanner
Hortiherttua Oy, Karjalohja
040 767 2011
toni.tanner (a) hortiherttua.fi

Kasvuhuonejaosto

puheenjohtaja
Robert Jordas
Robbes Lilla Trädgård Ab, Lindkoski
040 552 6442
info (a) robbes.fi

Piirit

Piirit järjestävät kokouksia, vierailuja jäsenpuutarhoille, opintomatkoja sekä virkistystoimintaa.

Etelä-Suomen piiri

puheenjohtaja
Marko Kaijansinkko
Kaijansinkon puutarha, Nastola
0400 850 035
marko (a) kaijansinkonpuutarha.fi

sihteeri
Minna Rantala
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Länsi-Suomen Piiri

puheenjohtaja
Sakari Tamsi
Matti Tamsi Oy, Äystö
0400 695 570
sakari.tamsi@tamsin.fi

sihteeri
Mikko Hänninen
Puutarhatuote Hänninen Ay, Virrat
044 255 6282

Pohjois-Suomen piiri

puheenjohtaja
Auli Tasala
Tasalan kasvitarha, Lautiosaari
040 547 8026
auli.tasala (a) gmail.com

sihteeri
Tuire Mankinen
Aleniuksen Puutarha, Oulu
0400 585 791

Itä-Suomen piiri

puheenjohtaja
Sami Heimonen
Heimosen puutarha, Kuopio
0400 687 773
sami.heimonen (a) heimosenpuutarha.fi

sihteeri
Reima Luukkainen
Luukkaisen Puutarha Oy, Kitee

Varsinais-Suomen piiri

puheenjohtaja
Eero Lindroth
Deliverde-puutarhat Oy, Turku
Varsinais-Suomen piiri
eero.lindroth (a) deliverde.fi

sihteeri
Tuomas Peuravaara
Peuravaaran puutarha, Sauvo
050 337 4094