Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

”Yrityksistä reilut kolme neljäsosaa olisi kiinnostunut kasvintuhoojavakuutuksista, ja yli puolet yrityksistä olisi kiinnostunut osallistumaan kasvintuhoojarahastoon. Kiinnostus kuitenkin riippuu hinnasta ja muista ehdoista”, kertoo PTT:n ekonomisti Kirsi Noro.

Suomen valtion rahoittama maa- ja puutarhatalouden satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi 2014. Tällä hetkellä yksi vakuutusyhtiö tarjoaa satovakuutusta maa- ja puutarhatalouden viljelykasveille, mutta kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole tarjolla vakuutuksia tai rahastoa.

Suomessa oli 742 kasvihuoneyritystä vuonna 2023, ja kasvihuonetuotannon arvo vuonna 2022 oli noin 420 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotanto onkin merkittävä osa maa- ja puutarhataloutta.

PTT selvitti 30 päätoimisen kasvihuoneyrittäjän näkemyksiä riskienhallinnasta haastatteluilla. Yrittäjien haastatteluja täydennettiin sidosryhmähaastatteluilla sekä taloudellisella analyysilla. Nyt julkaistun selvityksen taustalla on tiedontarve siitä, tarvitaanko kasvihuonealalla riskienhallintavälineitä kasvintuhoojariskien varalta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että tautirahastojen perustamista selvitetään.

Tuhoojariskit nähtiin usein suurimmaksi liiketoimintariskiksi

Kasvihuonetuotantoon sisältyy monia riskejä, ja ilmaston lämpeneminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen kasvattaa erityisesti uusien kasvintuhoojien riskiä. 70 prosenttia haastatelluista yrityksistä koki, että kasvintuhoojariskit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana niiden päätuotantosuunnalla. Kasvintuhoojariskit koettiin myös usein suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi. Vihannestuottajat olivat riskistä huolestuneempia kuin koristekasvien viljelijät.

Useat yritykset kuvasivat varautuvansa kasvintuhoojariskeihin ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä hoitotoimilla, tasapainottamalla taloutta sekä taloudellisen puskurin avulla. Mahdollisuus varautua kasvintuhoojan aiheuttamiin suuriin menetyksiin taloudellisin keinoin nähtiin kuitenkin rajalliseksi.

Kasvintuhoojan levitessä kasvustoon kustannuksia aiheuttaa ennen kaikkea sadon menetys, jonka arvo vaihtelee erityisesti vuodenajan mukaisen kausihinnan mukaan. Viljelijäkartoituksen perusteella kasvintuhoojien kokonaiskustannuksista keskimäärin 72 prosenttia kertyisi sadonmenetyksistä ja 28 prosenttia puhdistuskustannuksista.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa alan yhteistyö on avainasemassa

”Keskeinen johtopäätös on, että yritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneempia kasvintuhoojavakuutuksista kuin rahastoista, mutta tämä saattaa johtua siitä, että rahastomalli on vähemmän tunnettu. Muita tärkeitä piirteitä riskienhallintavälineelle olivat vahingonkattavuuden laajuus ja matala osallistumiskustannus. Yrityksille oli tärkeää, että rahasto olisi vapaaehtoinen”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tällä hetkellä julkisella sektorilla ei ole suunnitteilla kasvintuhoojarahastoa eikä vakuutusyhtiöissä uusia kasvintuhoojavakuutuksia. Kasvintuhoojavakuutuksen tuottaminen on vakuutusyhtiöille hankalaa, koska työnjako riskinkannosta vakuutusten ja valtion välillä on epäselvä. Lisäksi markkina on pieni, ja kasvihuonetuotanto on maantieteellisesti keskittynyttä. Maatalousvakuutustenkin kysyntä on ollut aina varsin matalalla tasolla.

”Kasvintuhoojavakuutuksia tai rahastoa koskevassa mahdollisessa jatkovalmistelussa on keskeistä käydä aktiivista keskustelua kasvihuonealan toimijoiden kesken sekä tehdä yhteistyötä julkisen sektorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa”, sanoo Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puutarha-asiamies Johanna Smith.

Selvityksen ovat tilanneet ja rahoittaneet Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Kauppapuutarhaliitto ry. Selvitys on luettavissa PTT:n verkkosivuilla:

https://www.ptt.fi/julkaisut/kasvihuoneyrittajien-nakemyksia-kasvintuhoojariskeista-ja-riskienhallintavalineiden-tarpeesta/

Trendikkäimmät vihannesreseptit juhannukseen

Juhannus on aivan nurkan takana, ja tänä vuonna parhaat ja raikkaimmat juhannusreseptit ovat täynnä tuoreita, suomalaisia kasvihuonevihanneksia. Kasvihuoneviljelijöiden tarjoamat yrttien, salaattien, tomaattien ja kurkkujen herkulliset maut nostavat juhannuspöydän uudelle tasolle. Tässä on muutama suosituimmista resepteistä, jotka tuovat kesän raikkauden suoraan lautaselle.

Kurkkunuudelisalaatti

Tämä kurkkunuudelisalaatti on saanut inspiraationsa Aasian keittiöistä, erityisesti Thaimaasta, jossa tuoreet yrtit ja raikkaat maut ovat keskeisiä. Reseptissä on käytetty vain kotimaisia raaka-aineita. Reseptissä käytetään mm. tyrnitäysmehua korvaamaan sitruunamehua, mikä tuo salaattiin hedelmäistä makua ja hapokkuutta samalla kun pysytään kotimaisissa raaka-aineissa. Tyrnimehu on erinomainen kotimainen vaihtoehto sitruunamehulle.

Thaibasilika, jota tässä reseptissä käytetään, eroaa tavallisesta basilikasta sen maun ja aromin suhteen. Thaibasilikalla on aniksen vivahteita ja hieman mausteisempi maku, mikä tuo salaattiin syvyyttä ja itämaista sävyä.

Hampunsiemenet tuovat salaattiin rapeutta ja pähkinäistä makua, ja ne korvaavat tässä reseptissä usein käytetyt pähkinät tai siemenet, joita ei välttämättä saa suomalaisina. Hampunsiemenet ovat kotimainen, ravinteikas vaihtoehto, joka sopii erinomaisesti salaattiin – niiden maku on hieman pähkinäinen.

Jos käytössä ei ole spiraalileikkuria, voi leikata salaattiin myös lohkoina tai pitkinä suikaleina, jotka on leikattu kuorimaveitsen avulla.

neljälle
aktiivinen: 15 min
passiivinen: 20 min
2 kurkkua
1⁄2 ruukku korianteria
1⁄2 ruukku thaibasilikaa
1 rkl makeuttamatonta tyrnitäysmehua
2 tl omenasiiderietikkaa
1⁄2 tl suolaa
1⁄3 tl sipulijauhetta
1⁄3 tl sokeria
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria
2 rkl hampunsiemeniä

Huuhtele kurkut ja leikkaa nistä pitkiä nuudeleita spiraalileikkurin avulla.
Hienonna yrtit ja sekoita ne laakeassa kulhossa kaikkien muiden raaka-aineiden paitsi hampunsiementen kanssa. Lisää kurkkunuudelit kulhoon, sekoita kastikkeen kanssa ja anna maustua 20 minuuttia ennen tarjoilua.

Tarjoile kurkkunuudelisalaatti laakeasta kulhosta ja koristele se hampunsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle vielä lisää yrttien lehtiä.

Salaatti grillatuista tomaateista

Salaatti on saanut inspiraationsa Välimeren keittiöstä – erityisesti Italian ja Kreikan mauista, joissa tuoreet raaka-aineet ja yksinkertaiset, mutta runsaat maut ovat keskeisiä. Reseptissä yhdistyvät eri tomaattilajikkeet, jotka grillataan pehmeiksi ja saavat täyteläisen paahteisen maun.

Salaatissa käytetään erilaisia kotimaisia tomaatteja, kuten pihvitomaattia, terttutomaattia ja San Marzano -tomaattia, jotka tuovat annokseen vaihtelevia makuja ja tekstuureja. Valkosipuliöljy marinadissa korostaa tomaattien makua grillauksen aikana, mikä tekee niistä erityisen herkullisia.

Vinaigrette-kastike, jossa on kurkkua, salottisipulia ja ruohosipulia, tuo salaattiin raikkautta ja hapokkuutta. Omenasiiderietikka ja ripaus sokeria tasapainottavat makuja.

Salaatti viimeistellään raikkailla lehtisalaateilla, jotka tuovat annokseen vihreyttä, näyttävyyttä ja rapeutta. Tämä salaatti on erinomainen lisuke kesäisille aterioille tai kevyt pääruoka, joka sopii hyvin jaettavaksi ystävien ja perheen kanssa.

4-6 henkilölle

tomaatit:

1 kg erilaisia tomaatteja (esim. pihvitomaatti, terttutomaatti, San Marzano)
3 rkl öljyä
1 valkosipulinkynsi
1⁄3 tl suolaa
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria

kastike:

1⁄4 pieni kurkku
1 pieni salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1⁄2 ruukku ruohosipulia
3 rkl öljyä
2 rkl omenasiiderietikkaa
1⁄3 tl suolaa
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria
hyppysellinen sokeria

lisäksi:

2 ruukkua lehtisalaattia

Aloita kastikkeen valmistamisella. Leikkaa huuhdeltu kurkku pieniksi kuutioiksi. Kuori sipulit ja hienonna ne. Hienonna myös ruohosipuli. Sekoita kaikki kastikkeen raaka-aineet keskenään ja anna tekeytyä sen aikaa kun valmistat tomaatit.

Huuhtele tomaatit ja leikkaa ne sopivan kokoisiksi paloiksi: San Marzanot voit esimerkiksi puolittaa pituussuunnassa, terttutomaatit voit halkaista ja pihvitomaatit voit lohkoa neljään osaan.

Kuori valkosipulinkynsi ja raasta se. Lisää valkosipuli, öljy, suola ja pippuri kulhoon tomaattien kanssa ja sekoita. Grillaa marinoidut tomaatit pehmeiksi grillissä. Penslaa lisää valkosipuliöljyä tomaattien pintaan grillauksen aikana.

Levitä salaatinlehdet laakealle vadille ja aseta grillatut tomaatit salaatinlehtien päälle.

Viimeistele lisäämällä kurkku-salottisipulikastike tomaattien päälle.

Kastike paahdetuista paprikoista

Tämä paahdetuista paprikoista valmistettu kastike on saanut inspiraationsa espanjalaisesta keittiöstä, erityisesti katalonialaisesta romesco-kastikkeesta. Perinteisessä romesco-kastikkeessa käytetään usein manteleita tai muita pähkinöitä ja punaviinietikkaa, mutta tässä reseptissä ne on jätetty pois, koska niitä ei saa kotimaisina. Siksi kastike sakeutetaan tällä kertaa ainoastaan hapanjuurileivällä. Kastike ei kaipaa punaviinietikkaa, sillä paprikat ja tomaatit tuovat itsessään mukavaa hapokkuutta kastikeeseen. Lisäksi mukaan lisätään kypsentämätön valkosipulinkynsi, joka tuo myöskin mausteisuutta ja hapokkuutta.

Koska chili kypsennetään grillissä, sen tulisuus muuttuu lempeäksi ja mukavan pyöreäksi – eikä ole liian terävää tulisuutta.

Paahdetut vihannekset saavat aikaan voimakkaan ja herkullisen paahteisen maun.

Hapanjuurileipäviipaleet, jotka grillataan rapeiksi, tuovat kastikkeeseen täyteläisyyttä ja täyteläistä umami-makua.

4-6 henkilölle

aktiivinen: 30 min
passiivinen: 20 min

kastike:

2 paprikaa (suippo tai tavallinen)
2 terttutomaattia
1 punainen chili
1 pieni valkosipulinkynsi kuorittuna
3 viipaletta hapanjuurileipää
1⁄2 ruukku lehtipersiljaa

lisäksi:

öljyä
lehtipersiljaa koristeluun

Huuhtele sekä halkaise tomaatit ja paprikat. Poista paprikoiden siemenet ja kannat. Poista myös chilin kanta.

Öljyä paprikat, tomaatit, chili ja leipäviipaleet kevyesti. Grillaa paprikat, chili ja tomaatit grillissä kypsiksi ja pehmeiksi. Grillaa lisäksi leipäviipaleita niin kauan, että ne saavat hieman väriä ja tulevat rapeiksi. Paprikat ja chili voivat tummua kunnolla, jotta ne saavat paahdetun ja voimakkaan maun.

Siirrä grillatut paprikat kulhoon ja peitä tiiviisti kelmulla. Anna paprikoiden jäähtyä ja poista sen jälkeen niiden kuori.

Laita kastikkeen kaikki raaka-aineet tehosekoittimeen ja sekoita kastikkeeksi. Kastikkeen ei tule olla täysin tasaista, vaan siinä saa olla pieniä sattumia.

Tarjoile kastike kulhosta ja nauti erilaisten grilliruokien kanssa. Voit viimeistellä kastikkeen lisäämällä sen päälle hieman öljyä ja lehtipersiljan lehtiä koristeeksi.