Lähiruokaa kasvihuoneista – talvellakin
Suomessa viljellään vihanneksia kasvihuoneissa noin 250 hehtaarilla, joista reilu kolmannes on käytössä myös talvella. Suomalaiset arvostavat lähiruokaa ja kotimaisuutta: ympärivuotisen viljelyn ansioista voimme nauttia tuoreista vihanneksista jatkuvasti – ilman, että ruualle kertyy matkaa tuhansia kilometrejä.
Suomen pohjoisimman ympärivuotisen puutarhan toimitusjohtaja ja viljelijä Jani Okkonen kertoo, miksi kajaanilaisella tilalla siirryttiin aikanaan talviviljelyyn. – Kainuulaiset kuluttajat halusivat, että paikallista, tuoretta kurkkua olisi saatavilla myös talvella, ja isäni päätti toteuttaa toiveen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärivuotisen viljelyn ansiosta voimme tuottaa puhtaita ja tuoreita kurkkuja sekä tomaatteja koko Kainuun seudulle. Lisäksi puutarhalla on työllistävä vaikutus alueelle, kertoo Okkonen. Ympärivuotisen viljelyn ansiosta suomalainen ruoka onkin entistä omavaraisempaa: Suomessa syödyistä kurkuista 85 prosenttia on myös viljelty Suomessa. Tomaatilla vastaava luku on noin 58 prosenttia ja ruukkuvihanneksilla ja –yrteillä jopa noin 95 prosenttia. Suomen kylmyys estää tuholaisten leviämisen talvella Viljelyosaamisen ja puhtaan ympäristön ansiosta Suomessa on EU-maiden puhtaimmat vihannekset. Myös Suomen ilmastolla on vaikutusta asiaan. – Suomen kylmästä talvesta on hyötyäkin. Kylmyys suojaa tuholaisilta ja taudeilta, jotka ovat yleisiä Etelä-Euroopan tuotannossa. Ne eivät kylmällä ilmalla pääse leviämään eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvitse käyttää, kertoo Okkonen. Lämmityksessä siirrytty paikalliseen uusiutuvaan energiaan Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty nopeasti pois öljyistä ja otettu käyttöön uusiutuva kotimainen energia. Puu- ja peltoenergia ovatkin suomalaisten puutarhojen tärkeimmät lämmönlähteet. – Meillä on puutarhassa hakelämpölaitos, koska emme halua käyttää fossiilisia polttoaineita, vaan uusiutuvaa kotimaista energiaa. Pärjäämme yhdellä hakepannulla oikeastaan vuoden ympäri ja vain todella kovilla, yli 20 asteen pakkasilla, starttaamme toisen pannun, kertoo Okkonen. Tehokasta energian käyttöä Energiatehokkuus kasvihuoneissa on kasvanut merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana Suomessa. Rakenteista on kehitetty energiapihejä esimerkiksi kaksikerroskennolevyjen, säätöautomatiikan ja eri viljelykasveille optimoitujen viljelyohjelmien avulla. – Kasvihuoneiden seinissä ja katossa on energiaverhot, jotka pidämme talvella pääasiassa kiinni. Näin hukkaan menee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa. Auringonpaisteella hyödynnämme puolestaan auringosta saatavan valon ja avaamme verhot, kertoo Okkonen. Myös kylmänä talvena kaikki olosuhteet voidaan luoda kasveille ihanteellisiksi, ja valoa saadaan luonnonvalon lisäksi viljelytarkoituksiin kehitetyistä erikoisvalaisimista. Lisäksi kasvihuonevihannesviljelijät investoivat tällä hetkellä aktiivisesti LED-valaisimiin, jotka kuluttavat sähköä entistä vähemmän. Suomen kylmät olot ja pohjoinen sijainti eivät ole haaste ympärivuotiselle viljelylle, vaan sen ansiosta suomalainen viljelytekniikka on kehittynyt maailman huipputasolle. Paikalliset tuotantokeinot mahdollistavat energiatehokkaan kasvihuoneviljelyn ja puhtaat vihannekset omaan pitäjään ympäri vuoden. |