Orvokit valtaavat Suomen keskiviikkona

Odotetun orvokkisesongin alkua juhlistetaan tänä vuonna uudenlaisella tapahtumalla, kun Orvokkipäivä valtaa Suomen kaupungit, kylät ja taajamat 24. huhtikuuta. Tempauksessa paikalliset puutarhat ja kukkakaupat kukittavat julkisia pihoja, kivijalkayritysten edustoja, koulunpihoja sekä muita ulkotiloja kevään ensimmäisillä orvokeilla ohikulkijoiden ja asukkaiden iloksi. Tempauksen järjestää kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto ry.

– Tarkoituksena on yllättää ihmisiä piristävällä orvokkiyllätyksellä keskellä kaupunkia. Tempauksella halutaan lisäksi tuoda vapuksi iloa ja väriä erilaisiin pihoihin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokkeja lahjoitetaan yhteensä 85:een kohteeseen ympäri Suomen ja lahjoitettavia orvokkeja on yli 4000 kappaletta! Orvokit tulevat lähipuutarhoilta. Puutarhoja ja kukkakauppoja on mukana tempauksessa yhteensä 32 eri puolilta Suomea.

– Orvokkeja istutetaan paljon päiväkotien ja koulujen pihoille, mutta mukana on myös kivijalkayritysten ja ravintoloiden pihoja. Meillä on nyt harmillinen takatalvi meneillään, mutta orvokki on kuin luotu Suomen arvaamattomaan kevääseen. Se kestää jopa viittä pakkasastetta ja räntäsadetta, Rantala kertoo.

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden. Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään noin 7 miljoonaa kappaletta.

Katso kaikki istutuskohteet täältä

Bongasitko orvokki-istutuksen? Jaa kuva istutuksesta somessa tunnisteilla @kauniistikotimainen #orvokkipäivä ja voit voittaa kukkalahjakortin! Arvomme 15.5.2024 mennessä osallistuneiden kesken yhteensä 4 kpl 50 euron arvoisia lahjakortteja, jotka käyvät kaikissa Suomen Interflora -kukkakaupoissa. Kuvan voi jakaa mistä tahansa orvokki-istutuksesta, myös esimerkiksi omalla pihalla kasvavista orvokeista.

Tämä kesäkukka kestää kylmänkin kevätsään

Lämpimien säiden viivästyminen harmittaa kotipuutarhuria, mutta ei hätää, suomalaisten suosikkikukka kestää kylmänkin kevätsään. Huhtikuun sesonkikukka orvokki kestää jopa –5 astetta pakkasta. Kylmemmillä keleillä orvokit kannattaa nostaa vaikka autotallin tai varaston suojiin. Myös lasitettu parveke on orvokille kylmällä säällä oivallinen paikka.

– Orvokki on kuin suunniteltu Suomen arvaamattomaan kevääseen. Räntäsade tai pieni pakkanen saa orvokit hetkeksi nuukahtamaan, mutta lämpötilan noustessa ne nousevat taas loistoonsa jatkamaan kukintaansa. Orvokit kestävät jopa viittä pakkasastetta, kunhan ne ovat hieman jo tottuneita kylmään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokki aloittaa kotimaisten kesäkukkien kauden. Orvokkeja viljellään kesäkukista eniten, noin 7 miljoonaa kukkaa. Toiseksi suosituin kesäkukka on pelargoni, jota viljellään noin 4 miljoonaa kukkaa vuosittain.

Orvokkeja on saatavilla paljon eri värejä, jopa monivärisiä ja miltei mustia. Myös kokoja on paljon: on lajikkeita, joissa on jopa kahdeksan senttimetrin kokoiset kukat. Laajan lajikevalikoiman ansiosta orvokkeja löytyy jokaiseen makuun.

– Viime vuosina trendikkäitä orvokkeja ovat olleet esimerkiksi samettisen violetit sekä isokukkaiset, persikkaisen väriset lajikkeet. Myös ripsureunaiset orvokit ovat olleet kiinnostava uutuus, Rantala sanoo.

Orvokin voi istuttaa sellaisenaan, yhdessä sipulikukkien tai muiden kesäkukkien kanssa. Orvokki viihtyy parvekelaatikossa ja maahan istutettuna. Parhaimmillaan orvokit ovat laajoissa ryhmäistutuksissa. Pienellä parvekkeella tai terassilla orvokki on myös kaunis pienissä ruukuissa.

Orvokin istutusohjeet:

  1. Kastele istutettavat orvokit ja multa huolella, jotta ne on helpompi istuttaa. Orvokki kannattaa istuttaa tuoreeseen, ravinteikkaaseen ja vettäläpäisevään kukkamultaan.
  2. Umpinaisten ruukkujen ja istutuslaatikoiden pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi lekasoraa, hiekkaa tai muuta vastaavaa, jotta juuristossa kiertää ilma. Valitse orvokeille ruukku, jossa on reikä pohjassa, jos sijoitat ne taivasalle. Näin sadevesi ja ylimääräinen kasteluvesi pääsevät valumaan pois.
  3. Laita kukkamultaa ruukkuihin ja istutuslaatikoihin sen verran, että orvokkipaakkujen reuna on vajaan sentin alempana ruukun yläreunasta. Asettele orvokit ruukkuun ja täytä välit mullalla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää ruukun kokonaan mullalla ja kaivaa orvokkipaakuille kolot multaan. Maahan istuttaessa laita multaa ensin ja kaiva orvokeille kolot, johon istutat ne.
  4. Kastele istutus lopuksi kevyesti.

Orvokkien hoito:

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Kasvin voi istuttaa ulos jo huhti-toukokuussa.

Orvokki menestyy sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna. Vältä jatkuvaa märkyyttä. Se tuhoaa helposti kasvin juuristoa. Kasvi kestää myös kuivuutta, mutta ei palaudu rankan kuivan jakson jälkeen aivan entiseen loistoonsa.

Turvetta voidaan korvata hyvin tuloksin

Luke Piikkiön toimipisteessä testattiin joulutähden ja pelargonin viljelyyn tarkoitettuja sekoitekasvualustoja yhteistyössä Huiskula Oy:n kanssa. Ruukkukasveilla turpeen, sammalen ja puukuidun yhdistelmä osoittautui hyväksi kasvualustaksi.

Kaupallisissa kasvualustaseoksissa turpeen osuudeksi jäi vielä vähintään puolet, ilmeni ruukkukukkien kasvualustavertailussa Luke Piikkiössä. Testit tehtiin elokuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana Kasvuturpeelle kavereita -hankkeessa.

Järviruoko- ja sammal-mädätejäännösalustan vedenpidätyskyky ei ollut yhtä suuri kuin turvepohjaisilla kasvualustoilla. Kasvit pitää siis kastella eri tavalla kuin turvepohjaisilla alustoilla, jotta päästään hyvään kasvutulokseen ja laatuun. Turpeettomilla alustoilla kemiallisen kasvunsääteen käyttö ei ole todennäköisesti tarpeen.

Pistokkaiden juurrutus Huiskulassa

Kasvualustavalmistajat toimittivat joulutähden ja pelargonin viljelyyn soveltuvat kasvualustat Huiskulaan. Juurelliset pistokkaat istutettiin käsin täytettyihin ruukkuihin.

Juurtuvia kasveja kasteltiin altakastelupöydällä päältä päin sumuttamalla, kunnes juurten katsottiin kehittyneen niin hyvin, että voitiin siirtyä altakasteluun. Kasvien juurruttua osa siirrettiin jatkokasvatukseen Luke Piikkiöön ja osa kasveista jäi kasvatettavaksi Huiskulaan.

Huiskulan kasvualustakokeiden tuloksia on jo julkaistu aiemmin tässä lehdessä.

Joulutähtikokeessa järviruokoalusta oli peruslannoittamaton. Kokeesta saatujen kokemusten perusteella turpeettomiin pelargonialustoihin lisättiin peruslannoitus. Joitakin kasvualustoja oli vaikea saada kastumaan kunnolla, joten ensimmäiseen pelargonin kasteluun sekoitettiin myös veden pintajännitystä alentavaa Greenfain WP3  -valmistetta.

Loppukasvatus Luke Piikkiössä

Luke Piikkiössä kasvit jaettiin altakastelupöydille. Kullekin pöydälle valittiin yksi verrannealusta, jonka mukaan pöydän kaikkien kasvien kastelulannoitusta ja kastelua ohjattiin. Yhteen pöytään sijoitettiin kaikkia alustoja ja siitä muodostui yksi satunnaistettu koe.

Turvetta sisältävillä kasvualustoilla kastelulannoitus koostui täysravinnelannoitteesta, Kekkilä Turve-Superex, ja kalsiumnitraatista. Turpeettomilla kasvualustoilla kastelulannoitukseen käytettiin edellisten lisäksi vielä magnesiumsulfaattia. Kastelujärjestelmä oli avoin, eikä käytettyä kasteluliuosta hyödynnetty uudelleen.

Joulutähdellä nopea kasvu

Joulutähtien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Joulutähden lajitteluohjesuositus. Viljelypöydän ja sen verrannekasvualustan numerointi vastaavat toisiaan.

Kasvualustojen vedenpidätyskyvyssä ja kapillaarisuudessa oli selviä eroja, jotka vaikuttivat kasvien kastelutapaan ja -tiheyteen. Pöytää 2 kasteltiin selvästi useammin kuin muita pöytiä. Kasteluliuosta jouduttiin myös seisottamaan tällä pöydällä useammin ja pidempään kuin muilla pöydillä.

Järviruokoalustalla kasvin tuore- ja kuivapainot jäivät kevyimmiksi ja kasvit pienimmiksi kaikilla pöydillä.

Koska Piikkiössä ei käytetty kasvunsäädettä, turvepohjaisten alustojen kasvit kasvoivat melko reheviksi.

Suurin osa kasvualustojen 1 ja 3 kasveista luokiteltiin Extra-luokkaan kuuluviksi. Pöydissä 1 ja 3 suurin osa järviruokoalustan kasveista olivat kauppakelvottomia, koska ne jäivät lehdistöltään harvoiksi ja niiden ylälehdet eivät ehtineet värittyä kokonaan.

Pöydällä 2, jossa lannoitus oli väkevämpi, suurin osa järviruokoalustan kasveista luokiteltiin 1-luokkaan. Kasvit myös värittyivät paremmin, joten yhtään kauppakelvotonta ei tässä pöydässä ollut.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla pääsääntöisesti hyvät, mutta juurten määrä oli paakun sivuilta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla. Parhaiten juuristo oli jakautunut ruukun pohjaan ja sivuille kasvualustalla 1.

Pelargonikokeessa kasteluun tarkkuutta

Turpeettomissa järviruoko- ja sammal-mädätejäännöskasvualustoissa pelargonit jäivät selvästi tuore- ja kuivapainomassaltaan pienemmiksi kuin turvepohjaisissa alustoissa. Jonkin verran pöytäkohtaista vaihtelua oli johtuen erilaisista lannoiteväkevyyksistä ja kastelurytmistä.

Viljelypöytiä 4 ja 6 jouduttiin kastelemaan useammin kuin muita pöytiä. Lehtianalyy­sien perusteella turpeettomilla alustoilla ei kuitenkaan ollut ravinteiden saannissa ongelmia.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla hyvät. Juurten määrä oli paakun pohjasta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla sekä turve- ja hiekkaseosalustalla, ja se oli myös epätasaisemmin jakautunut.

Paakun paino oli myös selvästi kevyempi järviruokoalustassa, mikä voi hankaloittaa ruukun pystyssä pysymistä kasvin kasvaessa. Kasvualustan tilavuuden muutos oli selkeintä järviruokoalustalla, jolla kasvualustan korkeus laski keskimäärin 12 prosenttia kaikilta pöydiltä yhteensä tarkasteltuna.

Pelargonit kehittyivät hyvin

Pelargonien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Pelargonin laatuvaatimukset.

Kaikki kasvit saavuttivat lehdistöltään vähintään 12 sentin korkeuden mitattuna ruukun yläreunasta, jolloin kokoluokitukseltaan suurin osa kasveista asettui luokkaan M–L. Laatu kaikissa koejäsenissä oli erittäin hyvä. Lähes kaikki kasvit luokiteltiin 1-luokkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Yhtä kasvia lukuun ottamatta kaikki kasvit saavuttivat vähimmäiskehitysvaiheen, jossa on värittyneet nuput vähintään yhdessä kukkavarressa.

Kaikkia pöytiä yhteensä tarkasteltuna selvästi hitaimmin kehittyi sammal- ja mädätejäännösalusta. Siinä 78 prosenttia saavutti suosituskehitysasteen 3, jossa kasvissa on vähintään kahdessa kukkavarressa on 5–10 kukkaa auki. Muilla kasvualustoilla tämän vaiheen saavutti yli 80 prosenttia kasveista. Nopeimmin kehittyi Ecoboost-kasvualusta, jossa 89 prosenttia saavutti vähintään kehitysasteen 3.

Kestävyyttä kauppaketjussa simuloitiin

Joulutähti- ja pelargonikasvatuskokeiden päätteeksi kaikista kasvualustoista valittiin vielä kasveja, joiden kestävyyttä testattiin simuloimalla niille kauppaketju viljelmältä kuluttajalle asti. Kuljetuksen ja kauppasäilytyksen aikana kasveja ei kasteltu lainkaan ja kuluttajasimulaation ajan kasveja kasteltiin pelkällä vedellä.

Kaikkien kasvualustojen kasvit selvisivät simuloidun kuljetuksen ja kukkakauppasäilytyksen kautta kuluttajan pöytään asti hyvässä kunnossa.

Kirjoittajat: Satu Engström ja Juha Näkkilä Kuvat: Juha Näkkilä. Engström on tutkimusinsinööri ja Näkkilä asiantuntija Lukessa.

Hanke kuuluu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan ja sitä rahoittavat mm. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Kauppapuutarhaliitto, Puutarhasäätiö, Österbottens svenska producentförbund ÖSP, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto sekä kasvualustavalmistajat Biolan/Novarbo, Kekkilä-BVB ja Kiteen Mato ja Multa.

Juttu on julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 02/2024

Kauppapuutarhaliitto mukana maatalous- ja puutarhayritysten energiatehokkuutta edistävässä sopimuksessa

Energiatehokkuuteen kannustava toimialasopimus kattaa nyt myös materiaalitehokkuuden, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sekä maa- ja puutarhatalouden tuottajajärjestöjen puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet maatalous- ja puutarhasektorin ja maaseutuyritysten energia- ja materiaalitehokkuustoimia koskevan toimialasopimuksen. Sopimus kattaa meneillään olevan CAP-kauden. Toimialajärjestöistä sopimuksessa ovat mukana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. sekä Kauppapuutarhaliitto ry ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry.

”Toimialasopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten maa- ja puutarhatilojen kannattavuutta mm. pienentämällä energiakustannuksia, parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta sekä lisäämällä tuotantopanosten kierrätystä. Maatalous- ja puutarhasektorin sopimuksella on tärkeä asema myös Euroopan unionissa asetetun energian säästötavoitteen saavuttamisessa ja energiatehokkuusdirektiivin asettamien velvoitteiden täyttämisessä”, ministeri Essayah sanoo.

Nyt allekirjoitettu sopimus on jatkoa vuosina 2010 ja 2016 tehdyille sopimuksille Maatilojen energiatehokkuudesta. Sopimusta on päätetty laajentaa kattamaan myös materiaalitehokkuus, koska ravinteiden ja muiden tuotantopanosten kierrätyksen lisääminen kasvattavat jatkuvasti merkitystään alkutuotannon kannattavuuden parantamisessa.

Toimialasopimuksen painopiste on jatkossakin tiloille räätälöidyissä palveluissa, kuten tuetussa energia- ja materiaalitehokkuusneuvonnassa, tilakohtaisten energiasuunnitelmien teossa sekä investointituissa. Koska PK-yritykset ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä maaseudun elinvoimaisuuden lisäämisessä, on sopimuksen toiminta-alue laajennettu koskemaan myös niitä.

Energia- ja materiaalitehokkuussopimukseen kuuluvat tuetut palvelut toteutetaan Suomen CAP-suunnitelman kautta, ja ne ovat tärkeä osa ohjelman ilmastotoimenpiteitä. Tilojen on mahdollista saada investointitukia sekä tuettua energia- ja materiaalitehokkuusneuvontaa suunnitelman neuvontatoimien kautta, ja yrityksille on tarjolla kehittämistukia toimintansa tehostamiseen.

Sopimuksen allekirjoittaneet maatalous- ja puutarha-alan tuottajajärjestöt ovat sitoutuneet sopimuksen tavoitteisiin ja osaltaan kannustamaan tiloja energia- ja materiaalitehokkuustyöhön. Myös muilla alkutuotantoalan tuottajajärjestöillä on mahdollisuus liittyä sopimukseen myöhemmin.

Lisätietoja: 
Veli-Pekka Reskola, ylitarkastaja, MMM, p. 0295 162 191
Mats Nylund, puheenjohtaja, SLC, p. 050 512 2191 / Rikard Korkman, asiamies, 040 518 9297
Anssi Kainulainen, energia-asiantuntija, MTK, p. 050 5961541
Lassi Remes, va. toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto, p. 040 675 8875
Heidi Wirtanen, toiminnanjohtaja, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, p. 040 550 0762