Vitamiinit syksyyn vihanneksista – katso somen hittireseptit!

Kotimaiset vihannekset viljellään lähellä, ja ne kulkevat vain lyhyen matkan viljelijältä kaupan vihannesosastolle. Kun tuoretavara pysyy tuoreena, säilyvät siinä myös tarpeelliset vitamiinit ja muut ravintoaineet. Syksyllä voi olla hyvä hetki päivittää oma reseptiarkisto ja taata lautaselle riittävästi ravintorikasta ruokaa.

Kurkku onkin C-vitamiinipommi – katso hittiresepti!

Kotimainen kurkku sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. Kurkku syödään yleensä kokonaan ilman kuorimista tai muuta biojätettä, joten se voi tulla kilohinnaltaan esimerkiksi sitruksia edullisemmaksi C-vitamiinin lähteeksi. Yksi 350 g painoinen kurkku sisältää C-vitamiinia noin 28 milligrammaa. Tämä vastaa 2-5 -vuotiaan lapsen päivän saantisuositusta ja aikuisellakin se on suosituksesta jo 40 %.

Saat uutta jujua perinteiseen salaattiin murskaamalla kurkun ja yhdistämällä sen maukkaaseen kastikkeeseen. Murskakurkuista on muodostunut kesän aikana hittiresepti sosiaalisessa mediassa. Katso hittiresepti täältä!

A-vitamiinit tomaatista talteen

Riittävä A-vitamiinin saanti on tärkeää, sillä se voi vähentää erilaisten infektioiden riskiä. Lapsiperheissä syksyn koulu ja harrastukset voivat altistaa pöpöille, mutta niitä vastaan voi yrittää suojautua monipuolisella ravinnolla! Alle 10-vuotias lapsi saa n. 40 % päivittäisestä A-vitamiinin tarpeestaan jo 250 gramman tomaattiannoksesta. Kotimainen tomaatti ja paprikat ovat oivallisia A-vitamiinin lähteitä monipuolisessa ruokavaliossa.

Keittele kerralla iso satsi vaivattomasti valmistuvaa tomaattikastiketta ja pakasta osa tai nauti pikaisesti pikkelöidyistä kirsikkatomaateista lounaan seurana.

Folaattia tummasta salaatista ja yrteistä

Tutkimusten valossa suomalaisten folaatinsaanti on liian vähäistä. Folaatilla eli B9-vitamiinilla on tärkeä tehtävä aivojen ja hermoston tehtävien ylläpidossa sekä solujen jakaantumisessa. Elimistö ei pysty tuottamaan folaattia itse, joten se tulee saada ravinnosta. Hyviä lähteitä tälle ovat etenkin tummanvihreät salaatit, jotka sisältävät folaattia noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Tuoreissa yrteissä määrä voi olla vielä suurempi. Aikuisen folaatintarve vaihtelee n. 300 mikrogramman molemmin puolin.

Yrttejä on helppo lisätä ruokiin maukkaan yrttiöljyn muodossa. Kokeile myös kotimaista pinaattia Green Goddess -hittisalaatissa tai lehtikaalia monipuolisessa salaatissa!

Kasvuturpeelle kavereita tomaatin viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

Kasvuturpeelle Kavereita -hankkeeseen kuuluva tomaatin viljelmäkoe Lepaalla päättyi toukokuun lopulla. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta alustavia tuloksia voidaan jo tässä vaiheessa esittää. T­ulokset ovat lupaavia, sillä kaikilla alustoilla saatiin runsaasti laadukasta satoa. Yksi koealustoista ei sisältänyt turvetta lainkaan.

Tomaattikokeessa oli kolme erilaista kasvualustaa, joita verrattiin Lepaalla tavallisesti käytössä olleeseen alustaan. Verrannealusta oli Kekkilän Natural Control Growboard -viljelylevy.

Koealustana Kekkilältä oli Natural Control Growboard WF -levy, jossa oli 15 prosenttia puukuitua. Novarbolta kokeessa oli kaksi erilaista Mosswool -viljelylevyä, toisen koostumus oli turve-sammal-puukuitu suhteessa 33/33/33 ja toisen sammal-puukuitu suhteessa 50/50. Mosswool-sammal-puukuitu 50/50 oli kokeen ainoa kokonaan turpeeton alusta. Koealustat eivät ainakaan toistaiseksi ole kaupallisessa tuotannossa.

Koe alkoi viime elokuun alussa, jolloin Encore-lajikkeen jalonnettuja, yksilatvaisia taimia istutettiin kuusi jokaiseen levyyn. Koe oli sijoitettu yhdelle riville, jolle muodostettiin kuusi lohkoa, joiden sisällä alustat olivat satunnaisessa järjestyksessä.

Sato tärkein tarkastelukohde

Tärkeimmät mitattavat asiat olivat sadon määrä ja laatu. Niitä mitattiin suhteellisella otannalla. Kerran kahdessa viikossa koerivi poimittiin siten, että jokainen ruutu kerättiin omaan laatikkoonsa ja lajiteltiin. Lajitteluluokkia olivat 1 lk, 2 lk, pienet, latvamätä, haljenneet, epämuodostuneet ja muut. Jokainen luokka punnittiin ja kappalemäärät laskettiin.

Mittaus tehtiin vaihtelevasti eri poimintapäivinä, joita olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Tomaatit poimittiin melko kypsinä, sillä ne toimitettiin suurimmaksi osaksi suoraan kauppoihin vielä samana päivänä. Myös koerivin sato myytiin. Suhteellinen otanta aiheutti jonkin verran epävarmuutta tuloksiin. Satomääriin saattoi vaikuttaa niin edellisen poimijan, kuin hanketyöntekijänkin arvio tomaatin poimintakypsyydestä.

Verranteen mukaan kasteltiin

Tilastollisia analyysejä tuloksista ei ole tehty, joten ei ole varmuutta, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä. Matalin sato oli noin kuusi prosenttia pienempi kuin korkein sato, ja muut alustat sijoittuivat näiden väliin.

Korkeimman sadon tuotti verrannealusta. Tulos saattaa selittyä sillä, että kastelua ohjattiin tämän alustan mukaan. Siinä mielessä koeasetelma oli tavallaan epäreilu muita alustoja kohtaan – toisenlaisella kasteluohjelmalla tuloksetkin olisivat voineet olla toisenlaisia. Viljelmäkokeessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta muunlaiseen koejärjestelyyn, sen sijaan Luonnonvarakeskuksen koekasvihuoneella toteutetussa kokeessa oli useita kasteluryhmiä.

Toiseksi korkein sato oli Natural Control Growboard WF -alustassa, kolmantena Mosswool 33/33/33 ja matalin Moswool 50/50-alustassa.

Sama järjestys oli sekä tarkasteltaessa koko satoa, että vain ensimmäisen luokan satoa, ja myös kappalemääriä. Hedelmien koossa ei ollut keskimäärin juurikaan eroa koko viljelykauden tarkastelujaksolla.

Kaikki kasvoi hyvin

Kasvustoja arvioitiin silmämääräisesti koko viljelykauden ajan. Sen perustella ei pystytty havaitsemaan systemaattisia eroja eri kasvualustojen välillä.

Juuristoja havainnoitiin silmämääräisesti kokeen päätyttyä. Kaikissa alustoissa juuristo oli terve ja hyvännäköinen. Olennaisia eroja alustojen välillä ei havaittu.

Brix-analyyseja varten valittiin joka kuukauden ensimmäisellä poiminnalla jokaisesta ruudusta suurin piirtein samankokoinen ja samaa kypsyysastetta oleva tomaatti. Näytteet pakastettiin ja mittauksia on tehty ajan salliessa. Osa mittauksista on vielä tekemättä, joten niiden tuloksia ei voi vielä esitellä.

Kasvinsuojelullisilta ongelmilta pitkälti vältyttiin. Härmää, harmaahometta ja juuristotauteja ei koko kasvihuoneessa havaittu lainkaan viljelykauden aikana. Kauden lopulla huhtikuussa huoneessa oli ansarijauhiaisesiintymä, joka saatiin taltutettua biologisten torjuntaeliöiden avulla.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita -hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmista­jien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla

 

Teksti: Mari Kosonen

Kasvuturpeelle Kavereita ryhmäkasvien viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

KaTuKa-hankkeen viljelmäkoe ryhmäkasveilla suoritettiin Huiskulan Puutarhalla tänä keväänä. Koekasvina oli pelargoni lajike ’Smart Senna Red’.  Koe aloitettiin viikolla 10, jolloin kaikki koealustat ruukutettiin käsin.

Neljä koealustaa

Verrannealustana oli Huiskulan oma seos, joka sisälsi turvetta ja hiekkaa. Koealustoja oli neljä. Novarbon koealusta sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua. Kekkilältä oli kaksi alustaa, Ecoboost ja Flow.  Ecoboost sisälsi turvetta, sammalta, puukuitua ja hiekkaa. Flow sisälsi turvetta, puukuitua ja hiekkaa. Kiteen Mato ja Multa Oy:n järviruokoalusta sisälsi kompostoitua järviruokoa ja ruokohelpeä.

Aikaisemmissa kokeissa järviruokoalusta on ollut lannoittamatonta, mutta niistä saatujen tulosten perusteella ravinteita päädyttiin nyt lisäämään alustaan ennen ruukutusta. Tästä oli selvästi hyötyä, sillä taimien kasvuun lähtö oli tasavaroista muihin alustoihin verrattuna.

Järviruokoalusta heikoin

Jokainen alusta oli omalla pöydällään. Näin eri alustoja pystyttiin kastelemaan hieman tavalla. Järviruokoalustaa kasteltiin viljelyn aikana joitakin kertoja useammin kuin muita alustoja. Sen vedenpidätyskyky oli muita alustoja heikompi. Myös sen kapillaarisuus oli heikompi, jolloin juuristo ei pystyneet hyödyntämään paakun yläosaa käytännössä lainkaan. Tämä aiheutti myös sen, että kasvualusta ruukun pinnalla jäi irtonaiseksi, kun juuret eivät sitoneet sitä, joten kasvualustaa varisi helposti pois ruukkuja käsiteltäessä. Kasvunsäädekäsittely annettiin kaikille koekasveille noin viikon kuluttua ruukutuksesta.

Kasvien korkeuksissa eroja

Loppuhavainnot tehtiin yhdeksän viikkoa ruukutuksen jälkeen. Otoskoko oli 20 kasvia kustakin alustasta, paitsi tuorepaino punnittiin vain kahdeksasta kasvista alustaa kohden.

Arvioinnin pohjana käytettiin Kauppapuutarhaliiton Ruukkukasvijaoston syyskuussa 2006 laatimaa Pelargonin laatuvaatimukset -ohjetta. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset sekä suositukset muodon, terveyden, kasvualustan ja juuriston sekä koon ja kehitysasteen suhteen. Vähimmäismyyntivaiheessa vähintään yhdessä kukkavarressa on värittyneitä nuppuja, muiden erottuessa selvästi lehdistön joukossa. Suositeltava myyntivaihe on sellainen, jossa on kahdessa kukkasarjassa kukkia auki. Kahdentoista sentin ruukuissa lehdistön korkeuden tulisi olla 12–20 cm ruukun yläreunasta mitattuna.

Kaikki havainnoidut kasvit täyttivät vähimmäisvaatimukset muodon ja terveyden osalta. Enemmistö kasveista saavutti lehdistön tavoitekorkeuden muissa alustoissa, mutta järviruokoalustassa alle puolet kasveista oli toivotun korkuisia. Tuorepaino määritettiin melko pienestä otoksesta, joten siinä on suurempi virhemarginaali. Voi kuitenkin sanoa, että järviruokoalustassa tuorepaino oli selvästi muita pienempi.

Kehitysasteen määrittäminen mittasi käytännössä sitä nopeutta, jolla myyntikypsyys saavutettiin. Vähimmäismyyntivaiheen saavuttivat kaikki kasvit kaikissa alustoissa, mutta suositeltavan myyntivaiheen osalta oli eroja. Eniten vähintään tämän kypsyysvaiheen kasveja oli Huiskulan omassa alustassa.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmistajien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla.

 

Teksti ja kuvat: Mari Kosonen