Turpeen osuutta kasvualustoissa voidaan vähentää, mutta täysin turpeettomien kasvualustojen tuotekehitys ja sovittaminen nykyisiin viljelytekniikoihin vaatii aikaa.

Turve on maailmanlaajuisesti eniten käytetty kasvualusta, ja Suomessa sen osuus kasvihuoneviljelyn kasvualustoista on yli 90 prosenttia. Kasvuturpeen tuotanto ja saatavuus on kuitenkin laskemassa energiaturvetuotannon alasajon myötä. Kasvihuoneyrittäjien keskuudessa tämä on aiheuttanut huolta ja siksi alalla käynnistettiin tutkimushanke, jossa etsittiin kasvuturpeelle kavereita.

Tutkimushankkeen tulokset korostavat vaalean kasvuturpeen merkittäviä etuja kasvihuoneviljelyssä. Tutkimusten mukaan kasvuturve parantaa kasvualustan ominaisuuksia viljelykasvista riippumatta, oli kyseessä sitten kurkku, pelargoni tai kuusen taimi tai jokin muu Suomessa viljeltävä kasvi.

Hankkeessa tehtiin viljelykokeita Luonnonvarakeskuksen tutkimuskasvihuoneissa ja käytännön viljelmillä. Kokeissa oli mukana erilaisia kasvualustaseoksia, joissa turpeen osuus vaihteli. Turpeen kaveriksi sekoitettiin erilaisin osuuksin muita materiaaleja, joita olivat puukuitu, rahkasammal, mädätejäännös, komposti sekä järviruoko.

Tulosten mukaan kasvuturpeen sekaan voidaan sekoittaa jopa 50 prosenttia muita materiaaleja ilman, että satotaso tai kauppakelpoisuus laskee. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että melko pienikin, noin kolmanneksen tai neljänneksen, turvesekoitus parantaa kasvualustan ominaisuuksia huomattavasti. Hankkeessa havaittiin, että täysin turpeettomista kasvualustoista parhaiten toimivat ne, jotka sisältävät sammalta ja puukuitua. Sen sijaan kompostipohjaiset tai mädätejäännöstä sisältävät kasvualustat eivät yleensä toimineet yhtä hyvin ilman merkittäviä muutoksia viljelyreseptiikassa ja -tekniikassa.

Kasvihuoneviljelyssä on jo laajasti käytössä kasvualustoja, joissa turpeen sekaan on lisätty puukuitua tai rahkasammalta. Kasvihuoneyrityksissä testataan ennakkoluulottomasti uusia kasvualustamateriaaleja, mutta kasvualusta ei saa muodostua sadontuotannon pullonkaulaksi tai heikentää sadon laatua. Kasvuturve on edelleen tärkein kasvualustamateriaali suomalaiselle puutarhatuotannolle.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Biolan Oyj, Kekkilä BVB, Kiteen Mato ja Multa Oy, Österbottens svenska producentförbund, ÖSP, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliitto, Puutarhasäätiö sekä Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Hanketta rahoitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja valtion Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. 

Tutustu hankkeeseen lisää täällä

Lepaan 60-vuotisnäyttely oli runsas ja täysipainoinen, onnistunut tapahtuma, joka pääsi myös kävijämäärätavoitteeseensa. Kolmen päivän aikana mukana oli 9 238 henkilöä, eli noin 1 500 enemmän kuin viime vuoden näyttelyssä. Myös sää suosi näyttelyä: avajaispäivä oli upean aurinkoinen, perjantaina saatiin pari tihkukuuroa ja lauantaina sää oli täydellinen alueella kiertelyyn. Mukana näyttelyssä oli 185 näytteilleasettajaa, yli 20 enemmän kuin viime vuonna.

Paljon innostavia tapahtumia

Torstaina järjestettiin näyttävä Lepaa Open -kukkasidontakilpailu, jonka voitti parivaljakko Jenni Perttola Tampereelta ja Jere Veijalainen Kuopiosta. Molemmat ovat lähivuosina saaneet Vuoden Nuori Floristi -tunnustuksen.

Torstaina myös maatalousministeri Sari Essayah tutustui näyttelyyn ja istutti tottunein ottein Taimisto Huutokosken kasvattaman ’New Horizon’ -uutuusjalavan. Puun nimi toivottavasti kuvastaa alan tulevaisuutta ja niitä hienoja mahdollisuuksia, mitä puutarha-ala voi tarjota jopa globaalisti niin ruokaturvan hyväksi, luontokadon torjumiseen kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Monet luennot ja seminaarit – Lepaan tapahtuman perinteinen kivijalka – keräsivät tänä vuonna paljon osallistujia. Aikoinaanhan näyttely sai alkunsa ammattilaisten luentopäivien yhteydessä.

Monia palkittuja

Puutarha&kauppa-lehti valitsi tuttuun tapaan näyttelyn Huippuosaston mainiosta kaupallisesta vireestä. Nimityksen sai tänä vuonna uudehko yritys Easy2plant Oy, joka kasvattaa ja myy valmiita pensas- ja kuusiaitoja niin ammattilaisille kuin harrastajille.

Yksikään näytteilleasettaja ei ole ollut mukana tapahtumassa kaikkia näitä 60 vuotta, mutta pitkäaikaisesta osallistumisesta palkittiin kuitenkin Hankkija Oy, joka on ollut mukana lähes kaikissa näyttelyissä. Hankkijan monivaiheisessa historiassa on ollut käänteitä, mutta niistä yritys on selvinnyt, ja on jo pitkään ollut yksi suurimpia näytteilleasettajia Lepaalla.

Näytteilleasettajille ja talkoolaisille torstaina järjestetyssä rennossa iltajuhlassa palkittiin näyttelyn Lepaa spirit -tunnuslausetta mukaillen Janne Vainikkala ja Antti Keskitalo Tunnelmanluojina. He ovat olleet pitkään mukana tapahtumassa, ja huolehtineet antaumuksella myös iltapuolen tunnelmasta.

Ensi vuonna tavataan

Niin kuin jo 60 vuotta, Lepaa tulee taas ensi elokuussa. Puutarha-, viher- ja kiinteistöala kehittyy vauhdilla, ja katsausta uuteen tarvitaan joka vuosi loppukesällä.

Ensi vuonna näemme jälleen 14.–16. elokuuta.

Lepaa 2024 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry.

Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suomen kaunein maljakko -näyttely pidetään Lepaa 2024 -puutarhanäyttelyssä 15.–17. elokuuta. Näyttelykävijät pääsevät äänestämään 11 ehdokkaan joukosta mieluisinta nykymaljakkoa. Mukana on niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot on poimittu Marimekon, Muurlan ja Pentikin valikoimista.

Kilpailun maljakot viimeistellään näyttelyyn tuorein kukkasin – niihin sujahtaa kotimaisia käsin poimittuja kukkia suoraan Garden&Knots-leikkokukkaviljelmältä Lohjan Sammatista. Maljakon tärkein tehtävä onkin tuoda esille siinä olevat kukat imartelevalla tavalla.

Kauneus on tunnetusti katsojan silmässä, mutta mikä merkitys maljakolla on kukkakimpulle?

– Maljakon koko ja malli luovat vaikutelmaa siinä olevien kukkien ympärille. Pieni tai suuri kukkaostos piristää niin juhlan kattausta kuin arjen ruokapöytääkin. Ilahduttava vaikutus moninkertaistuu, kun käytössä on oma lempparimaljakko! Käyttöesine voi olla myös kaunis sellaisenaan – sitä ei tee mieli sulkea kaappiin kimppujen välissäkään, pohtii näyttelyä järjestävän Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suurin osa kilpailun maljakoista on valmistettu klassisesti lasista. Mukana on myös keraamisia malleja sekä yksi muunneltava astia, jossa on hyödynnetty herkän lasin rinnalla rouheaa betonia. Esineiden muodot vaihtelevat pehmeän pyöreistä linjoista orgaanisen rosoisiin ja kulmikkaisiin, ja niiden suunnittelu ammentaa esimerkiksi Suomen luonnosta. Erään kilpailun maljakon suunnittelun lähtökohtana ja inspiraationa on ollut siirtolohkare.

– Otamme innolla maljakot osaksi Lepaa-näyttelyä. Olemme saaneet upean kattauksen laadukasta suomalaista ja skandinaavista suunnittelutyötä mukaan, joten äänestyksen lopputulosta on mahdotonta arvailla etukäteen. Luvassa on tänä vuonna lisäksi tapahtumamme 60-vuotisjuhlavuosi, joten kauniita kukka-asetelmia ei voi olla alueella liikaa, iloitsee näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Voittaja julkistetaan tapahtuman jälkeen Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 15.–17.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.