Suomi täyttyy orvokeista torstaina

Kevät on jo pitkällä ja orvokkisesonki on nyt parhaimmillaan. Orvokki on suomalaisten suosikkikesäkukka, jota viljellään Suomessa vuosittain yli 7 miljoonaa kappaletta, mikä on noin viidesosa kaikista Suomessa myytävistä kesäkukista. Orvokki myös avaa kesäkukkien kauden.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen juhlivat orvokin sesonkia Orvokkipäivällä torstaina 24.4., jolloin pihat ympäri Suomen täyttyvät orvokeista. Orvokkipäivänä paikalliset puutarhat ja kukkakaupat eri puolilla maata lahjoittavat orvokkeja paikallisille päiväkodeille, vanhankodeille, kivijalkayrityksille ja muihin paikkoihin istutettavaksi. Orvokkipäivä järjestetään joka vuosi huhtikuun lopussa.

– Orvokkipäivän tarkoituksena on tuoda väriä ja iloa erilaisiin pihoihin sekä viestiä orvokin sesongista ja säänkestävyydestä. Viime vuonna Orvokkipäivään sattui takatalvi ja lumipyry, mutta se ei kestävää kukkaa haitannut. Orvokki kestää pienen lumisateen ja jopa –5 astetta pakkasta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokkipäivänä orvokkeja lahjoitetaan yhteensä 80 kohteeseen eri puolille Suomea. Lahjoittajia on 31 ja lahjoittajina toimivat paikalliset puutarhat ja kukkakaupat, jotka lahjoittavat orvokkeja yhteensä yli 4000 kappaletta!

– Orvokkipäivää osataan jo odottaa varsinkin päiväkodeissa, jossa myös innostetaan ja opetetaan lapsia puutarhatöihin tai tutustumaan erilaisiin kasveihin. Orvokkeja on tarjolla monia erilaisia värejä, kokoja ja muotoja, joten ne ovat lapsillekin kiinnostavia kasveja. Myös niiden tuoksu on huumaavan hyvä, Rantala sanoo.

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Kasvin voi istuttaa ulos eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa, sillä se kestää jopa viiden asteen pakkasöitä.

Bongaa Orvokkipäivän kohde: 

Paikkakunta Yritys/jakaja Kohteet
Akaa Jennin Kukka ja Puutarha Oy / Palkinpään puutarha Kylmäkosken koulu, Akaan nuorisopalvelut/istutuskohde Nahkialan järven kävelytie, Viialan yhtenäiskoulu, Akaan kaupunki/Viialan tori
Haapajärvi Veihtilahden Puutarha Oy Päiväkoti Satakieli Haapajärvi
Päiväkoti Tuulenpesä Reisjärvi
Tori Haapajärven Kaupunki
Helsinki Kauppapuutarhaliitto ry Päiväkoti Aapiskukko
Helsinki Saarelman puutarha Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha
Helsinki Saarelman puutarha Kumpulan kasvitieteellinen puutarha
Inkoo Hagalandet kauppapuutarha Kaikki päiväkodit Inkoossa ( 4 kpl)
Joensuu Prisma Joensuu, S-kukka Huvikumpu päiväkoti
Reijolan päiväkoti
Hammaslahden päiväkoti
Rääkkylän päiväkoti
Joroinen Koposen puutarha Oy Joroisten kunta päiväkoti Pyrri, pikkukoulu Hyrrä ja eskari  (kukkaistutukset siis tehdään eri yksiköihin ympäri kuntaa) sekä Huimaa perhepuisto
Kalliala Isokallion taimi ja vihannes Lavian tori, Lassilan kylä, Päiväkoti Huvikumpu, Suodenniemen kylän kaupan piha
Karkkila Puutarha Sundström Högforssin päiväkoti, Tuorilan koulu, Tuorilan eskari, Haukkamäen päiväkoti ja eskari, Toivikkeen päiväkoti, Pupulan päiväkoti, Haapalan päiväkoti, Karkin päiväkoti, Yksityiset perhepäivähoitajat, Päiväkoti Vilperi
Keminmaa Tasalan Kasvitarha Oy Ravintola Meritähti, Kemi
K-market Lautia, Keminmaa
Simon päiväkodit
Ravintola Mori, Kemi ja Keminmaa
Keminmaa Vanhatalon Puutarha Kellomäen päiväkoti, Lassilan päiväkoti, Kirkonmäen päiväkoti, Pirpalan päiväkoti,
Lautiosaaren päiväkoti, Pölhön päiväkoti, Päiväkoti Kerttuli
Kuhmalahti Kultapellon Puutarha Kuhmalahden Kyläpankki
Vihasjärven kansakoulu
Luopioisten Kirkonkylän koulu
Kuhmalahden Kauppa
Kymi Haavikon puutarha Kymen Paviljonki
Lapua Järviseudun ammatti-instituutti Kurejoki Jokilaakson matkailupuutarha, Lapua
Linnantaus KAO/Seppälän puutarha Kaukametsän kansalaisopisto ja Kaukametsän musiikkiopisto
Lohja Saarelman puutarha Lohjan museo
Luumäki Kukkamaa & Pajupaja Luumäen kunnan kirjaston edusta
Nousiainen Puurin puutarha Valpperin koulu, Kirkonpiirin koulu, Nuppulan päiväkoti
Orimattila Harjulan Tila Ampun 4H, Orimattilan Seurakunta, Länsi-Orimattilan päiväkoti ja K-Supermarket Orimattila.
Oulu Kukkiva Kunnas Mansikka-päiväkodit
Perniö Kukkakatri Heikkiläntien ja Salontien liikenteenjakaja
Porvoo Cassandras Trädgård K-Market Haikkoo, Porvoo
K-Citymarket kävelyväylä, Porvoo keskusta
Cellar Bar&Café, Porvoo
Kiva Café-Streetfood-Bar, Porvoo
Rantasalmi Päivölän Puutarha Oy Päiväkoti Kuutti, Rantasalmi
Rantasalon yhtenäisksoulusta eivät ole antaneet vielä vastausta, haluavatko mukaan.
Päiväkoti Apila, Juva
Martti Talvela Kampus, Juva
Saarijärvi Kärjen puutarha Veikonkone , Hius-ja meikkistudio Loistamo, Hiousalonki Luomoa, Reptail Oy
Sauvo Salmin puutarha Päiväkoti ja varhaiskasvatus Sauvo
Tornio Puutarha Pelakuu Kaakamon päiväkoti
Touhulan päiväkoti
Tuusniemi Karvosen puutarha Tuusniemen varhaiskasvatus, Tuusniemen päiväkoti Punainen Tupa ja Tuulentupa.
Valkeakoski / Kangasala Vesirannan Puutarha TAYS Valkeakosken sairaala (Pirha), Valkeakoski
Kuohenmaan kyläyhdistys, Kangasala
Palmurinteen päiväkoti, Valkeakoski
Vartiala Heimosen Puutarha Oy Vehkalammin koulu Melalahden päiväkoti
Veteli HARMAAKIVEN PUUTARHA KY VETELIN NUORISOSEURA RY, PALVELUKESKUS HARJUKOTI TEHOSTETTU ASUMINEN JA SENIORIASUMINEN, TUNKKARIN TERVEYSKESKUS
Viitasaari Lappalaisen Puutarha Ay PIELAVEDEN KUNTA JA KULTAKAUPPA WIISARI VIITASAARI
Virrat Puutarhatuote Hänninen Ay Virtain kaupunki (yhtenäiskoulu ja rantatie)

 

Nämä kukat sopivat parhaiten pääsiäiseen

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna, kun kevät on jo hyvässä vauhdissa. Keltaisen pirteät sävyt kukittavat huhtikuun loppua suloisesti. Vietät pidennettyä viikonloppua sitten kotona tai kyläillen, nappaa kevään pirteän trendikkäät kukkaideat omaan kotiin ja tuliaiseksi alta!

Narsissit

Iloisenkeltainen tetenarsissi sietää hyvin kevättalven viileää eikä säikähdä yöpakkasia. Narsissivalikoimista löytyy myös esimerkiksi ylväs perunanarsissi. Upeiden narsissien joukosta löytyy yksinkertaisista kokonaan valkoisista narsisseista kerrottuihin oransseihin ja lohenpunaisiin. Osa lajikkeista myös tuoksuu.

Narsisseista saa hauskoja yhdistelmäistutuksia ja ne käyvät myös maljakkoon! Narsissien varret erittävät limaista nestettä, joten samaan vaasiin ei kannata laittaa heti muita kukkia.

Hyasintit

Monelle kevään kohokohta kukkamaailmassa on ollut jo useamman vuoden pääsiäissesonkiin saatava hyasintti. Joulusta tuttu, tuoksuva kaunotar on ollut markkinoilla jo useamman vuoden myös keväisen keltaisissa sävyissä.

Kevätnarsissille riittää hillitty määrä kastelua, eikä sitä tarvitse lannoittaa – kaikki tarvittavat ravinteet ovat sipulissa.

Helmililjat

Suloisen romattiset, helmimäisin kukinnoin komeilevat helmililjat sopivat ihanasti pääsiäiseen. Herkkää kukkijaa löytää kotimaisena ruukuissa jo ennen kasvin sesonkia ulkona puutarhassa. Se viihtyy parhaiten huonelämpötilaa viileämmässä, ja sopii mainiosti vaikkapa lasitetulle parvekkeelle tai kuistille.

Yhdistele muihin kevään sipulikukkiin tai fiilistele helmililjaa sellaisenaan vaikkapa kauniissa korissa.

Orvokit

Kevään ensimmäiset orvokit kertovat lähestyvästä kesästä. Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden, ja se sietääkin verrattain hyvin kylmää, jopa takatalven miinusasteita.

Hauska, pääsiäisvieraat tervetulleiksi toivottava istutus ulkorappusille syntyy yhdistelemällä orvokkeja ja tetenarssisseja. Sinertävän ja keltaisen väriyhdistelmä tuo asetelmaan syvyyttä ja kontrastia. Kumpikin kasvi kestää pienen totuttelun jälkeen melko hyvin viileitä öitä, joten ei haittaa, vaikka istutus jäisi ulos pariin pakkasasteeseen.

Blokkihuone

Hukkalämpö odottaa ottajaa – kasvihuoneet voivat olla osa ratkaisua

Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan kilpaa datakeskuksia ruokkimaan kyltymättömän tekoälyn kasvua. Tämä kehitys on luonut valtavia hukkalämmön lähteitä. Suurimmillaan reilusti yli sadan megawattien tahoiset datakeskukset tuottavat dataa jauhaessaan käsittämättömän määrän lämpöenergiaa, joka pitäisi pystyä hyödyntää järkevästi. Sama ilmiö koskee myös kaavailtuja vedyn tuotannon investointeja. Voiko kasvihuoneviljely olla yksi potentiaalinen käyttökohde hukkalämmölle?  

Lähes kaikki datakeskuksissa käytetty sähköenergia muuttuu lämmöksi. Yksi sadan megawatin datakeskus vastaa samaa, kun pitäisi jatkuvasti päällä reilua 15 000 kappaletta normaalitehoista sähkökiuasta. Vuosituotantona tämä tarkoittaa noin 788 000–832 000 megawattituntia lämpöä. Vaikka ympärivuotisesti viljelevät kasvihuoneyritykset tarvitsevat viljelyssä paljon lämpöä, määrä on kasvihuonemittakaavassakin valtava.  

Kasvihuoneiden lämmitystarve on korkeimmillaan talvella ja alimmillaan kesällä. Tämä luo haasteen sovittaa yhteen datakeskusten tasainen hukkalämmön tuotanto ja kasvihuoneiden kausiluonteinen kysyntä. Pitkäaikaiset lämmönvarastointiratkaisut ovat avainasemassa haasteen ratkaisemisessa. Yksittäisille kasvihuoneille tällaiset investoinnit ovat kuitenkin liian kalliita. 

Suurin haaste hukkalämmön hyödyntämiselle kasvihuoneviljelyssä on sijainti. Datakeskuksia ei rakenneta kasvihuoneiden välittömään läheisyyteen, joten hukkalämpöön ei pääse järkevästi käsiksi. Datakeskuksen viereen tulisi siis käytännössä rakentaa kokonaan uusi kasvihuone. Ihan pienellä pinta-alalla ja investoinnilla ei kuluteta näin isoja määriä energiaa. Järkevämpää olisikin tästä näkökulmasta rakentaa useampia pienempiä datakeskuksia lähelle kulutuskohteita.  

Esimerkiksi kymmenen hehtaarin kasvihuoneen investointikustannus nousee helposti ainakin 50–60 miljoonaan euroon. Tässäkään mittakaavassa kasvihuone ei käytä kuin noin kymmenyksen sadan megawatin datakeskuksen tuottamasta lämmöstä. Parhaimmillaan kasvihuoneet voivat siis olla vain osa ratkaisua.  

Kasvihuonevihannesten omavaraisuusaste on Suomessa jo hyvällä tasolla. Esimerkkinä mainittu kymmenen hehtaaria lisää vihannesviljelypinta-alaa olisi käytännössä haastavaa saada myytyä suomalaisille kuluttajille ja merkittävä osa pitäisikin pyrkiä viemään. 

Myös uusien viljelykasvien kehittäminen on yksi vaihtoehto. Lämmityksen osuus kasvihuoneviljelyn kokonaiskustannuksista tai liikevaihdosta on lopulta suhteellisen pieni, joten kovin eksoottisilla tuotteilla ei leiville lyö. Potentiaalia voisi olla esimerkiksi paprikalla sekä marjoilla, joilla tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen suuri. Myös proteiinipitoisia palkokasveja olisi hieno nähdä enemmän kotimaisessa tuotannossa.  

Edellä mainituista haasteista huolimatta kasvihuoneet kannattaa ehdottomasti pitää mukana keskustelussa, kun puhutaan hukkalämmön hyödyntämisestä. Kaikista hölmöintä olisi päästää lämpö harakoille. Kannustammekin olemaan rohkeasti yhteydessä Kauppapuutarhaliittoon kaikissa kasvihuoneviljelyyn liittyvissä kysymyksissä.