marraskuu 2021 - Kauppapuutarhaliitto

Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti yli 90 prosenttia

28.11.2021/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista.

– Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tutkimus päivitettiin 2019. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot.

– Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimus- ja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa, Jalkanen iloitsee.

– Vertaisarviointi on vakiintunut osa tieteellistä julkaisutoimintaa. Vertaisarvioinnilla eli tieteellisten käsikirjoitusten referee-menettelyllä halutaan arvioida ja parantaa tieteellisten käsikirjoitusten ja lopulta siis julkaisujen laatua, toteaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017

—-

Lisätietoja kasvihuonetuotannosta:
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry, p. 0400 800 268

Lisätietoja ympäristövaikutusten laskennasta ja vertaisarvioinnista:
Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus p. 0295326219
ja Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, p. 0255326539

Kasvualustat jatkossakin kotimaasta

25.11.2021/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Suomalaisen puutarhaelinkeinon perustan, puhtaan kasvuturpeen vaihtoehtoja ryhdytään tutkimaan. Kauppapuutarhaliitto ry on käynnistämässä laajaa, arviolta kaksivuotista tutkimusta, jolla odotetaan saatavan käsitys mahdollisista kasvuturpeen rinnalle soveltuvista kasvualustoista. Tutkimuksesta tulee vastaamaan Luonnonvarakeskus (Luke). Rahoitus on vielä osittain auki, ja tutkimuksen käynnistyminen riippuu luonnollisesti rahoituksen järjestymisestä.

– Ilman kasvuturvetta ei olisi suomalaista huipputason kasvihuoneviljelyä ja nykyisenkaltaista puhtaiden kotimaisten kasvihuonevihannesten tuotantoa. Noin kaksi kolmasosaa tuotannostamme pohjautuu kasvuturpeen käyttöön kasvualustana. Olemme hyvin tietoisia, että kasvuturpeenkin käyttöön kohdentuu paineita, mutta toistaiseksi valmiita, turvallisia, ympäristöystävällisiä tai taloudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kasvuturvetta tarvitaan vielä pitkään, ennen kuin mahdollisia vaihtoehtoisia alustoja on käytössä, painottaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suunnitelmien mukaan kesällä 2022 käynnistyvä tutkimus tuottanee tiedon, miten esimerkiksi puu ja rahkasammal sopivat kasvualustakäyttöön. Niistä on jo alustavia kokemuksia ja tutkimuksia, mutta ei laajaa, vankkaan tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa.

– Viljelijät tarvitsevat varmuudella toimivan, ennustettavasti käyttäytyvän ja hinnaltaan sopivan kasvualustan turpeen rinnalle. Tällaista ei ole, ja siksi tarkoituksemme on nyt löytää ratkaisuja. Tämä tulee kaikissa tapauksissa kestämään vuosikausia, helposti jopa vuosikymmenen. Kun kasvuturve 1950-luvulla otettiin käyttöön, sen laajamittainen käyttö alkoi vasta 1970-luvulla, kertoo Jalkanen.

Luonnonvarakeskus esiselvitti Kauppapuutarhaliiton toimeksiannosta 2021 aikana mahdollisia vaihtoehtoja uusiksi kasvualustoiksi. Edellä mainittujen uusien kasvualustojen vaatimusten lisäksi keskeistä on kotimaisuus.

– Viimeistään korona opetti, mikä merkitys huoltovarmuudella on ruokatuotannossa. Siksi kasvualustojenkin on syytä olla kotimaisia, muistuttaa Jalkanen.

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

12.11.2021/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset syövät oman maansa tomaatteja ja kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna. Jokainen suomalainen pistelee kotimaisia tomaatteja poskeensa keskimäärin noin 7,2 kiloa vuodessa, kun ruotsalaisten vastaava määrä on 1,8 kiloa. Kurkulla samat luvut ovat 9,5 ja 2,9 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Suomalaiset päihittävät muutkin pohjoiset naapurinsa mennen tullen. Olemme todella merkittäviä kasvihuonevihannesten ystäviä. Hienointa on, että pidämme erityisesti kotimaisista kasvihuonevihanneksista, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Uusimmat kulutusluvut on julkaistu Puutarha&Kauppa-ammattilehdessä. Lehden kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi kurkun kotimaisuusaste on nyt historian korkein. Vuonna 2020 kaikista Suomessa syödyistä kurkuista peräti 96 prosenttia oli Suomessa kasvatettuja. Vastaavaan ei ylletä missään muussa Pohjoismaassa.

Kauppapuutarhaliiton mukaan korkeat kulutusluvut ovat monen tekijän summa, mutta nimenomaan kotimaisten tuotteiden tuoreus, laatu, puhtaus ja ympärivuotinen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

– Kotimaiset kurkut ja tomaatit muodostavat noin neljänneksen kaikista syömistämme vihanneksista. Niillä on siten myös merkittävä kansanterveydellinen merkitys, muistuttaa Jalkanen.

TOMAATTI JA KURKKU POHJOISMAISSA

TOMAATTI	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	12,1	7,2	62
Ruotsi	10,5	1,8	18
Tanska	7,9	2	25
Norja	6,7	2,3	35
Islanti	6,5	3,2	48

KURKKU	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	10,2	9,5	96
Ruotsi	6,7	2,9	44
Tanska	6,3	1,5	42
Norja	5	3,5	71
Islanti	5,2	4,9	93

Lähde: maiden viralliset tilastot/Kasvihuoneviljelijöiden liitto