Puolet suomalaisista säilyttää tomaatteja väärin

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa. Tomaatti on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, mutta valitettavasti moni säilyttää edelleen tomaatteja väärin. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Parhaiten oikean säilytyksen osaavat 55-65-vuotiaat, heistä 34 prosenttia säilyttää tomaatit ja kurkut jääkaapissa. Erityisesti nuoret säilyttävät tomaatit ja kurkut väärin, 18–24 vuotiasta jopa 77 prosenttia säilyttää niitä jääkaapissa.

Suurimmat syyt vihannesten säilyttämiseen jääkaapissa olivat tottumus sekä parempi säilyvyys. Osa vastasi myös, että tomaatit ja kurkut maistuvat paremmilta kylminä. Myös jääkaapissa oleva vihanneslokero houkuttelee säilyttämään kaikki vihannekset siellä.

– Välillä saamme palautetta tomaattien mauttomuudesta. Tomaatin maku häviää jääkaapissa, joten säilytys vaikuttaa makuun ratkaisevasti. Usko jääkaapissa säilyttämisestä elää kuitenkin vahvana, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa. Tomaatti säilyy jääkaapissa pidempään ja pysyy kovana, mutta vetistyy sisältä. Kylmyys tekee tomaateista happamampia ja mauttomampia, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun ja yrttien, läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Tutkimuksesta selviää myös, että tomaatti kuuluu lähes jokaiseen talouteen. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, ettei talouteen osteta ollenkaan tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Tomaatteja viljellään noin 100 hehtaarin alalla noin 280:ssä yrityksessä.

Viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä

Tällä viikolla vietetään sieniviikkoa. Kotimaiset herkkusienet ovat ihanan helppoa arkiruokaa. Käyttövalmiit kotimaiset herkkusienet sopivat moniin ruokiin ja maistuvat taatusti kaikille. Suomessa kasvatettuihin sieniin liittyy joitain harhaluuloja. Mursimme viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä:

Myytti 1: Kotimaisia herkkusieniä ei ole saatavilla vuoden ympäri

Sienet mielletään yleisesti syysruuaksi kotimaisten metsäsienten saatavuuden takia. Kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä on saatavilla kauppojen hyllystä vuoden jokaisena päivänä. Herkkusienet sopivat sesonkiin kuin sesonkiin: kesän grilliherkuista syksyisiin piirakoihin ja joulupöydän sienisalaattiin. Kotimaisilta markkinoilta löytyy tavallisten valkoisten herkkusienten lisäksi jumbokokoisia herkkusieniä, erikokoisia ruskeita herkkusieniä sekä meheviä portobelloja.

Myytti 2: Viljellyt herkkusienet eivät ole vastuullisia

Suomessa herkkusienten kasvatus perustuu kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Kotimaiset herkkusienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Kasvattajat valmistavat kasvualustan itse. Kasvualustat valmistetaan kotimaisesta oljelta, broilerinlannasta ja vedestä. Tällä taataan alustan puhtaus ja tuoteturvallisuus. Käytetty alusta palautuu takaisin lähipelloille maanparannusaineeksi. Herkkusienet kasvavat pimeässä, valoa tarvitaan ainoastaan poimintavaiheessa. Viljely on tarkkaa, hygieenistä ja vastuullista.

Myytti 3: Herkkusienistä voi käyttää vain hatun

Herkkusienet ovat vastuullinen tuote myös niiden käytön vuoksi. Sienet voi käyttää kokonaan lakista jalkaan, jolloin ei synny ruokahävikkiä. Hävikkiä voi vähentää myös säilyttämällä ne oikein. Herkkusienet säilyvät noin viikon. Herkkusienten mahdolliset muovirasiat kannattaa laittaa muovinkeräykseen.

Myytti 4: Herkkusienet täytyy aina kypsentää

Kotimaiset herkkusienet ovat kotikokin unelma. Niitä voi syödä sellaisinaan tai laittaa niin arki- kuin juhlaruokiin. Ne sopivat esimerkiksi grilliin, piirakoihin, pataruokiin, pastaan tai vaikka hampurilaisen väliin. Sienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden ruoka-aineiden makua. Testaamisen arvoinen ruoka-aine siis!

Myytti 5: Herkkusienet eivät ole ravintorikkaita

Herkkusienet ovat erinomainen proteiininkorvike kotiruokiin. Niissä on runsaasti kasviproteiinia ja kaliumia. Herkkusienissä on myös hyviä kuituja, ja esimerkiksi sadassa grammassa on vain 0,2 grammaa rasvaa. Terveyden ja hyvinvointi laitoksen Fineli-tietopankin mukaan herkkusienet sopivat erinomaisesti myös muun muassa vegaaniseen, kolesterolittomaan, maidottomaan, suolattomaan ja gluteeniseen erikoisruokavalioon.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 14.5.

Milloin olet viimeksi vieraillut kasvihuoneessa? Puutarhamyymälöiden värikäs sesonki on vihdoin alkanut. Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat avanneet oviaan ja ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia teemapäivällä 14.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähde siis katsomaan, millaisia upeita kukka- ja vihanneselämyksiä läheltäsi löytyy. Kasvihuoneelta voi hakea myös alkukesän valohoitoa ja lämpöä.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Suurin osa kartalla olevista puutarhoista on kesäkukkamyymälöitä, mutta mukana on myös vihanneksia suoraan myyviä kasvihuoneyrityksiä. Puutarhamyymälät sijaitsevat pääosin ulkotiloissa ja koronaturvallisuus on otettu erityisen hyvin huomioon, joten vierailu niissä on turvallista.

Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea. Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä vuonna 2020 tehtiin ennätysmyyntejä, ja samaa ryntäystä tarhoille odotetaan tänäkin vuonna.

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen

Osallistu Facebook-tapahtumaan

Kolme ajankohtaisinta kukkaa äidille

Kesäkukkatarhojen sesongin alkaminen ja äitienpäivä osuvat toukokuun alkuun, joten äitiä on helppo muistaa kauniilla kotimaisella ruukkukukalla valikoimien ollessa runsaimmillaan. Kukka on lahjana aina tervetullut: se ilahduttaa ja hyvällä hoidolla kestää myös pitkään. Lue tämän hetken ajankohtaisimmista kukista ja ota talteen niiden hoito-ohjeet.

1. Pelargoni

Perinteinen pelargoni on noussut uuteen suosioon viime vuosina. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi. Kokematonkin puutarhuri saa helposti onnistumisen elämyksiä tästä runsaasta ja näyttävästä kasvista, kunhan muistaa pari perussääntöä.

Paikka auringossa

Pelargonit palvovat aurinkoa. Niistä tulee suurempia ja värikkäämpiä, kun ne saavat paljon valoa. Paras sijoituspaikka on aurinko tai puolivarjo. Pelargonit sietävät myös paahdetta. Pohjoiseen suuntaava parveke ei sovi pelargonille. Huomioi, että pelargonit eivät kestä yhtään hallaa. Jos laitat pelargoneja ulos jo nyt, muista nostaa ne sisälle tai suojata yöksi.

Vesi kauneushoitona

Pelargonit tulevat alun perin Etelä-Afrikasta, missä on paljon kuivia kausia. Pelargonit selviävät kuivuudesta varastoimalla nestettä lehtiinsä, joten väliaikainen kuivuus ei yleensä aiheuta peruuttamatonta vahinkoa. Kukkiakseen runsaasti  ja jatkuvasti, pelargoni tarvitsee kuitenkin säännöllistä kastelua. Kukkia tulisi kastella aurinkoisella säällä joka päivä, mieluusti aamulla seisoneella vedellä. Erittäin kuumina päivinä toinen kastelukerta illalla voi tehdä hyvää. On tärkeää, ettei multa kuivahtaisi koskaan kokonaan, eikä myöskään jäisi läpimäräksi. Pidä huoli myös, että vesi ei jää seisomaan. Jos et halua kastella joka päivä, valitse vettä varastoivia ruukkuja. Esimerkiksi isoissa parvekelaatikossa on noin kymmenen litran kokoinen vesivarasto.

Lannoita

Pelargoneja kutsutaan myös “nälkäisiksi” kasveiksi, sillä ne tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitus on siis tärkeää. Ravinteikas lannoitemulta pitää kasvin tyytyväisenä ensimmäiset viikot. Sen jälkeen kasvia voi alkaa lannoittaa. Lannoitetta voi lisätä välillä kasteluveteen tai käyttää hitaasti imeytyviä lannoitteita. Kysy parhaat vinkit puutarhamymälästä.

Vinkki: käytetyt kahvinpurut ovat voivat olla hyvä lannoite pelargonille, sillä ne sisältävä kasvin tarvitsemia ravinteita. Kahvinpurut voi kuivattaa ja sekoittaa varovasti multaan lähelle juuria.

Talveta

Pelargonit ovat itseasiassa perennoja, mutta koska ne eivät ole kylmänkestäviä, niitä käytetään meidän leveysasteilla yksivuotisina kasveina. Jos haluat talvettaa pelargonisi, leikkaa niistä pois noin 15 senttiä ennen ensimmäistä hallayötä ja siirrä viileään paikkaan. Ideaalilämpötila on 5–10 astetta. Kasvi ei tarvitse lähes ollenkaan vettä talvikuukausina, joten se saattaa näyttää jopa kuolleelta. Mutta kun se saa keväällä lämpöä ja valoa, se alkaa versota uudelleen.

2. Jalohortensia

Jalohortensia on näyttävä ja värikäs lahja äidille. Väreistä löytyy aina juhlava valkoinen, hempeä vaaleanpunainen, viileä vaaleansininen, herkkä violetti ja räväkkä aniliininpunainen. Hortensiat voi asetella tyylikkääseen suojaruukkuun ja sijoittaa näkyvälle paikalle sisääntulon yhteyteen, sisälle tai terassin oleskelualueelle.

Pidä kosteana

Hortensioiden multatila tulisi pitää tasaisen kosteana, ja ruukut olisi parasta kastella altakasteluna käyttäen mietoa lannoiteliuosta jokaisella kastelukerralla. Multaa ei saisi päästää kuivahtamaan. Hortensiat viihtyvät parhaiten hajavalossa. Lämpimällä ja aurinkoisella ilmalla ulos sijoitettu hortensia pysyy kauniina, kun sen sijoittaa varjoisalle paikalle. Sisällä huoneilman lämpötila vaikuttaa kukinnan kestoon: mitä viileämpi lämpötila, sitä pidempään kasvi kukkii. Runsaasti kukkivana se hyötyy myös lannoittamisesta.

Itä-Aasialainen vesisäiliö

Jalohortensia kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa kosteikoissa jokien varsilla. Sen tieteellinen nimi Hydrangea tarkoittaakin vesisäiliötä, mikä viittaa kasvin suureen vedentarpeeseen. Eurooppaan jalohortensia tuotiin ensimmäisen kerran 1700-luvun loppupuolella. Suomessa jalohortensiat yleistyivät 1920-luvulta aina 1940-luvulle asti.

Väri saattaa vaihdella

Joillakin jalohortensioilla kukan väri on aina punainen, mutta joillakin lajikkeilla maaperän happamuus vaikuttaa väriin. Neutraalissa tai emäksisessä maassa kasvavat hortensiat ovat punakukkaisia, mutta muuttuvat happamassa kasvualustassa siniseksi.

3. Ruusubegonia

Perinteinen ruusubegonia ilahduttaa varmasti äitiä sekä mummoa. Siitä on saatavilla useita värejä: punaista, vaaleanpunaista, keltaista, oranssia. Ruusubegonia on kaunis ja kestävä ruukkukukka, joka sopii niin sisälle kuin ulos. Se sietää viileää ja sopii myös kesäkukaksi. Ruusubegonian voi istuttaa kesällä ryhmäkasvien sekaan. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia viihtyy valoisalla paikalla, mutta ei siedä paahdetta.

Suosittu vuodesta toiseen

Ruusubegonia on yksi tunnetuista ruukkukukistamme. Sen suosio pysyy vakaana vuodesta toiseen johtuen sen runsaista ja värikkäistä kukista, helppohoitoisuudesta sekä kestävyydestä. Ruusubegonian käyttö on monipuolista: se sopii niin tuliaisilahjaksi, kausikukaksi ja istutettuna hautausmaalle. Ruusubegonia kestää hyvin myös viileyttä, siksi sen avulla voi loihtia vaikkapa asetelman lasitetulle parvekkeelle kunhan lämpötila pysyttelee kymmenen asteen tuntumassa. Se sopii myös kesäkukaksi ja se onkin erityisen näyttävä muiden ryhmäkasven seassa kesäisessä kukka-asetelmassa.

Suomalaiset rynnivät kevään kukkaostoksille

Suomalaiset suunnittelevat hankkivansa kesäkukkia tänä vuonna ennätyksellisen paljon. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 12 prosenttia suomalaisista arvioi lisäävänsä puutarhaostoksiaan viime vuoteen verrattuna. Ostajia odotetaan siis vieläkin enemmän kuin hurjana koronakeväänä 2020, kun kesäkukat myytiin ennätyksellisen aikaisin loppuun. 76 prosenttia arvioi hankkivansa kukkia suunnilleen saman verran kuin viime vuonna. Puutarhainnostus näkyy eniten nuorten aikuisten kohdalla. Joka neljäs 18–34 vuotias mies ja lähes joka kolmas 25–34 vuotias nainen arvioi lisäävänsä kukkien ostoa.

Kotitalouksista 67 prosenttia, eli jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista hankkii kesäksi kukkia puutarhaansa, parvekkeelle, patiolle tai mökille. Tutkimuksesta selvisi myös, että mitä pienemmällä paikkakunnalla asuu, sitä enemmän kukkia hankitaan. Kunnissa asuvista kesäkukkia aikoo hankkia 76 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 58 prosenttia vastaajista. Puutarhainnostuksen kasvu näkyy kuitenkin eniten pääkaupunkiseudulla, jossa asuu eniten kukkaostoksiaan lisääviä vastaajia.

– Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja laajimmin suomalaisia liikuttava sesonki vuoden kierrossa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea, aina Karjaalta Ivaloon saakka, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kesäkukkatarhat myyvät täysin Suomessa kasvatettuja lähikukkia, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat.

– Kesäkukkamyynnin tuotannon arvo viljelijähinnoin on noin 100 miljoonaa euroa. Kesäkukkamyynti on hyvin tärkeä osa suomalaista kasvihuonetuotantoa ja se on kotimaista lähityötä aidoimmillaan, sanoo Jalkanen.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä oli 19.-25.4.2021 välisenä aikana. IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.