JOULUKUKKIEN HISTORIAA
1700-luvun loppupuoli Hyasintit ja tulppaanit ovat keväisiä sipulikukkia suomalaisissa kartanoissa.
1700- ja 1800-lukujen vaihde Hyasinttien ja tulppaanien hyötäminen talviaikaan aloitetaan Suomessa.
1820 Erivärisiä hyasintteja myydään maaliskuussa lehti-ilmoituksessa Helsingissä.
1820–1840 Kukkivia sipulikukkia mainostetaan tammi-maaliskuussa helsinkiläisissä lehdissä.
1849 Talvella kukkaan hyödettyjen kukkien ensimmäinen myyntinäyttely Helsingissä, järjestäjänä puutarhuri Christian Bohnhof. Kukkien joulumyyntiä ei vielä ole, näyttely järjestetään vuodenvaihteen jälkeen.
1852 Bohnhof tuo joulun aikaan hyasintteja esille helsinkiläisen kaupan joulupöytään.
1860-luvun loppu Hyasinttia mainostetaan joulukukkana. Hyasinttia voidaankin pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli ensimmäisiä kasveja, joka voitiin saada Suomessa talvellakin kukkaan. Edelleen se on suosituin joulun ajan kukkamme. Sipulikukista tuli joulukukkia siitä syystä, että niiden hyötäminen eli kukittaminen on helppoa viileissäkin kasvihuoneissa ja vähässä valossa.
1871 Bohnhof perustaa Suomen ensimmäiset kukkakaupat Helsinkiin. Joulunäyttelyssä on esillä joulukukkia. Kukkanäyttelystä tulee sittemmin jokavuotinen, ja joulukukkien aikakausi suomalaisissa kodeissa alkaa virallisesti.
1890-luku Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880-1890-luvuilla kielo ja syreeni. Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista, myös kukittaa itse keräämällä syksyllä kielon juurakoita. Nykyään kielo ja syreeni ovat lähes syrjäytyneet valikoimasta.
1900-luku Joulukukat yleistyvät ja monipuolistuvat. Suosikkeja olivat kamelia ja jouluruusu.
1910-luku Edellämainittujen lisäksi suomalaisten joulunviettoa saapuivat koristamaan tulppaanit, tasetit ja joulukaktukset. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana vasta sodan jälkeisinä vuosina, istutustulppaani vieläkin myöhemmin.
1930-luku Joulutähti ilmestyy kukkamarkkinoille. Isokukallinen valkoinen krysanteemi tuli myös joulukukkien joukkoon. Siitä tehtiin asetelmia, koreja sekä käytettiin maljakossa.
1940-luku Sotavuosina kukat olivat harvinaisia. Metsistä löytyvää materiaalia käytettiin paljon. Asetelmat syntyivät sammalesta, havuista, kävyistä sekä oksista, ja ne koristeltiin nauhoilla ja kynttilöillä.
1950-luku Joulukukkatuotanto nousee sotien jälkeen. Määrät kasvavat nopeasti.
1960-luku Joulukukkien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Joulutähdestä saadaan markkinoille uusia, matalakasvuisempia lajikkeita. Joulutähden nousukausi alkaa maailman tärkeimmäksi joulukukaksi.
1970-luku Atsalea tulee joulumarkkinoille aiempaa voimakkaammin. Ensimmäiset ritarinkukat saadaan kukkimaan jouluksi.
1980-luku Kielo ja syreeni hiipuvat joulukukkavalikoimasta lähes kokonaan. Hyasintin määrät kasvavat tasaisesti lähes vuosittain.
1990-luku Kielon tuotanto elpyy väliaikaisesti. Joulukaktuksesta ja tulilatvasta tulee uudenlaisia joulukukkatarjokkaita. Suosittuja ovat myös pienoishavupuut ja joulutähden minimuodot.
2000-luku Ritarinkukan suosio kasvaa huimasti. Joulukukkien myyntikausi laajenee selvästi marraskuun puolelle.
2010-luku Jouluiset asetelmat tehdään jokaisen tyylin mukaan, valkoinen ja muutkin värit suosittuja punaisen rinnalla. Joulukasvit: hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, leikkotulppaani, atsalea, pienet havut ja jouluruusu.
2013 TOP3: Hyasintti on suosituin joulunajan kukka (2,4 milj. kpl), toiseksi suosituin on joulutähti (1,9 milj kpl) ja kolmanneksi ritarinkukka (0,9 milj. kpl).
2014 Joulukukkien laji- ja lajikevalikoima on suurempi kuin koskaan. Joulukukat ovat tärkeä joulun ajan sisustuselementti, ja ne halutaan koristella oman näköisiksi.
|