Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä – katso 5 + 1 vinkkiä!

Ravitsemussuositusten mukainen päivittäinen 500–800 gramman kasvisten saanti saattaa ensikuulemalta tuntua vaikealta toteuttaa, mutta todellisuudessa määrä täyttyy yllättävän helposti. Moniin tuttuihin ja herkullisiin ruokiin saa upotettua reilusti kasviksia varsin vaivattomasti. Perunaa suositellaan hiilihydraattilisäkkeeksi, ja se onkin oiva valinta lautaselle kotimaisuuden, ravitsemuksen ja monipuolisuuden vuoksi!

Kokoamissamme suussasulavissa vinkeissä kotimaiset kasvikset, juurekset ja marjat tuovat ruokiin väriä ja raikkautta. Näiden vinkkien avulla syöt hyvin ja varmistat, että päivän kasvikset tulevat nautittua kotimaisina ja parhaimmillaan.

 

 

 

 

 

 

 

1. Pidä esillä ja pilko valmiiksi

Kasviksia tulee syötyä kuin itsestään, jos niitä on valmiina tarjolla. Ota tavaksi pilkkoa valmiiksi esimerkiksi porkkanoita, omenoita, kurkkua ja paprikaa olohuoneen pöydälle, jolloin niitä tulee syötyä oleskelun ja puuhastelun ohessa. 

Perheen pienimpiä voi houkutella esimerkiksi leikkaamalla kasviksia erilaisiin muotoihin. Ota heidät mukaan myös ruuanvalmistukseen! Lapset syövät usein mieluummin ruokaa, jonka valmistamiseen he ovat osallistuneet. Anna heidän pestä, pilkkoa kasviksia tai valita niitä kaupasta.

 

 

 

 

 

 

 

2. Juo päivän kasvikset!

Päivän kasvisannosta on helppo kasvattaa nopeasti aamu- tai välipalasmoothiella, johon saa vaivatta lisättyä monenlaisia kasviksia. Smoothieen uppoavat marjojen ja hedelmien lisäksi myös kurkku, yrtit, jopa salaatti tai porkkana! Voit myös rakentaa juomasta näyttävän smoothiebowlin. Värikäs smoothiebowl on raikas ja vitamiinipitoinen välipala, joka tuo energiaa päivään ja maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää. Katso marjaisa smoothiebowl-resepti, jossa piilee rautaisannos kotimaisia marjoja.

 

 

 

 

 

 

 

3. Upota patoihin ja kastikkeisiin

Erilaiset padat, keitot ja kastikkeet nousevat täysin uudelle tasolle lisäämällä niihin juureksia, vihanneksia tai hedelmiä. Samalla vaivalla saat ruuasta entistä ravintorikkaamman ja maukkaamman. Tämä on myös erityisen hyvä tapa hyödyntää myös vihanneslaatikon pohjalle jääneet jo parhaat päivänsä nähneet kasvikset.

Esimerkiksi hitaasti haudutettu omenainen lihapata on syysruokaa parhaimmillaan! Pata on murea, mehevä ja lämmittää niin vatsaa kuin mieltä ja sisältää jopa 12 eri kasvikunnan tuotetta. 

 

 

 

 

 

 

 

4. Mausta tai paista maukkaaksi

Jotkut sanovat, että kasvikset eivät maistu miltään ja siksi niitä ei tule käytettyä  tarpeeksi. Kasvikset, kuten muutkin raaka-aineet, kaipaavat kuitenkin myös maustamista! Maistuva vinegretti salaatin kanssa tai pieni ripaus suolaa tekee jo ihmeitä. Myös paistamalla kasviksiin saa erityisen hyvän suutuntuman ja maun. 

Kokeile esimerkiksi juurespyttipannua, joka on helppo ja täyttävä arki-illan ruoka. Rapea kananmuna kruunaa annoksen.

 

 

 

 

 

 

 

5. Kasvista ei jätetä – myöskään lohturuuan kyljestä

Monesti varsinkin syksyn viileydessä tekee mieli energiapitoisempia lohturuokia tai valmisruokia Se on ihan okei, kunhan muistaa ottaa mukaan myös kasvikset. Kasvikset raikastavat aterian mukavasti ja antavat vastapainoa raskaammille ruuille. 

Grilled Cheese on klassinen lohtuleipä, joka saa tässä reseptissä raikkaan syystwistin. Paahdetut kesäkurpitsat, paprika ja tomaatti tekevät leivistä ruokaisat ja värikkäät. Täydellinen iltapala tai viikonlopun herkku.

+ 1 Valitse kotimainen kasvis

Kun ostat vihanneksia, juureksia, perunoita, hedelmiä tai marjoja, kannattaa aina suosia kotimaista. Kotimaiset kasvikset tulevat läheltä ja ovat siksi aina tuoreinta ja laadukkainta ruokaa, mitä kaupan hevi-tiskiltä löytyy. Valitsemalla vastuullisesti kasvatettuja kotimaisia kasviksia tuet suomalaisten viljelijöiden työtä. Tuotteiden alkuperä on helppo jäljittää puutarhalle asti. Sirkkalehtimerkki auttaa löytämään kotimaiset raaka-aineet helposti ja tekemään hyvinvointia helliviä ja vastuullisia valintoja.

Syystähden sesonki on täällä! Katso 5 vinkkiä

Mikä ihmeen syystähti? Viime vuosina kukkakartalle on ponnahtanut uusi ihana tuttavuus, jota hoidetaan joulutähden tavoin. Kasvi sopii myös niille, joita joulukukat eivät väriensä puolesta muutoin innosta.

– Joulutähden serkku eli syystähti on vakiinnuttanut paikkansa syksyn sesonkikasvina ja kukkien ostajat ovat ottaneet sen erinomaisesti vastaan. Se sopii väriensä puolesta hyvin syys-lokakuuhun. Kukkien värit vaihtelevat hennon persikkaisesta raikkaan keltaiseen ja rusehtavasta lähes valkoiseen. Värit sopivat hyvin monenlaiseen sisustus- ja kukkamakuun, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Nappaa alta tärpit kasvin hoitoon ja yhdistelyyn:

1. Tasainen kastelu takaa kukinnan

Tasainen kastelu on syystähdelle hyväksi, mutta liikaa märkyyttä kannattaa välttää. Mikäli kasvi kuitenkin pääsee kuivahtamaan, voi sen upottaa ruukkuineen hetkeksi veteen ja jättää sitten tiskipöydän reunalle kuivumaan.

2. Istuta kotona uuteen ruukkuun

Kotona kasvin voi asetella kauniiseen suojaruukkuun tai istuttaa uudelleen ruukkuun, jossa on reikä pohjassa, jolloin kastelu hoituu altakastelulautasen kautta. Suojaruukun väriä vaihtamalla kasviin saa uutta ilmettä!

3. Huolehdi riittävä lämpö ja suojaus

Syystähti on joulutähden tapaan arka syksyn vedolle ja viileydelle, joten se kannattaa suojata huolellisesti matkalla kotiin tai lahjaksi. Alle 10-asteen lämpötilassa suojaukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. Sisälle tuotaessa suojan voi antaa olla kasvin päällä vielä hetken aikaa, jolloin se ehtii tottumaan lämpötilan vaihtumiseen. Kotona syystähti kannattaa sijoittaa valoisaan ja vedolta suojaisaan paikkaan, ei kuitenkaan suoraan pohottavan lämpöpatterin viereen.

4. Yhdistele syksyiseen kotiin

Syystähden pienempikukkainen sukulainen prinsettia tulee myyntiin myös syksyllä ja se sopii erinomaisesti yhteen syystähtien kanssa. Loppuvuoden muita kotimaisia sesonkikasveja ovat esimerkiksi tulilatva ja atsalea. Myös kotimaisia viherkasveja on saatavilla – niiden kanssa syystähti muodostaa näyttävän parin.

5.Tarjontaa rajattu määrä – nappaa oma mukaan heti kun näet!

Syystähtien viljelymäärä on perinteistä punaista joulutähteä paljon rajatumpi, joten oma syksyinen tähti kannattaa napata kaupasta heti sesongin alussa, jotta ehtii varmasti saamaan omansa! Syystähtiä löytää hyvin varustelluista marketeista sekä kukkakaupoista.

Julkkikset paljastavat Arto Nybergin juontamassa ohjelmassa oudoimmat salaisuutensa liittyen kasviksiin: ”Rakastan rosollia!

Suomalaisten rakastama TV-kasvo Arto Nyberg nähdään vihdoin syksyllä uudessa ohjelmaformaatissa. Somessa julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -keskusteluohjelmassa Nyberg etsii tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisua sille, miten suomalaiset saataisiin syömään riittävästi kasviksia. Ohjelmassa käsitellään myös julkimoiden omaa vihannessuhdetta.

Vieraina ovat radiojuontajat Harri Moisio ja Niko Saarinen, näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen sekä MasterChef-voittaja Samuli Sepponen.

Suomalaisten odotus on ohi, sillä kansan rakastama TV-juontaja Arto Nybergnähdään tänä syksynä uudessa keskusteluohjelmassa. Somessa ja netissä julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -ohjelmassa suosikkijuontaja etsii yhdessä tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisuja sille, miten suomalaiset saataisiin syömään enemmän kasviksia. Julkisuudesta tutut henkilöt pääsevät ohjelmassa pohtimaan myös omaa suhdettaan vihanneksiin.

Vajaa vuosi sitten päivitetyt ravitsemussuositukset nostivat kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsuosituksen 500–800 grammaan. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä suomalaiset syövät useiden tutkimusten mukaan liian vähän kasviksia suosituksiin nähden. THL:n mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti jää miehillä keskimäärin 320 grammaan ja naisilla 380 grammaan päivässä. Syyksi on mainittu eri tutkimuksissa muun muassa inspiraation puute.

Soijakurkkuja ja sokerimarinoituja porkkanoita

Nybergin jututtama näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Niina Lahtinen keksii heti keinon, jolla inspiroida suomalaisia syömään enemmän kasviksia.

– Hyvällä maustamisella! Olen viime aikoina tehnyt esimerkiksi aasialaistyylisiä kurkkuja, joihin tulee soijaa ja seesaminsiemeniä. Kokeilin taannoin myös tajin-hedelmiä, joista tuli todella hyviä. Lapsille ratkaisu olisi varmaan sokeri. Ehkä pitäisi kokeilla sokerimarinoituja porkkanoita, Lahtinen naurahtaa.

Radio- ja podcastjuontaja Niko Saarinen tunnetaan somessa muun muassa lähes kulttimaineeseen nousseista kokkausvideoistaan. Hän haluaa inspiroida etenkin nuoria kokkaamaan itse ja käyttämään kasviksia.

– Nykyään tilataan todella paljon ruokaa valmiina kotiin eikä kokkaaminen ole enää niin suuressa roolissa etenkään nuorten elämässä. Jos joku näkee somessa minut keittiössä, hänelle saattaa tulla oivallus, että jos tuo Saarinenkin kokkaa, kai minäkin voisin tehdä kotiruokaa, hän sanoo.

MasterChef-voittaja Samuli Sepponen antaa ohjelmassa parhaat vinkkinsä kasvisten käsittelyyn ja maustamiseen. Hän paljastaa myös salaisen vinegrettireseptinsä, joka saa kasvisten mahtavat maut esiin.

– Pieni purutuntuma, happo ja suola. Sellaisia kasvisten kuuluu olla. Kasviksia ei missään nimessä kannata päästää ylikypsiksi, hän muistuttaa.

Nybergin juontama ohjelma on osa Puhtaasti kotimaisen Kasvista ei jätetä -kampanjaa, joka kannustaa lisäämään kasviksia lautaselle matalalla kynnyksellä.

“Moni olisi kasvissuhdeterapian tarpeessa”

Terve Suomi -tutkimuksen (2024) mukaan miehistä vain alle joka neljäs syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä. Radiojuontaja, kirjailija Harri Moisio harmittelee miesten suhtautumista kasviksiin.

– Meille miehille on taottu päähän ajatus, että oikeat miehet välttelevät vihanneksia. Mies ja rasvainen liha tuntuvat sen sijaan monen mielestä kuuluvan yhteen. Suosittelisin kaikille suomalaisille jonkinlaista kasvissuhdeterapiaa, eli vegeterapiaa, Moisio virnuilee.

Moisio itse tuskin vegeterapiaa tarvitsee, sillä hän syö laajasti erilaisia vihanneksia.

– Vaikka lapsena inhosin esimerkiksi retiisiä, nykyään syön ihan kaikenlaisia kasviksia. Jopa oudoimmat vihannekset maistuvat, hän sanoo.

Myös Saarinen on huomannut, että iän myötä makutottumukset kehittyvät.

– Lapsena vihreät asiat lähinnä kauhistuttivat. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen kasvisten syömisen. Huomaan myös, että kun keho muuttuu, kasvispainotteinen ruoka antaa paljon enemmän energiaa kuin se, että söisin vaikkapa tuhdin hampurilaisen.

Aamuvuoro käyntiin vihannessmoothiella

Ohjelmassa pohditaan myös, missä muodossa suositellun määrän kasviksia saisi parhaiten nautittua ja mitä kasvisruokaa voisi syödä vaikka joka päivä.

– Jos ne 800 grammaa olisivat esimerkiksi nestemäisessä muodossa smoothiena, kyllä aamujuontajallakin lähtisi päivä hyvin käyntiin, Saarinen sanoo.

– En tiedä, lasketaanko kahvi vihannekseksi, Sepponen lohkaisee.

Moisio kehtaa vain juuri ja juuri myöntää kasvisruoan, jota hän odottaa joka kerta yhtä paljon.

– Vähän erikoista, mutta rakastan rosollia! Odotan joulua oikeastaan pelkästään rosollin takia, hän sanoo.

Jaksot voi nähdä syksyn aikana Puhtaasti kotimainen -somekanavissa, YouTubessasekä nettisivuilla.

Nyt vietetään salaattiviikkoa – katso MasterChef-voittajan ohje maistuvaan salaattiin!

Salaattien valtakunnallista teemaviikkoa vietetään nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla 1.–7.9. Suomalaiset ovat lisänneet salaattien syöntiä viime aikoina hurjasti: kotimaisia ruukkusalaatteja viljeltiin Suomessa lähes 72 miljoonaa kappaletta vuonna 2024, mikä on jopa 12 miljoonaa kappaletta enemmän kuin vuonna 2023.

Salaatit ovat mainio osa arjen aterioita – ne tuovat pöytään keveyttä, raikkautta ja väriä. Salaatit keventävät ja monipuolistavat ruokavaliota sekä tuovat ateriaan herkullista makua ja miellyttävää rakennetta.

Erilaisten salaattien valikoima on monipuolinen, niitä on tarjolla kymmeniä erilaisia: ruukuissa, pusseissa ja valmiina sekoituksina.

Parhaan salaatin kruunaa hyvä vinegretti
MasterChef -voittaja Samuli Sepponen tietää, että hyvän ruoan takana on maustaminen. Kotimaiset kasvikset nousevat uudelle tasolle, kun niiden sekaan loaruttaa itsetehtyä vinegrettiä. Nappaa talteen Samulin opit ja valmistaudu ottamaan kehut vastaan ruokapöydässä!

– Italialaisen perinteen mukaan salaattia sekoitetaan 40 kertaa, jotta vinegretti tarttuu salaatinlehtiin tasaisesti, Samuli Sepponen vinkkaa.

Samulin helppo vinegretti salaatille
Vinegretti on maistuva lisuke salaattiin ja se sopii oikeastaan minkä tahansa muunkin kasviksen tai juureksen kaveriksi. Voit tehdä vinegrettiä kerralla isomman satsin – se säilyy jääkaapissa hyvänä useamman viikon, ja vaatii vain ainesten uudelleen sekoittamisen ennen käyttöä.

Vinegretin perusohje on helppo:

3 rkl hyvää öljyä
1 rkl etikkaa (esim. valkoviini/balsamietikkaa tai sherryviinietikkaa)
1,5 tl sokeria
0,5 – 1 tl suolaa

Sekoita, kunnes kastike emulgoituu eli ainekset sekoittuvat keskenään. Lisää vinegretti salaattikulhon pohjalle ja lado päälle salaatti. Sekoita.

Reseptiä on helppo muuttaa lisäämällä mausteeksi esimerkiksi tuoreita tai kuivattuja yrttejä, sitruunankuorta, inkivääriä, sinappia jne.

Salaatit ovat Vuoden HeVi 2028

Kotimaiset kasvikset ry on valinnut Vuoden HeVi 2028 –titteliä kantamaan itseoikeutetusti salaatit. Vuoden Hevi-julkistuksen tavoitteena on tutustuttaa kuluttajia ja kauppaa erilaisiin kasviksiin ja auttaa suomalaisia löytämään tutuillekin kasviksille uusia käyttötapoja samalla monipuolistaen ruokavaliotamme. Uusien suositusten mukaisesti tuoreita kasviksia tulisi käyttää jopa 800 grammaa päivässä henkeä kohden. Monipuolisen kasvisravinnon avulla se onnistuu parhaiten. Vuonna 2025 Vuoden HeVi on kurkku, vuonna 2026 mansikka ja vuonna 2027 sipulit.