Turvetta voidaan korvata hyvin tuloksin
Luke Piikkiön toimipisteessä testattiin joulutähden ja pelargonin viljelyyn tarkoitettuja sekoitekasvualustoja yhteistyössä Huiskula Oy:n kanssa. Ruukkukasveilla turpeen, sammalen ja puukuidun yhdistelmä osoittautui hyväksi kasvualustaksi.
Kaupallisissa kasvualustaseoksissa turpeen osuudeksi jäi vielä vähintään puolet, ilmeni ruukkukukkien kasvualustavertailussa Luke Piikkiössä. Testit tehtiin elokuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana Kasvuturpeelle kavereita -hankkeessa.
Järviruoko- ja sammal-mädätejäännösalustan vedenpidätyskyky ei ollut yhtä suuri kuin turvepohjaisilla kasvualustoilla. Kasvit pitää siis kastella eri tavalla kuin turvepohjaisilla alustoilla, jotta päästään hyvään kasvutulokseen ja laatuun. Turpeettomilla alustoilla kemiallisen kasvunsääteen käyttö ei ole todennäköisesti tarpeen.
Pistokkaiden juurrutus Huiskulassa
Kasvualustavalmistajat toimittivat joulutähden ja pelargonin viljelyyn soveltuvat kasvualustat Huiskulaan. Juurelliset pistokkaat istutettiin käsin täytettyihin ruukkuihin.
Juurtuvia kasveja kasteltiin altakastelupöydällä päältä päin sumuttamalla, kunnes juurten katsottiin kehittyneen niin hyvin, että voitiin siirtyä altakasteluun. Kasvien juurruttua osa siirrettiin jatkokasvatukseen Luke Piikkiöön ja osa kasveista jäi kasvatettavaksi Huiskulaan.
Huiskulan kasvualustakokeiden tuloksia on jo julkaistu aiemmin tässä lehdessä.
Joulutähtikokeessa järviruokoalusta oli peruslannoittamaton. Kokeesta saatujen kokemusten perusteella turpeettomiin pelargonialustoihin lisättiin peruslannoitus. Joitakin kasvualustoja oli vaikea saada kastumaan kunnolla, joten ensimmäiseen pelargonin kasteluun sekoitettiin myös veden pintajännitystä alentavaa Greenfain WP3 -valmistetta.
Loppukasvatus Luke Piikkiössä
Luke Piikkiössä kasvit jaettiin altakastelupöydille. Kullekin pöydälle valittiin yksi verrannealusta, jonka mukaan pöydän kaikkien kasvien kastelulannoitusta ja kastelua ohjattiin. Yhteen pöytään sijoitettiin kaikkia alustoja ja siitä muodostui yksi satunnaistettu koe.
Turvetta sisältävillä kasvualustoilla kastelulannoitus koostui täysravinnelannoitteesta, Kekkilä Turve-Superex, ja kalsiumnitraatista. Turpeettomilla kasvualustoilla kastelulannoitukseen käytettiin edellisten lisäksi vielä magnesiumsulfaattia. Kastelujärjestelmä oli avoin, eikä käytettyä kasteluliuosta hyödynnetty uudelleen.
Joulutähdellä nopea kasvu
Joulutähtien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Joulutähden lajitteluohjesuositus. Viljelypöydän ja sen verrannekasvualustan numerointi vastaavat toisiaan.
Kasvualustojen vedenpidätyskyvyssä ja kapillaarisuudessa oli selviä eroja, jotka vaikuttivat kasvien kastelutapaan ja -tiheyteen. Pöytää 2 kasteltiin selvästi useammin kuin muita pöytiä. Kasteluliuosta jouduttiin myös seisottamaan tällä pöydällä useammin ja pidempään kuin muilla pöydillä.
Järviruokoalustalla kasvin tuore- ja kuivapainot jäivät kevyimmiksi ja kasvit pienimmiksi kaikilla pöydillä.
Koska Piikkiössä ei käytetty kasvunsäädettä, turvepohjaisten alustojen kasvit kasvoivat melko reheviksi.
Suurin osa kasvualustojen 1 ja 3 kasveista luokiteltiin Extra-luokkaan kuuluviksi. Pöydissä 1 ja 3 suurin osa järviruokoalustan kasveista olivat kauppakelvottomia, koska ne jäivät lehdistöltään harvoiksi ja niiden ylälehdet eivät ehtineet värittyä kokonaan.
Pöydällä 2, jossa lannoitus oli väkevämpi, suurin osa järviruokoalustan kasveista luokiteltiin 1-luokkaan. Kasvit myös värittyivät paremmin, joten yhtään kauppakelvotonta ei tässä pöydässä ollut.
Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla pääsääntöisesti hyvät, mutta juurten määrä oli paakun sivuilta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla. Parhaiten juuristo oli jakautunut ruukun pohjaan ja sivuille kasvualustalla 1.
Pelargonikokeessa kasteluun tarkkuutta
Turpeettomissa järviruoko- ja sammal-mädätejäännöskasvualustoissa pelargonit jäivät selvästi tuore- ja kuivapainomassaltaan pienemmiksi kuin turvepohjaisissa alustoissa. Jonkin verran pöytäkohtaista vaihtelua oli johtuen erilaisista lannoiteväkevyyksistä ja kastelurytmistä.
Viljelypöytiä 4 ja 6 jouduttiin kastelemaan useammin kuin muita pöytiä. Lehtianalyysien perusteella turpeettomilla alustoilla ei kuitenkaan ollut ravinteiden saannissa ongelmia.
Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla hyvät. Juurten määrä oli paakun pohjasta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla sekä turve- ja hiekkaseosalustalla, ja se oli myös epätasaisemmin jakautunut.
Paakun paino oli myös selvästi kevyempi järviruokoalustassa, mikä voi hankaloittaa ruukun pystyssä pysymistä kasvin kasvaessa. Kasvualustan tilavuuden muutos oli selkeintä järviruokoalustalla, jolla kasvualustan korkeus laski keskimäärin 12 prosenttia kaikilta pöydiltä yhteensä tarkasteltuna.
Pelargonit kehittyivät hyvin
Pelargonien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Pelargonin laatuvaatimukset.
Kaikki kasvit saavuttivat lehdistöltään vähintään 12 sentin korkeuden mitattuna ruukun yläreunasta, jolloin kokoluokitukseltaan suurin osa kasveista asettui luokkaan M–L. Laatu kaikissa koejäsenissä oli erittäin hyvä. Lähes kaikki kasvit luokiteltiin 1-luokkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Yhtä kasvia lukuun ottamatta kaikki kasvit saavuttivat vähimmäiskehitysvaiheen, jossa on värittyneet nuput vähintään yhdessä kukkavarressa.
Kaikkia pöytiä yhteensä tarkasteltuna selvästi hitaimmin kehittyi sammal- ja mädätejäännösalusta. Siinä 78 prosenttia saavutti suosituskehitysasteen 3, jossa kasvissa on vähintään kahdessa kukkavarressa on 5–10 kukkaa auki. Muilla kasvualustoilla tämän vaiheen saavutti yli 80 prosenttia kasveista. Nopeimmin kehittyi Ecoboost-kasvualusta, jossa 89 prosenttia saavutti vähintään kehitysasteen 3.
Kestävyyttä kauppaketjussa simuloitiin
Joulutähti- ja pelargonikasvatuskokeiden päätteeksi kaikista kasvualustoista valittiin vielä kasveja, joiden kestävyyttä testattiin simuloimalla niille kauppaketju viljelmältä kuluttajalle asti. Kuljetuksen ja kauppasäilytyksen aikana kasveja ei kasteltu lainkaan ja kuluttajasimulaation ajan kasveja kasteltiin pelkällä vedellä.
Kaikkien kasvualustojen kasvit selvisivät simuloidun kuljetuksen ja kukkakauppasäilytyksen kautta kuluttajan pöytään asti hyvässä kunnossa.
Kirjoittajat: Satu Engström ja Juha Näkkilä Kuvat: Juha Näkkilä. Engström on tutkimusinsinööri ja Näkkilä asiantuntija Lukessa.
Hanke kuuluu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan ja sitä rahoittavat mm. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Kauppapuutarhaliitto, Puutarhasäätiö, Österbottens svenska producentförbund ÖSP, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto sekä kasvualustavalmistajat Biolan/Novarbo, Kekkilä-BVB ja Kiteen Mato ja Multa.
Juttu on julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 02/2024
