VETOOMUS: Ruoan kustannuksia ei pidä kasvattaa
Valtiovarainministerin väläyttämä ruoan arvonlisäveronkorotus osuisi toteutuessaan huonoon aikaan ja täysin väärään kohteeseen. Talouden näkymät ovat synkät ja kuluttajat kärsivät jo valmiiksi nousseista elinkustannuksista. Hintojen nousu tuntuu eniten pienituloisimpien taloudessa, joihin myös ruokakorin kallistuminen iskisi rajuimmin.
– Heikon taloustilanteen myötä ruokakori täytetään edullisilla ja epäterveellisillä elintarvikkeilla. Ruoan arvonlisäveronkorotus heikentäisi hyvin todennäköisesti edelleen suomalaisten ruokavaliota, pohtii Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.
Ruoan veronkorotus kallistaa kotimaisia tuotteita suhteessa enemmän, kuin halpoja tuontituotteita. Samoin käy kotimaisille brändituotteille, joiden eteen on tehty valtava määrä työtä. Epäterveellisemmän ruokavalion lisäksi muutos vahvistaisikin siirtymää ulkomaisiin elintarvikkeisiin ja kaupan omiin halpamerkkeihin.
– Olisi vastuutonta lähteä nostamaan ruoan hintaa, tiedostaen sen negatiivisen vaikutuksen heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä kotimaisen vastuullisten ja puhtaan ruoan kulutukseen, Remes sanoo.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin kesällä 2023. Uusissa suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia entistä enemmän, 500–800 grammaa vuorokaudessa aiemman ”puoli kiloa päivässä” -suosituksen sijaan, vaikka puoleen kiloonkin on suurimmalla osalla vielä matkaa.
– Nyt ei pidä säästää väärästä paikasta: kotimaisen terveellisen ruoan kulutusta pitää kasvattaa, ei päinvastoin. Mikäli hallitus päätyisi keväällä nostamaan ruoan arvonlisäveroa, tulisi se ainakin kohdistaa epäterveellisiin ruokiin. Kasvisten, hedelmien ja marjojen veroa ei pidä nostaa, sanoo Remes.
