Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa
Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.
”Yrityksistä reilut kolme neljäsosaa olisi kiinnostunut kasvintuhoojavakuutuksista, ja yli puolet yrityksistä olisi kiinnostunut osallistumaan kasvintuhoojarahastoon. Kiinnostus kuitenkin riippuu hinnasta ja muista ehdoista”, kertoo PTT:n ekonomisti Kirsi Noro.
Suomen valtion rahoittama maa- ja puutarhatalouden satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi 2014. Tällä hetkellä yksi vakuutusyhtiö tarjoaa satovakuutusta maa- ja puutarhatalouden viljelykasveille, mutta kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole tarjolla vakuutuksia tai rahastoa.
Suomessa oli 742 kasvihuoneyritystä vuonna 2023, ja kasvihuonetuotannon arvo vuonna 2022 oli noin 420 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotanto onkin merkittävä osa maa- ja puutarhataloutta.
PTT selvitti 30 päätoimisen kasvihuoneyrittäjän näkemyksiä riskienhallinnasta haastatteluilla. Yrittäjien haastatteluja täydennettiin sidosryhmähaastatteluilla sekä taloudellisella analyysilla. Nyt julkaistun selvityksen taustalla on tiedontarve siitä, tarvitaanko kasvihuonealalla riskienhallintavälineitä kasvintuhoojariskien varalta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että tautirahastojen perustamista selvitetään.
Tuhoojariskit nähtiin usein suurimmaksi liiketoimintariskiksi
Kasvihuonetuotantoon sisältyy monia riskejä, ja ilmaston lämpeneminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen kasvattaa erityisesti uusien kasvintuhoojien riskiä. 70 prosenttia haastatelluista yrityksistä koki, että kasvintuhoojariskit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana niiden päätuotantosuunnalla. Kasvintuhoojariskit koettiin myös usein suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi. Vihannestuottajat olivat riskistä huolestuneempia kuin koristekasvien viljelijät.
Useat yritykset kuvasivat varautuvansa kasvintuhoojariskeihin ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä hoitotoimilla, tasapainottamalla taloutta sekä taloudellisen puskurin avulla. Mahdollisuus varautua kasvintuhoojan aiheuttamiin suuriin menetyksiin taloudellisin keinoin nähtiin kuitenkin rajalliseksi.
Kasvintuhoojan levitessä kasvustoon kustannuksia aiheuttaa ennen kaikkea sadon menetys, jonka arvo vaihtelee erityisesti vuodenajan mukaisen kausihinnan mukaan. Viljelijäkartoituksen perusteella kasvintuhoojien kokonaiskustannuksista keskimäärin 72 prosenttia kertyisi sadonmenetyksistä ja 28 prosenttia puhdistuskustannuksista.
Mahdollisessa jatkovalmistelussa alan yhteistyö on avainasemassa
”Keskeinen johtopäätös on, että yritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneempia kasvintuhoojavakuutuksista kuin rahastoista, mutta tämä saattaa johtua siitä, että rahastomalli on vähemmän tunnettu. Muita tärkeitä piirteitä riskienhallintavälineelle olivat vahingonkattavuuden laajuus ja matala osallistumiskustannus. Yrityksille oli tärkeää, että rahasto olisi vapaaehtoinen”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Tällä hetkellä julkisella sektorilla ei ole suunnitteilla kasvintuhoojarahastoa eikä vakuutusyhtiöissä uusia kasvintuhoojavakuutuksia. Kasvintuhoojavakuutuksen tuottaminen on vakuutusyhtiöille hankalaa, koska työnjako riskinkannosta vakuutusten ja valtion välillä on epäselvä. Lisäksi markkina on pieni, ja kasvihuonetuotanto on maantieteellisesti keskittynyttä. Maatalousvakuutustenkin kysyntä on ollut aina varsin matalalla tasolla.
”Kasvintuhoojavakuutuksia tai rahastoa koskevassa mahdollisessa jatkovalmistelussa on keskeistä käydä aktiivista keskustelua kasvihuonealan toimijoiden kesken sekä tehdä yhteistyötä julkisen sektorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa”, sanoo Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puutarha-asiamies Johanna Smith.
Selvityksen ovat tilanneet ja rahoittaneet Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Kauppapuutarhaliitto ry. Selvitys on luettavissa PTT:n verkkosivuilla: