Kotimaiset tomaatit ja kurkut tärkeitä suomalaisille

Kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että kotimaisia kasvihuonevihanneksia on saatavissa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Tämä käy ilmi IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto.

– Tulos ei yllätä. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä olleet tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien suurkuluttajia, ja niinpä ne muodostavat jo noin neljänneksen kaikesta vihannesten syömisestämme. Tuotteet tunnetaan, ne ovat helppoja käyttää ja niitä on saatavina kotimaisina vuoden jokaisena päivänä kaikista kaupoista, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuonevihannesten laaja ympärivuotinen tuotanto on harvinaista muualla kuin Välimeren seudulla. Suomessa onkin yksi korkeimmista kasvihuonevihannesten omavaraisuusasteista maailmassa. Esimerkiksi suomalaisten syömistä kurkuista ja ruukkuvihanneksista yli 90 prosenttia viljellään kotimaassa.

– Vuonna 2019 kasvatimme ennätyksellisen määrän kasvihuonevihanneksia, noin 105 miljoonaa kiloa. Nyt vaikuttaa siltä, että tänä suomalaiset haluavat syödä tänä vuonna vieläkin enemmän kotimaisia kasvihuonevihanneksia, arvioi Jalkanen.

Vihanneksia viljellään noin 500 kauppapuutarhalla eri puolilla maata. Ala työllistää suoraan yli 4 000 yrittäjäperheiden jäsentä ja työntekijää. Alan tuotannon arvo on noin 230 miljoona euroa.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Tomaattilive – seuraa tomaatin kasvua kasvihuoneessa!

Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä.

– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jyrki Jalkanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.

Seuraa liveä täältä.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Suomessa on jälleen kirjattu maailman korkeimmat kasvihuonekurkun sadot. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan suomalaiset viljelijät poimivat vuonna 2019 keksimäärin 93 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Lisäystä edellisvuodesta oli noin kahdeksan prosenttia.

– Tämä on huiman nopeaa kehitystä. Vastaavaan ei ylletä missään muualla maailmassa. Esimerkiksi tehokkaana pidetyn Hollannissa keskisato on FAO:n tilastojen mukaan noin 73, Norjassa 74, Islannissa 66 ja Ruotsissa 46 yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä vuodessa. Espanjassa sato jää alle kymmeneen kiloon neliömetriltä, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Maailman korkeimman keskisadon lisäksi myös yksittäisten yritysten huippusadot ovat maailman korkeimmat. Puutarhoilla on ylletty jopa 250 kilon neliösatoihin.

– Osaamme tämän Suomessa hyvin. Meillä on perheyrityksissä jo kolmas sukupolvi viljelmässä kurkkua ympäri vuoden. Yhdessä huipputeknologian kanssa satotaso on saatu huippuun, mutta samanaikaisesti myös tuotannon hiilijälki on Luken tutkimusten mukaan pudonnut kymmeniä prosentteja. Kuluttaja saa joka päivä tuoreita lähivihanneksia, ja varsin edullisesti, joten tässä yhtälössä on vain voittajia, Jyrki Jalkanen huomauttaa.

Kurkku on Suomen tärkein kasvihuonevihannes. Viime vuonna sato ylsi 50 miljoonaan kiloon, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kurkkua viljellään noin 170 kauppapuutarhalla kautta maan. Sadon tuottamiseen tarvitaan yhteensä noin 53 hehtaaria kasvihuoneita.

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Suomalaiset ostavat kukkia koronasta huolimatta

Vallitseva poikkeustilanne ei ole vähentänyt suomalaisten kevätkukkien ostamista. Yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Koronaepidemia ei näytä vaikuttavan alkavaan ryhmäkasvien sesonkiin ainakaan kysynnän kautta.

– Kukat tuovat iloa arkeen. Ihmisillä on nyt myös aikaa hoitaa puutarhaa, jonka takia uskomme kukkamyynnin pysyvän ainakin edellisvuoden tasolla, kommentoi Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Tiedot kevätkukkien ostoaikomuksista perustuvat IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, jonka takia vertailuaineistoa ei ole.

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Koti koristellaan pääsiäisenä kotimaisilla kukilla

Koti koristellaan pääsiäisenä kotimaisilla kukilla

Kotimaiset sipulikukat ovat nyt parhaimmillaan. Tarjolla on tetenarsisseja, helmililjoja, tulppaaneja sekä hyasintteja. Sipulikukkia löytyy niin ruukussa kuin leikkokukkana. Kaikki sipulikukat sopivat sisälle ja ulos. Kevään suosikkikukka tetenarsissi kestää jopa pientä pakkasta.

– Sipulikukat avaavat parveke- ja terassikauden pääsiäisenä. Kotia saa laajennettua ulos ruukussa olevilla sipulikasveilla. Pakkasella kannattaa huolehtia, että kukkien multa on kostea. Se suojaa sipuleita paleltumiselta, neuvoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Pääsiäisenä sipulikukkien hallitsevana värinä on keltainen, mutta valikoimasta löytyy myös valkoista. Tulppaaneista on tarjolla myös keväisiä pastellin sävyjä. Helmililjat kukkivat herkän sinisenä. Kukkien värit viestivät iloa, elinvoimaa ja kevään tuloa.

Tetenarsisseja viljellään Suomessa noin 3,5 miljoonaa ruukkua. Tulppaaneja viljellään pääsiäiseksi 4 – 5 miljoonaa. Nämä kaikki myydään noin kuukauden aikana maaliskuun puolivälistä pääsiäiseen asti.

Markkinoilla myös kotimaisia ruukkukukkia

Suomessa viljellään ympäri vuoden kukkivia ruukkukukkia. Pääsiäissesonkiin viljellään vajaa miljoona ruukkua. Markkinoilla on nyt ruusubegoniaa, tulilatvaa, krysanteemia ja kiinanruusua. Oikealla hoidolla ruukkukukat ilahduttavat pitkään kotona.

– Kotimainen kukkiva ruukkukasvi on nyt oivallinen valinta, jos haluaa osaltaan turvata kotimaisten työpaikkojen säilymisen. Kevään edetessä puutarhoilta valmistuu sisälle laitettavien kukkien lisäksi kymmeniä miljoonia kesäkukkia ja amppeleita, joiden kasvattamiseen osallistuu yli 400 puutarhaa kaikkialla Suomessa, muistuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268