syyskuu 2026 - Kauppapuutarhaliitto

EU puuttuu viherpesuun – luotettavat suomalaiset pakkausmerkit säilyvät kuluttajan apuna

28.09.2026/in Ajankohtaista, Tiedotteet

EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi, niin sanottu viherpesudirektiivi, tuli sovellettavaksi 27. syyskuuta 2026. Direktiivin tavoitteena on kitkeä harhaanjohtavia ympäristö- ja vastuullisuusväittämiä. Tämä vahvistaa luotettavien ja valvottujen merkkien asemaa kuluttajien päätöksenteon tukena.

Uusi sääntely kieltää esimerkiksi epämääräisten ympäristöväittämien käytön sekä sellaiset kestävyysmerkinnät, jotka eivät perustu sertifiointijärjestelmään tai viranomaisen vahvistukseen.

Suomessa kuluttajille tutut elintarvikkeiden alkuperästä kertovat Hyvää Suomesta ja Sirkkalehtimerkki täyttävät uuden sääntelyn vaatimukset myös jatkossa. Niiden käyttö perustuu selkeisiin kriteereihin, valvontaan ja läpinäkyviin toimintatapoihin.

– Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että kuluttajat voivat luottaa tuotteissa ja markkinoinnissa esitettyihin väitteisiin. Samalla se korostaa sellaisten merkkien merkitystä, joiden taustalla on valvonta ja selkeät pelisäännöt, toteaa Hyvää Suomesta -merkkiä hallinnoivan Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Valvotut merkit tuovat selkeyttä kuluttajan ruokavalintoihin

Kuluttajat kohtaavat päivittäin suuren määrän erilaisia väittämiä, symboleita ja merkkejä. Luotettavat merkit auttavat tunnistamaan elintarvikkeiden ominaisuuksia nopeasti ja helposti ostopäätöksen hetkellä. Jopa 93 prosenttia suomalaisista luottaa suomalaisiin, valvottuihin alkuperämerkkeihin*.

Hyvää Suomesta -merkki kertoo elintarvikkeen suomalaisesta raaka-aineesta ja valmistuksesta ja Sirkkalehtimerkki suomalaisista puutarhatuotteista. Yhteistä merkeille on, että niiden käyttöä valvotaan ja niiden kriteerit ovat avoimesti kuluttajien saatavilla.

– Uusi sääntely helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia erottaa luotettavat merkit markkinointiväittämistä ja yritysten omista tunnuksista. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuluttajien luottamusta, huomauttaa Kotimaiset Kasvikset ry:n puheenjohtaja Johan Åberg.

Merkkien käyttö jatkuu normaalisti

Hyvää Suomesta -merkki ja Sirkkalehtimerkki säilyvät tuotteissa ja markkinoinnissa myös jatkossa auttaen kuluttajia tekemään tietoisia valintoja.

– Valvottujen merkkien merkitys voi jopa kasvaa, kun markkinoilta poistuu sääntelyn myötä sellaisia merkkejä, joiden taustalla ei ole varmennettua järjestelmää, uskovat Syväniemi ja Åberg.

Tietoa merkeistä

Hyvää Suomesta on suomalaisten elintarvikkeiden alkuperästä kertova merkki, jota hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. www.hyvaasuomesta.fi

Sirkkalehtimerkki on suomalaisista puutarhatuotteista kertova alkuperämerkki, jota hallinnoi Kotimaiset Kasvikset ry. www.kasvikset.fi

* Ruokatieto Yhdistyksen tilaaman Elintarvikkeiden kotimaisuus -tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 12.–21.5.2026.

Lisätiedot:

Anni-Mari Syväniemi, toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys, anni-mari.syvaniemi@ruokatieto.fi, 050 511 8909.
Johan Åberg, puheenjohtaja, Kotimaiset Kasvikset ry, johan.aberg@mtk.fi, +358 20 413 2415

Kasvihuoneyrityksistä 87 % investoinut energiansäästöön

15.09.2026/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Suomalaiset kasvihuoneyritykset ovat vastanneet energian hinnan vaihteluihin ja vastuullisuusvaatimuksiin mittavilla energiatehokkuusinvestoinneilla. Kauppapuutarhaliiton jäsenilleen tehdyn kyselyn mukaan jopa 87 prosenttia kasvihuoneyrityksistä on investoinut energiansäästötoimenpiteisiin. Vihannestuotannossa osuus nousee peräti 96 prosenttiin.

Kasvihuoneviljelyssä energia on yksi merkittävimmistä kustannuseristä, sillä lämpöä, valaistusta ja ilmanvaihtoa tarvitaan ympäri vuoden. Siksi energiatehokkuus on noussut alan kilpailukyvyn keskeiseksi tekijäksi.

– Energiatehokkuus on kasvihuonealalla nykyään välttämättömyys. Yritykset etsivät jatkuvasti tapoja vähentää energiankulutusta ja hyödyntää uusia energiantuotannon ratkaisuja, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Mitä energiansäästöinvestoinnit käytännössä ovat?

Kasvihuoneyrityksissä energiansäästöä saavutetaan monin eri tavoin. Kasvuston ylle vedettävät energiaverhot vähentävät lämmön karkaamista erityisesti talvikaudella. Ne voivat pienentää lämmitysenergian tarvetta merkittävästi. Perinteisiä suurpainenatriumvaloja korvataan energiatehokkailla LED-valaisimilla, jotka kuluttavat jopa puolet vähemmän sähköä ja mahdollistavat valaistuksen tarkemman ohjauksen kasvien tarpeiden mukaan. Lämpöpumput hyödyntävät ympäristön tai hukkalämmön energiaa kasvihuoneiden lämmityksessä. Ne vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja alentavat energiakustannuksia.

Fossiilisten energialähteiden sijaan suurin osa kasvihuoneiden lämmitystarpeesta katetaan hake-, pelletti- tai muita kotimaisia biopolttoaineita hyödyntäen. Lisäksi useilla puutarhoilla on investointu sähkökattiloihin, joiden avulla osa polttamalla tuotetusta lämpöenergiasta on korvattu puhtaalla sähköllä. Erilaiset digitaaliset ohjausjärjestelmät säätelevät lämpötilaa, ilmanvaihtoa, valaistusta ja kastelua reaaliaikaisesti. Tämä vähentää turhaa energiankulutusta ja optimoi kasvuolosuhteet.

Kestävää ja huoltovarmaa ruoantuotantoa

Energiaratkaisut eivät tarkoita pelkästään kulujen vähentämistä. Ne myös pienentävät kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä, parantavat energiaomavaraisuutta ja lisäävät yritysten kykyä varautua energiamarkkinoiden vaihteluihin.

Erityisesti vihannestuotannossa energiatehokkuuteen on panostettu laajasti, sillä tuotanto on ympärivuotista.

– Investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiaa säästävään teknologiaan ja älykkääseen ohjaukseen vahvistavat alan kilpailukykyä sekä tukevat kestävää kotimaista ruoantuotantoa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät kotimaisen kasvihuonetuotannon merkitystä tulevaisuuden ruoantuotannossa, Remes sanoo.

Seitsemän järjestön yhteinen viesti – kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus turvattava myös 2030-luvulla

15.09.2026/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto ry, Kauppapuutarhaliitto ry, Pihvikarjaliitto ry, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita.

Seitsemän järjestön yhteinen viesti on, että seuraavan hallituksen tulee toimillaan turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus. Ensimmäinen askel olisi, että kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, koska nämä materiaalit ovat ruokahuollon turvaamisessa tarpeellisia.

Kasvu- ja kuiviketurve on osa kotimaista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta, eikä ruokaturvan heikentymistä tule seurata sivusta. Kasvu- ja kuiviketurpeen kotimainen saatavuus on tällä hetkellä uhattuna, koska tuotantoalat ehtyvät, eikä uusia tuotantoaloja saada nykyisellään hitaista ja osin huonosti ennakoitavista lupaprosesseista läpi.

Myös tutkijat ovat tunnistaneet järjestöjen huolen.

– Luonnonvarakeskuksen laatiman Kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.

Turpeesta käytävä keskustelu pyörii Suomessa edelleen lähes poikkeuksetta energiaturpeen ympärillä. Päättäjien on tärkeä tunnistaa myös turpeen muut käyttökohteet. Turpeen osuus suomalaisen vihannes- ja taimituotannon kasvualustoista on erittäin suuri ja kuiviketurve on siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten kuivituksen ensisijainen materiaali. Kasvihuoneiden tai tuotantoeläintilojen siirtyminen ulkomailla tuotettuihin tai heikompiin kasvu- ja kuivikemateriaaleihin nostaisi tuotantokustannuksia, laskisi eläinten hyvinvointia ja ulkoistaisi ympäristövaikutuksia muihin maihin.

Kun tuotantoon tarvittavat materiaalit hankitaan Suomesta, materiaalien tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suomalaisten itse hallittavissa.

– Ympäristövaikutusten hallinta on tärkeää, mutta niiden ei tulisi kategorisesti estää yleisen edun kannalta tärkeää toimintaa. Olennaista on yhteiskunnallisten hyötyjen ja haittojen sovittaminen yhteen, sanoo Bioenergia ry:n turve ja kasvualustat valiokunnan puheenjohtaja Pasi Rantonen.

Järjestöjen toimenpide-esitys kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden turvaamiseksi luettavissa täällä.

Lisätietoja:
Lassi Remes
toiminnanjohtajan sijainen
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi
040 675 8875
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Suomen söpöin mansikkakattaus valittu – aikuisten mansikkabileet vei voiton!

04.09.2026/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyssä Lepaa 2026 kävijät äänestivät Suomen söpöimmän mansikka-aiheisen kattauksen. 

Näyttelyssä haluttiin nostaa Vuoden HeViä mansikkaa

Mansikka on suomalaisille tuttu ja suosittu marja. Puutarha-alalla se on merkittävä viljelykasvi, jota kasvatetaan sekä avomaalla että tunneleissa. Lisäksi mansikkaa viljellään ryhmäkasvitarhoilla kuluttajille myös amppelikasviksi. Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tänä vuonna mansikan, ja myös ensi kertaa marjan, Vuoden HeViksi.

Aikuisten mansikkabileet ylivoimaiseen voittoon

Elokuun puolivälissä järjestetyssä Lepaa 2026 -näyttelyn Suomen söpöin mansikkakattaus -äänestyksessä rakastettu ja tunnistettava marja esiintyi kolmessa teemoitetussa kattauksessa: mansikka-mehukestit, aikuisten manskubileet ja viljelijän taukokahvit. Ylivoimaiseen voittoon 213 äänellä nousi aikuisten manskubileet. Kattauksesta löytyi esimerkiksi suloinen pitsireunainen liina ja mansikoin koristellut, aikuisten jälkiruokajuomaan sopivat lasit ja karahvi. Loput kaksi teemaa saivat kummatkin reilut sata ääntä. Yhteensä ääniä annettiin 426. Niukasti hännille jäi viljelijän taukokahvit.

– Ehkä viljelijällä on kädet sen verran täynnä töitä sesonkina, että taukopöytä ei ole niin kuvauksellinen, näyttelypäällikkö Elina Vuori naurahtaa.

Mansikan kausi jatkuu edelleen

Mansikan satokausi on pidentynyt viime vuosina, ja jatkuu vielä tähänkin vuodenaikaan. Nyt herkuteltavaa valmistuu tunneleissa. Viime vuonna kotimaista mansikkaa tuotettiin vielä marraskuussakin, joten pitkin syksyä kannattaa suunnistaa markettien marja-altaille.

Kattausäänestys osa jatkumoa

Söpöin mansikkakattaus on jatkoa näyttelyssä edellisvuosina järjestetyille äänestyksille, joissa on etsitty Suomen ruminta maljakkoa (2023), Suomen kauneinta maljakkoa (2024) sekä herkullisinta puutarhakasvilautasta (2025). Entä seuraava näyttely 12.–14. elokuuta 2027 – kuullaanko puutarha- ja viheralan ammattilaisten mielipiteitä silloinkin?

– On tässä jo pyöritelty muutamia aiheita ensi vuodelle, Elina Vuori vinkkaa.

Lepaa 2026 -näyttely järjestettiin 13.–15. elokuuta Hattulassa Hämeen ammattikorkeakoulun alueella. Seuraava näyttely järjestetään 12.–14. elokuuta 2027. Lisätietoja näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657.

Lepaa -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa ja Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa ja Instagramissa.

Salaattiviikon 5 vinkkiä: osaatko yhdistää salaattityypin oikeaan reseptiin?

01.09.2026/in Ajankohtaista, Tiedotteet

Valtakunnallista salaattiviikkoa vietetään juuri nyt, 31.8.–6.9. Nyt on siis aika nauttia kotimaisista salaateista! Ruukkusalaatit ovat suomalaisten suosikkeja: niitä viljellään Suomessa yli 70 miljoonaa kappaletta vuosittain. Ruukkusalaattien kotimaisuusaste on liki 100 prosenttia, joten Suomessa syömäsi ruukkusalaatti on lähes varmasti aina kotimainen. Salaatti vaatii lyhyen kuljetusmatkan kauppaan, jotta se säilyttää varmasti tuoreutensa ja raikkautensa, joten niitä ei juuri tuoda ulkomailta. Suomalainen kasvihuonetuotanto on ympärivuotista, jonka ansiosta saamme nauttia raikkaita salaatteja vuoden jokaisena päivänä.

Erilaisia salaatteja

Erilaisissa salaattityypeissä löytyy valinnanvaraa! Oikean salaattityypin yhdistäminen oikeaan reseptiin on tärkeää, koska erilaiset salaatit eroavat maultaan, rakenteeltaan ja kestävyydeltään. Kun salaatti sopii reseptiin, ruoan maku, ulkonäkö ja syöntikokemus paranevat huomattavasti.

Rapea jääsalaatti pysyy napakkana esimerkiksi hampurilaisissa ja tacoissa, kun taas pehmeämmät salaattityypit sopivat herkempiin annoksiin. Jämäkämmät lehdet taas kestävät runsaita kastikkeita paremmin: esimerkiksi roomansalaatti säilyttää rapeutensa kermaisessakin kastikkeessa. Oikean salaatin valitseminen vähentää myös hävikkiä, kun valitset reseptiin sopivan salaatin: se säilyttää rakenteensa paremmin eikä nuupahda tai vetisty turhaan.

Ota syksyn kokkailuihin raikas aloitus näillä viidellä, mukana reseptivinkit:

1. Tammenlehtisalaatti + välipala
Tammenlehtisalaatti on lehtevä ja punasävyinen ihanuus, jonka kerä on kookas ja tuuhea. Salaatti maistuu täyteläiseltä, ja siitä puuttuu kokonaan kitkeryys. Salaatti tuo ihanaa mietoa ilmavuutta ruokiin!

Yhdistimme sen miedon miellyttäväksi välipalasalaatiksi mustikoiden ja mozzarellan kera. Nauti annoksen kanssa tuoretta hapanjuurileipää!

Ohje:
Salaatinlehtiä tammenlehtisalaatista
Kourallinen pieniä mozzarella-palloja
Kourallinen kotimaisia metsämustikoita tai pensasmustikoita
Kourallinen basilikanlehtiä
Pätkä kurkkua

Revi salaatit ja basilikanlehdet sopiviksi suupaloiksi. Siivuta kurkku sekaan. Huuhtaise mustikat ja lisää ne salaattiin mozzarellan kanssa. Viimeistele halutessasi yrttiöljyllä ja nauti!

2. Rukola + herkkuannos vaahdotetulla fetalla
Rukola eli sinappikaali on luonteikas italialainen herkku, jonka hienoarominen maku tuo mieleen retiisin ja pähkinän. Tähän salaattiin se lisätään vaahdotetun fetan kanssa, mikä tekee salaatista astetta juhlavamman.

Salaattipohja:
4 punajuurta
suolaa & mustapippuria
1 pkt (50 g) rucolaa
2 veriappelsiinia
3/4 dl pistaasipähkinöitä

Vaahdotettu feta:
150 g fetajuustoa
1 dl kreikkalaista jogurttia
3 rkl sitruunamehua

Vinaigrette:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl tummaa balsamicoa
1 tl juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Asettele punajuuret suuren foliopalan keskelle.Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Sulje folio tiiviiksi paketiksi ja siirrä se uunipellille. Paahda uunissa noin tunnin ajan, kunnes punajuuret ovat pehmeitä haarukalla kokeiltaessa. Avaa folio ja anna punajuurien jäähtyä hetken. Poista kuoret kuorimalla ne sormin tai leikkaamalla ne terävän veitsen avulla.

Valmista vaahdotettu feta sillä aikaa, kun punajuuret ovat uunissa. Murusta feta isoon kulhoon, lisää kreikkalainen jogurtti ja sitruunamehu ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Aseta hetkeksi sivuun.
Valmista vinaigrette sekoittamalla oliiviöljy, balsamico ja hunaja keskenään.

Leikkaa punajuuret lohkoiksi. Siirrä ne isoon kulhoon, lisää vinaigrette ja annapunajuurien maustua noin 5 minuutin ajan. Kuori ja pilko veriappelsiinit paloiksi.Pilko pistaasipähkinät karkeaksi rouheeksi.

Kokoa salaatti laakealle astialle. Lusikoi vaahdotettu feta alimmaiseksi ja lisää päälle rucolaa, punajuuret ja veriappelsiinit. Viimeistele pistaasipähkinöillä. Tarjoa ja nauti!

3. Romaine + klassikkosalaatti vegaanisena
Romainelle eli roomansalaatille ominaista on kiinankaalin kerää muistuttava muoto sekä rouhea ja jämäkkä tuntuma. Tämä salaatti kestää jonkin verran kuumennusta, ja on tietysti ihan omalla tontillaan caesar-salaatissa.⁠ Tehdään se tällä kertaa vegaanisena!

OHJE:
2 isoa romaine-salaattia
3 isoa lehteä lehtikaalta
caesar-kastiketta (ohje alla)
kikhernekrutonkeja (ohje alla)

Valmista ensin kikhernekrutongit ja caesar-kastike, jotta ne ovat valmiina salaatin kokoamista varten. Huuhdo ja kuivaa salaatit tarvittaessa. Revi tai pilko ne pieneksi ja siirrä isoon kulhoon. Sekoita joukkoon caesar-kastiketta. Viimeistele salaatti kikhernekrutongeilla. Tarjoa ja nauti!

Kikhernekrutongit:
1 tlk käyttövalmiita kikherneitä
2 rkl oliiviöljyä
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl juustokuminaa
suolaa & mustapippuria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Huuhdo ja valuta kikherneet ja kuivaa ne huolellisesti talouspaperin avulla. Siirrä kikherneet kulhoon ja lisää oliiviöljy ja mausteet. Sekoita hyvin. Suojaa uunipelti leivinpaperilla ja levitä kikherneet uunipellille. Paista noin 30 minuuttia, kunnes kikherneet ovat kullanruskeita ja rapeita. Anna jäähtyä hetken ennen tarjoilua.

Caesar-kastike:
2 dl cashew-pähkinöitä
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1-2 rkl ravintohiivahiutaleita
1 tl dijon-sinappia
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl suolaa
1-2 dl vettä

Liota cashew-pähkinöitä runsaassa vedessä vähintään 4 tuntia, tai yön yli. Huuhdo ja valuta. Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita sileäksi kastikkeeksi.Aloita pienestä määrästä vettä ja lisää tarpeen mukaan, riippuen kuinka juoksevan koostumuksen haluat. Säilytä jääkaapissa ilmatiiviissä lasipurkissa.

4. Jääsalaatti + rapean ravitseva lounas
Jääsalaatti on klassinen täyte mihin vaan rapeutta vaativaan salaattiannokseen, tai vaikka aamupalaleivälle. Rapsakan rakenteensa vuoksi se kestää mukavasti nahistumatta, joten kulkee treenikassissa eväsleivän välissä mukisematta.⁠

Yhdistimme tällä kertaa tähän tuplasti rapeaan vuohenjuustosalaattiin:

1 pss jääsalaattia
1 päärynä
½ kurkku
1 avokado
1 prk käyttövalmiita punaisia linssejä
kourallinen tuoretta basilikaa
100 g vuohenjuustoa
tarjoiluun oliiviöljyä

Revi salaatti pieniksi paloiksi ja asettele laakealle lautaselle. Kuori ja pilko päärynä. Suikaloi kurkusta pitkiä siivuja kuorimaveitsen avulla. Pilko avokado kuutioiksi. Huuhdo ja valuta linssit huolellisesti. Kuumenna paistinpannu ja leikkaa vuohenjuusto 1-2 sentin paksuisiksi siivuiksi. Paista juustoa pari minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes pinta on saanut kauniin ruskean värin.

Asettele salaatin päälle kerroksittain päärynää, kurkkua, avokadoa ja linssejä. Viimeistele basilikalla ja vuohenjuustolla sekä lorauksella oliiviöljyä. Tarjoa ja nauti!

5. Keräsalaatti + lempeä aamusmoothie
Keräsalaatti on hienoarominen ja mieto, rakenteeltaan pehmeä. Se sujahtaa helposti smoothien sekaan vähän nuupahtaneenakin, joten lehtevät vihreät voi nauttia vaihteeksi myös näin!

80 g keräsalaattia
2 kourallista babypinaattia
5 isoa lehteä tuoretta minttua
5 isoa lehteä sitruunamelissaa
1 kypsä banaani
1 päärynä
3 dl kauramaitoa
1 rkl kaurahiutaleita
1 rkl sitruunamehua
kourallinen pähkinöitä
(halutessasi lisämakeutukseksi 1 tl hunajaa tai agavesiirappia)

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi smoothieksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa makeutta tai sitruunaa. Koristele pähkinöillä ja mintun sekä sitruunamelissan lehdillä.

Kauppapuutarhaliitto ry
Minna Rantala
viestintäpäällikkö
minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi
050 3090 558
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Kauppapuutarhaliitto ry on kukkia ja vihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten valtakunnallinen yrittäjäjärjestö. Kauppapuutarhaliiton tehtävänä on edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa sekä lisätä kasvihuoneessa viljeltävien tuotteiden tunnettuutta.