Suomalaisten suosikkikukkaa 71 miljoonaa

Tulppaanisesonki on täydessä vauhdissa. Sesonki on suomalaisille tärkeä, sillä Suomessa ostetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten tulppaaneja maailmassa ruotsalaisten ja hollantilaisten jälkeen.

Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tulppaanien viljelymäärä Suomessa tälle kaudelle on noin 71 miljoonaa tulppaania. Määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina, kun kokonaismäärä on pyörinyt 70:n miljoonan molemmin puolin.

– Tulppaanisesonki on pitkä, se alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen jälkeen. Viime vuonna määrä oli hieman isompi myöhäisen pääsiäisen vuoksi. Nyt aikainen pääsiäinen tiputtaa määrää hieman, mutta luku on silti todella iso. Suomalaiset rakastavat tulppaanejaan, iloitsee Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomessa tulppaaneja viljellään puutarhatilastojen mukaan 36:ssa yrityksessä. Viljelymäärä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin kymmenellä miljoonalla kukalla.

– Tulppaanin suosio on lisääntynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siihen vaikuttaa muun muassa leikkokukkien suosion kasvaminen. Tulppaanin helppohoitoisuus, laaja saatavuus, edullinen hinta ja lukuisat väri- ja lajikevaihtoehdot kasvattavat suosiota myös, Rantala sanoo.

Lajikkeitakin on tänäkin vuonna valtava määrä, noin 450 erilaista. Jotain lajikkeita viljellään jopa miljoonia, joitain taas vain muutama sata. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Nyt on varmasti saatavilla jokaiselle oma lempiväri ja lajike.

– Ostopiikkejä tullaan näkemään ystävänpäivän ja naistenpäivän tienoilla, jolloin myydään paljon punaisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Vaaleanpunaiset lajikkeet ovat viime vuonna olleet nousussa. Keltaista on alkuvuodesta vähemmän, sen myynti kasvaa kohti kolmatta ostopiikkiä, pääsiäistä, Rantala selvittää.

 

Vetoomus: Sähkömarkkinoiden toimivuus on turvattava 

Sähkön ennennäkemättömät hinnanvaihtelut kohdistuvat erityisen voimakkaasti suomalaisiin kasvihuoneyrityksiin. Perjantaina 5.1.2024 sähkön hinta on noussut ennätystasolle. Jos sähköä ei saada Suomessa riittämään, tilannetta pidetään yrittäjien keskuudessa katastrofaalisena.

Näin voimakas hintashokki herättää väistämättä kysymyksen sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Jokin mekanismi on rikki, kun hinnat voivat nousta näin korkeiksi. Energiapolitiikkaan on saatava pitkäjänteisyyttä ja sähkömarkkinan toimintaan ja hinnoitteluun ennustettavuutta.

– Koko Suomen maine on kyseessä: yritykset eivät investoi Suomeen, jos meidän sähkömarkkinoilla on tällaisia riskejä, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes sanoo.

Kasvihuoneet turvaavat sähköverkkoa 

Kriisitilanteissa, kun sähköstä on pulaa, suomalaiset kasvihuoneyritykset osallistuvat talkoisiin ja turvaavat omalta osaltaan valtakunnan sähköverkon toimintaa. Tämä on tärkeää erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Kasvihuoneiden valoja voidaan hetkessä sammuttaa tai lisätä tarpeiden mukaan, sähkön säästämiseksi. Viljelytaukojen pysyessä hyvin lyhyinä, vaikutus sadon määrään on vähäinen.

– Nyt sähkön hinnan ollessa ennätyslukemissa, on monista kasvihuoneista valot jopa koko päivän pois käytöstä. Tämä aiheuttaa haittaa niin tuotannolle kuin yritysten liiketoiminnalle. Sähkön hinnan heikon ennustettavuuden vuoksi tarkkaan lasketut tuotantopanokset voivat valua hetkessä hukkaan, Remes kertoo.

Edelläkävijä vastuullisessa tuotannossa

Suomalainen kasvihuoneviljely on edelläkävijä vastuullisessa ruuantuotannossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotimaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 60 prosenttia vuodesta 2004. Tämä on vain keskimääräinen luku, ja yksittäiset kasvihuoneyritykset ovat lähes hiilineutraaleja.

Ympärivuotisesti viljelevien kasvihuoneyritysten kannattava liiketoiminta perustuu moderniin energiatehokkaaseen viljelytekniikkaan. Vuosikymmenien aikana yrityksissä tehdyt investoinnit mahdollistavat sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta vastuullisen tuotannon. Ympäri vuoden satoa tuottavat kasvihuoneyritykset ovat merkittävä työllistäjä alueellaan.

On tärkeää, ettei suomalaisen kasvihuoneviljelyn pitkäjänteinen työ vastuullisen ja energiatehokkaan tuotannon eteen pysähdy. Ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tarvitsemme entistä enemmän ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa.

Vetoamme päättäjiin: yritystoiminnan jatkuvuuden sekä tuotannon turvaamiseksi sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön saatavuus on turvattava. On kyse Suomen huoltovarmuudesta.

Kasvuturvetutkimuksen isä: Viljo Puustjärven tutkimusperintö digitoituna

Viljo Puustjärvi (1913–1998) oli suomalainen maanviljelyskemisti ja suotutkija. Hän oli Helsingin yliopiston maanviljelyskemian dosentti vuosina 1966–1980 ja Satoturve Oy:n tutkimusjohtaja 1966–1980. Puustjärvellä oli suuri merkitys kasvuturpeen käytön laajenemisessa ympäri maailmaa kasvihuoneviljelyssä. Puustjärven laaja tutkimusperintö on digitoitu ja on nyt kaikkien saavutettavissa. Digitoinnista on vastannut Jukka Huttunen Kasvutaito Oy:stä.

Digitoituun aineistoon pääset tästä linkistä

HUOM! Erityisesti kirja-aineistot ovat suuria, joten niiden avautumisessa voi kestää hetki.

Aineisto sisältää:

Kirjat: 
Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
Kasvuturve ja sen käyttö
Peat and its use in Horticulture
La turba y su manejo en horticultura
Puutarhakasvien ravinnetalous

Artikkelit:
Puutarha-lehden artikkeleja vuosilta 1967–1996
Puutarha-Uutisten artikkeleja vuosilta 1967–1983
Puutarha&kauppa-lehden artikkeleja vuosilta 1997–1998

Muita materiaaleja:
Tutkimusartikkeli: Effect of the efficiency of the plant on the plant growth
Teoria kasvisolun energiatilasta ja sen vaikutuksesta kasvunopeuteen
Viljo Puustjärven Tutkimusperintö -esiselvitys
Puustjärven digitointi-esitys

Basilikan vuosi alkaa

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tämän vuoden teemavihannekseksi, eli Vuoden HeViksi, basilikan. Tämä vuosi siis juhlitaan ja maistellaan tätä herkullista, ihanan aromikasta yrttiä!

Basilika on tillin ohella suomalaisten eniten käyttämä yrtti. Basilikan viljely on lisääntynyt huimasti: 10 vuotta sitten basilikaa viljeltiin noin 5 miljoonaa ruukkua, nyt jo lähes 8 miljoonaa ruukkua. Basilikaa viljellään vuosittain 35 puutarhalla ympäri Suomen. Korkean teknologian ja hienon viljelyosaamisen ansiosta ruukkuvihannesten viljely on kannattavaa Suomessa myös talviaikaan.

Erilaisia basilikoja

Perinteisen basilikan lisäksi Suomessa viljellään myös aromikasta thaibasilikaa, hentoa kanelibasilikaa, muhkeaa pallobasilikaa sekä punaista basilikaa. Thaibasilika käy nimensä mukaisesti hyvin itämaisiin ruokiin, kanelibasilika taas esimerkiksi jälkiruokiin. Pallobasilika on perusbasilikaa vahvempi maultaan, kun taas punainen basilika on hieman miedompi.

Basilika lisätään usein annoksiin viimeisenä, vasta kypsennyksen jälkeen. Tämä suosikkiyrtti on hyvä hyödyntää sellaisenaan, ilman kypsennystä tai muuta käsittelyä. Basilikan aromille ominaiset eteeeriset öljyt haihtuvat hukkaan kuumentamisen yhteydessä. Toisaalta myöskään liian kylmä ei sovi tälle herkälle kasville, joten se on säilytettävä muista yrteistä poiketen huoneenlämmössä. Kovalla pakkasella basilika kannattaa sujauttaa esimerkiksi povitaskuun kaupasta kotiin matkatessa.

Folaatin lähde

Basilika, kuten muutkin tummanvihreät yrtit ja salaatit, sisältää hyvin folaattia. Folaatinsaanti on perinteisesti ollut suorastaan suomalaisen ravitsemuksen kompastuskivi, jota voisi paikata suosimalla mahdollisimman monipuolisesti tuoreita vihreitä vihanneksia. Tuore basilika sisältää folaattia noin 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Keskivertosuomalaisen päivän saantisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti yhteensä 330 mikrogrammaa folaattia. Mausteyrttien runsas ja monipuolinen käyttäminen taklaa myös toista kotimaisten keittiöiden helmasyntiä, liiallista suolan määrää ruoanlaitossa. Kun yrtit tuovat makua, tarvitaan suolaa paljon vähemmän.

Yrttien pyhä kuningas  

Basilikan tieteellinen nimi Ocimum basilicum tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä kuninkaallista yrttiä. Se onkin valloittanut valtakunnakseen jo käytännössä kaikki mantereet. Basilika on alun perin kotoisin Aasian ja Afrikan tropiikista, mutta löytänyt tiensä Eurooppaan jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja vakiinnuttanut asemansa Välimeren ruokakulttuurissa jo yli 2000 vuotta sitten. 

Yrttiin on liitetty vuosisatojen varrella pyhiä ja parantavia voimia. Sitä on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös lääkinnällisenä rohtona esimerkiksi tulehdusten ehkäisyyn sekä vatsavaivojen rauhoittamiseen. Basilika on ollut aikojen saatossa myös osana uskonnollisia rituaaleja.