Kauppapuutarhaliitto ry hakee

HANKETYÖNTEKIJÄÄ

Haemme määräaikaista osa-aikaista työntekijää Kasvuturpeelle kavereita -tutkimushankkeeseen ajalle 1.6.2022-31.8.2023. Työaika on 50 prosenttinen, eli keskimäärin 20 tuntia viikossa. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvuturvetta korvaavia kasvihuonetuotantoon ja metsäpuiden taimille sopivia kasvualustoja.

Hanketyöntekijän pääasiallinen tehtävä on kasvihuoneyrityksissä toteutettavien viljelmäkokeiden seuraaminen. Työ soveltuu erityisen hyvin opintojensa loppusuoralla olevalle maatalous- ja puutarhatieteiden korkeakouluopiskelijalle. Hankkeen viljelmäkokeet voivat soveltua myös maisterintutkielman tai vastaavan opinnäytetyön aiheeksi.

Työtehtävien hoitaminen edellyttää kasvihuoneviljelyn perusperiaatteiden ymmärrystä, aktiivista ja yhteistyökykyistä otetta työhön. Hankkeeseen liittyvien viljelmäkokeiden lisäksi työtehtävät voivat liittyä myös muuhun Kauppapuutarhaliiton toimintaan.

Kauppapuutarhaliiton toimisto sijaitsee Helsingissä Tapanilassa. Kasvihuoneyritykset, joissa viljelmäkokeita toteutetaan sijaitsevat eri puolilla Varsinais-Suomea. Valmius matkustamiseen ja ajokortti ovatkin pakollisia työn suorittamisen kannalta.

Hakemukset 21.4.2022 mennessä osoitteessa: www.lyyti.in/KPL_hanketyontekija

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Niina Kangas, niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi tai puhelimitse p. 045 7733 2662.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus kasvihuoneiden lämmityksessä oli 56 prosenttia vuonna 2021. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn käyttö on laskenut viimeisen 15 vuoden aikana roimasti. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Myös turpeen käyttö lämmityksessä on vähentynyt.

– Kasvihuoneyrittäjät ovat siirtyneet uusiutuviin energialähteisiin. Puutarhoilla on investoitu puu- ja peltoenergian käyttöön sekä uuteen teknologiaan, kertoo toiminnanjohtaja Niina Kangas Kauppapuutarhaliitosta.

Sähkön merkitys energianlähteenä on noussut ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Ympärivuotisessa kasvihuonetuotannossa kasvuston valotus vaatii energiaa.

Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes kasvihuonealan energiankäytöstä. Kasvihuoneyritykset käyttivät sähköä 619 gigawattituntia vuonna 2021. Tässä kasvua edelliseen tilastointivuoteen 2017 verrattuna 20 GWh, eli kolme prosenttia.

– Vaikka sähkön käyttö on hieman noussut, on myös sato neliötä kohden kasvanut huimasti. Vuodesta 2017 kasvihuonevihannesten kokonaissato on kasvanut 10 miljoonaa kiloa, eli noin 10 prosenttia. Sadon kasvaminen laskee energiankäyttöä viljeltyä vihanneskiloa kohden, Kangas selvittää.

Aurinkoinen kevätsää vallitsee nyt koko Suomessa. Siitä iloitaan myös vihanneksia ja kukkia viljelevissä kasvihuoneyrityksissä, sillä tärkein energianlähde kasvihuoneissa on kuitenkin aurinko.

– Kasvihuoneviljelyn ideana on nimenomaan viljellä säältä suojatussa tilassa auringon valolla ja lämmöllä, mutta tietenkään se ei nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä yksin riitä, Kangas kertoo.

Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuoreisiin tietoihin.