42 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä

Suomalaisista jopa 42 prosenttia aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä tänä vuonna. Naisista vielä suurempi osa aikoo syödä enemmän kotimaisia kasviksia, 49 prosenttia. Miehet aikovat lisätä kasvisten syöntiä hieman varovaisemmin, heistä 34 prosenttia  aikoo syödä enemmän kasviksia tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan ikäryhmissä ei ole suuria eroja, jokaisessa ikäryhmässä kotimaisten kasvisten syönnin lisäämistä suunnittelee noin 40 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaisten kasvisten syöntiä aikovat lisätä 25–35-vuotiaat, jopa 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan paljon ja se on erinomainen asia. Monesti keskustelu painottuu kuitenkin erilaisiin kasviproteiinilähteisiin. Olen iloinen, jos myös kasvisten ja erityisesti kotimaisten kasvisten syöminen lisääntyisi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten kasvisten syönti vähentynyt viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet söivät keskimäärin 316 grammaa ja naiset 380 grammaa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden lukujen valossa keskiverto suomalainen siis söi tuoreita kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä. Tullin tilastojen mukaan vihannesten tuonti on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Myöskään kotimainen kasvis- ja hedelmätuotanto ei ole kasvanut viime vuosina, vaan on pysytellyt samassa, noin 300:ssa miljoonassa kilossa.

– Suomalaisen ruokavalioon mahtuisi päivässä 150 grammaa enemmän kasviksia. Olisi hienoa, jos tämä lisäys tulisi kotimaisista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Kotimaiset kasvikset kasvavat lähellä, jolloin meillä on paljon enemmän tietoa tuotanto-olosuhteista, tuotantomenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta. Tiedämme esimerkiksi, että kotimainen kasvihuonevihannesviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004, Kangas kertoo.

Kasvihuonevihannekset suomalaisten suosikkeja

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällistä ruokavaliota.

– Kasvihuonevihannesten suosio perustuu niiden tuoreuteen, helppouteen ja kotimaisuuteen. Ne ovat heti käyttövalmiita, tulevat läheltä ja sopivat jokaiseen ruokavalioon. Helppokäyttöisyyden ansiosta niillä saa kätevästi lisättyä kasvisten syöntiä. Niitä on myös saatavilla ympäri vuoden, tälläkin hetkellä vuodenajalle tyypilliseen hintaan, Kangas sanoo.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-23.1.2023

 

Tulppaaneja 74 miljoonaa

Kotimaiset tulppaanit ovat täyttäneet markettien ja kukkakauppojen hyllyt. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomessa noin 74 miljoonaa kappaletta. Viime kaudella tulppaaneja viljeltiin noin 69 miljoonaa, joten määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia.

Yli 500 lajiketta

Tulppaanilajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Kaikkia lajikkeita ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä aikaa, vaan joitain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana.

– Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä yli 500 erilaista. Lajikkeita on saatavilla kuitenkin hyvin erilaisia määriä: kun jotain lajikkeita on useampi miljoona, toista voi olla vain muutama sata. Ostoskoriin saattaa siis osua todellinen harvinaisuuskin. Suosituimpia ovat vaaleanpunaisen, keltaisen, valkoisen ja punaisen eri sävyt, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suosituin lajike jo monta vuotta putkeen on ollut keltainen Yellow Flight, jota viljellään tänäkin vuonna eniten.

Vaaleanpunaiset nousussa, keltaista loppukaudesta

Värivalikoimassa ei ole tänä vuonna suuria muutoksia verrattuna viime vuosiin. Vaaleanpunaisen suosio on kuitenkin hienoisesti noussut.

–  Vaaleanpunainen on nyt suosittu ja sitä onkin saatavilla monenlaisia eri lajikkeita. Tammikuulla menee vähemmän punaista, sillä joulun jälkeen halutaan vähän jotain muuta. Punaisenkin suosio lisääntyy kuitenkin sesongin jatkuessa. Keltaiset lajikkeet ovat suositumpia kun mennään kohti pääsiäistä, Rantala kertoo.

Ystävänpäivä isoin sesonki

Tulppaanisesonki on lähtenyt käyntiin hyvin. Sää on suosinut myyntiä, kun lämpötila on plussan puolella, jolloin esimerkiksi kukkakaupat voivat pitää tulppaaneja ulkona. Sesonki kiihtyy kunnolla helmikuussa, kun ystävänpäivä lähestyy.

– Ystävänpäivä on tulppaanin isoin sesonki. Myös naistenpäivänä on hyvä sesonki tulppaanille, mutta se on selvästi pienempi kuin ystävänpäivä. Kolmas suuri sesonki on pääsiäinen. Tulppaanin myyntikausi päättyykin melko pian pääsiäisen jälkeen, Rantala kertoo.

Suomalaiset ahkeria tulppaaninostajia

Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Suomalaiset ovat yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: laaja saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta.

– Tulppaani on muodostunut suomalaisille valon ja kevään symboliksi, joka piristää vielä pimeää vuodenaikaa. Lisäksi monet eri väri- ja lajikevaihtoehdot tarjoavat jokaiselle omanlaisensa kukan, Rantala sanoo.

Tiedätkö mikä kotimainen vihannes on vitamiinipommi? 

Tammikuu innostaa terveellisempien vaihtoehtojen pariin ruokapöydässä. Usein saatetaan ajatella, että talven vitamiinit kannattaa popsia erilaisista sitrushedelmistä, vaikka erinomaisia vaihtoehtoja löytyisi lähempääkin. Kotimaiset kasvihuonevihannekset, kuten kurkku, tomaatti, salaatti ja yrtit ovat kaikki terveellisiä ja vitamiinipitoisia vaihtoehtoja.  

C-vitamiinipommi kurkku 

Suomalaisten suosikkivihannes, kotimainen kurkku on erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta. Vaikka kurkku on parasta sellaisenaan syötynä, sopii se myös hyvin esimerkiksi vihersmoothieen tai pikkelöitynä aasialaisten ruokien kylkeen. 

A-vitamiinia tomaatista  

Myös A-vitamiini vähentää infektioiden, tautien ja sairauksien riskiä, joten sen saanti on hyvä turvata talviaikaan. Kotimainen tomaatti on erinomainen A-vitamiinin lähde. Esimerkiksi alle 10-vuotias lapsi saa yli 40 prosenttia päivittäisestä A-vitamiinin saantisuosituksesta yhdestä 250 gramman tomaattirasiasta. Tomaatin lisäksi A-vitamiinia saa esimerkiksi punaisesta paprikasta ja porkkanasta. 

Tomaatista tekee erityisen myös sen väriaineessa oleva karotenoidi lykopeeni, joka toimii elimistössämme antioksidanttina haitallisia hapettumisreaktioita hidastavana aineena. Lykopeeni imeytyy erityisen hyvin kypsennetyistä tomaateista. Tomaatit sopivatkin erinomaisesti talvisiin lämpimiin pataruokiin tai pastakastikkeeseen.

Makua ja rakennetta salaateista ja yrteistä 

Kurkku ja tomaatti sopivat parhaiten yhteen perinteisesti salaattien ja yrttien kanssa. Kotimaisten salaattien valikoima on runsas, ja ne sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä. Erityisesti tummalehtiset salaatit sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä. Tummanvihreät salaatit sisältävät myös paljon folaattia, keskimääräisesti noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden.

Parhaan maun jokaiseen ruokaan saa tuoreista kotimaisista yrteistä. Yrttejä käytetään entistä enemmän sekä arki- että juhlaruokiin vuoden ympäri. Myös yrtit sisältävät erilaisia vitamiineja, kuten A-, C-, ja K-vitamiinia sekä rautaa. Yrteistä voi valmistaa esimerkiksi aromikkaan yrttiöljyn sekoittamalla pilkottuja yrttejä, öljyä ja mausteita ja lisäämällä sitä salaatteihin ja muihin ruokiin. Myös esimerkiksi minttu sopii erinomaisesti vihersmoothieta maustamaan.

Ravintotekijät: Fineli-tietokanta, saantisuositukset: Duodecim Terveyskirjasto