Turhat myytit pois: Kotimaiset tomaatit ovat turvallisia!

Aika ajoin keskusteluun nousee vihannesten viljelyssä käytetyt torjunta-aineet ja niiden mahdolliset jäämät. Aiheesta näkee paljon myös virheellisiä väittämiä, joiden mukaan vihanneksissa saattaisi olla ihmisille haitallisia kasvinsuojeluainejäämiä. Iltalehti uutisoi artikkelissaan 24.11.2025 vastuuttomasti tomaatin ja Parkinsonin taudin mahdollisesta yhteydestä.  

Kauppapuutarhaliitto haluaa voimakkaasti korostaa, että vihannesten syöminen edistää terveyttä, ei päin vastoin. Suomessa viljellään kasvihuoneissa suomalaisten suosikkituotteita, kuten tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä, jotka ovat kaikkien mittareiden mukaan kuluttajille täysin turvallisia. 

Suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä on käytetty biologista kasvinsuojelua jo 1960-luvulta asti. Biologinen torjunta tarkoittaa sitä, että kasvinsuojelua tehdään hyödyntäen erilaisia eliöitä kasvinsuojeluaineiden sijasta. Biologista kasvinsuojelua käytettäessä kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä lainkaan, tai niitä käytetään erittäin harvoin. Lisäksi Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, jotka voivat levitä helpommin lämpimämmissä maissa.  

Jäämiä seurataan tarkasti 

Suomalaisten kasvihuonevihannesten kasvinsuojeluainejäämiä seurataan vuosittain. Valvonnasta vastaa Ruokavirasto. Ruokaviraston mukaan kasvinsuojeluaineille altistumista voi parhaiten välttää valitsemalla Euroopassa ja etenkin Suomessa tuotettuja kasviksia ja hedelmiä.  

Euroopan Unionissa on maailman kattavimmat riskinarviointiprosessit käytössä, kemiallisten kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta käyttäjälle ja kuluttajille arvioidaan. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n vuosittain kokoaman kasvinsuojeluainejäämäraportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa vihanneksista löytyy vähiten jäämiä vuodesta toiseen. 

Torjunta-aineiden käyttö vähenee koko ajan 

Torjunta-aineiden käyttö ei ole lisääntynyt, päinvastoin. Sekä Euroopassa, että Suomessa hyväksyttyjen torjunta-aineiden määrä on kaiken kaikkiaan pienentynyt viime vuosina. Lisäksi meillä Suomessa kasviksilla on esimerkiksi Etelä-Eurooppaa verrattuna kapeampi valikoima kasvinsuojeluaineita käytössä. 

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat kuluttajalle siis täysin turvallisia tuotteita. Muun muassa uusimpien ravitsemussuositusten mukaisesti vihannesten kuten hedelmien ja marjojenkin käyttöä tulisi lisätä merkittävästi.  

 

Kauppapuutarhaliitto huolissaan EU:n uudesta pakkausasetuksesta – toimivat pakkaukset vähentävät ilmastovaikutuksia

Julkisessa keskustelussa muovipakkaukset nähdään usein ongelmana, vaikka niillä on tärkeä rooli tuotteen laadun turvaamisessa ja hävikin ehkäisyssä.  Todellisuudessa ruokajärjestelmän ympäristökuormasta suurin osa syntyy itse ruoantuotannosta, jolloin ruokavalinnoilla ja hävikin vähentämisellä on merkittävämpi vaikutus kuin pakkauksilla.

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus, PPWR, sisältää kysymyksiä herättäviä kirjauksia. Kasvihuonevihannesten kannalta huolestuttavin on vaatimus rajoittaa alle 1,5 kilon kertakäyttömuovipakkausten käyttöä tuoreille hedelmille ja vihanneksille. Säännöksen tulkinta ja mahdolliset poikkeukset ovat vielä valmistelussa.

Tähän liittyen Luonnonvarakeskus toteutti Kauppapuutarhaliiton Puutarhasäätiön toimeksiannosta selvityksen pakattujen ja pakkaamattomien tuotteiden ilmastovaikutuksista. Selvitys osoittaa, että pakkauksilla on myönteinen vaikutus kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksiin.

Selvityksessä verrattiin pakattujen ja pakkaamattomien erikoistomaattien hiilijalanjälkeä. Tulokset osoittavat, että pakkauksen valmistuksen ilmastovaikutus on marginaalinen verrattuna tomaatin tuotantoon. Sen sijaan hävikki ratkaisee. Jo yhden prosentin hävikki aiheuttaa suuremman ilmastokuorman kuin koko pakkauksen valmistus. Pienikin ero hävikin määrässä tekee suuren eron ympäristövaikutuksiin.

Pakatut tomaatit aiheuttivat selvästi vähemmän päästöjä kuin irtomyyntinä myydyt, sillä pakkaus suojaa tuotetta ja pidentää sen käyttöikää. Sama ilmiö tunnetaan myös esimerkiksi kasvihuonekurkun osalta, jossa muovinen kääre pidentää tuotteen säilyvyyttä ja vähentää hävikkiä.

Kauppapuutarhaliitto painottaa, että EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) on valmisteltava kokonaisuutta tarkastellen. Pakkauksia ei tule arvioida irrallaan niiden ensisijaisesta tehtävästä: ruokahävikin ja ilmastovaikutusten vähentämisestä.

Lue aiheesta myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Juha-Matti Katajajuuren ja Frans Silvelinuksen artikkeli Puutarha&kauppa-lehdestä 15/2025.

 

Rekry: Kasvihuoneviljelyn asiantuntija

Kauppapuutarhaliitto ry on Helsingin Tapanilassa sijaitseva kasvihuoneyrittäjien toimialajärjestö. Kauppapuutarhaliitto edistää suomalaista yrittäjyyttä, sekä suomalaisen lähiruoan ja -kukkien tunnettuutta.

Haemme nyt joukkoomme

KASVIHUONEVILJELYN ASIANTUNTIJAA

Liiton toimihenkilön jäädessä vanhempainvapaalle järjestelemme työtehtäviä ja etsimme nyt joukkoomme henkilöä kasvihuoneviljelyyn liittyviin työtehtäviin. Työsuhde on määräaikainen ja sen alustava kesto on 1.2.2026–31.3.2027 tai sopimuksen mukaan.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa:

  • kasvinsuojeluaineiden lupahakemusten tekeminen
  • luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitotutkimustietojen toimittaminen
  • liiton tapahtumien ja jäsenpalveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvät tehtävät
  • Puutarha&kauppa -lehteen kirjoittamista

Odotamme sinulta:

  • kemiallisen ja biologisen kasvinsuojelun perusteiden tuntemusta
  • sujuvaa suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa
  • opintoja tai työkokemusta kasvihuone- tai puutarha-alalta
  • arvostusta kotimaista puutarhatuotantoa kohtaan

Katsomme eduksi:

  • taloushallinnon ja kirjapidon perusteiden hallitsemisen
  • englannin ja ruotsin kielen taidon
  • B-ajokortin

Tarjoamme sinulle:

  • näköalapaikan kasvihuone- ja puutarha-alalle
  • mahdollisuuden oppia uutta ja opettaa muitakin
  • virkeän, positiivisen ja asiantuntevan työyhteisön

Hakemukset ja ansioluettelo toimitettava 25.11.2025 mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/kasvihuoneviljelynasiantuntija

Hakemuksessa on hyvä kertoa motivaatiosta työtehtävää kohtaan, tehtävää ajatellen olennaisesta osaamisesta ja taidoista, tietoja omista työskentelytavoista sekä palkkatoive. Ansioluettelosta on hyvä käydä ilmi ainakin tutkinnot, opinnot ja koulutukset, työkokemus ja muu osaaminen sekä suosittelijat.

Hakemuksia käsitellään jo hakuaikana.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Niina Kangas, p. 045 7733 2662

Soittoaika: 10.11. klo 12.00-13.00, 17.11. klo 9.00–11.00, 18.11. klo 10.00–12.00