Joulukuu toi tullessaan kotimaiset joulukukat. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet innokkaita joulukukkien ostajia, ja koronan lisäämä puutarhainnostus ennakoi vilkasta kysyntää myös joulukukille.

– Joulukukat ovat monelle suomalaiselle tärkeä osa joulua, sillä perinteet ulottuvat liki 200 vuoden päähän. Meillä on hyvät syyt olettaa, että erityisesti tänä jouluna tiivis kotona oleminen tarkoittaa joulutunnelman luomista myös kukilla, arvioi toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Luku sisältää myös tuontikukat kuluttajahinnoin. Noin 70 prosenttia kotitalouksista hankkii kukkia joko omaksi ilokseen tai joulutervehdyksiin muille. Tänä vuonna korostunee kotiin hankittavien kukkien rooli.

Lukuisten kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajille on yhä tärkeämpää tuotteiden kotimaisuus. Joulukukkien kestosuosikeista eli joulutähdistä, hyasinteista, ritarinkukista ja tulppaaneista valtaosa viljellään kotimassa. Lähiviljelyn ansiosta kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja ilahduttavat pitkään.

Miljoonia kotimaisia kukkia

Joulukukkien viljely käynnistyi varhaisimmillaan jo ennen juhannusta ensimmäisten joulutähtien pistokkaiden istutuksilla. Suomessa kasvatetaan noin 1,5 miljoonaa joulutähteä. Punaisten joulutähtien lisäksi markkinoilla on valkoisia joulutähtiä sekä upeita erikoislajikkeita.  Uusia värejä ja lajikkeita tulee vuosittain erityisesti joulutähdelle, mutta perinteiset lajikkeet pitävät pintansa. Joulutähden käyttö leikkokukkana on myös palaamassa muotiin vuosikymmenien tauon jälkeen.

Joulu aloittaa myös sipulikukkien sesongin. Hyasinttien ja ritarinkukkien sipulit istutettiin syksyllä. Jouluksi viljellään vajaat kolme miljoonaa hyasinttia, yli miljoona ritarinkukkaa ja noin viisi miljoonaa tulppaania. Sipulikukkien suosikkivärit jouluna ovat punainen, valkoinen ja vaaleanpunainen. Itsenäisyyspäivän tienoilla myydään erityisesti sinistä hyasinttia. Sipulikukkien kausi jatkuu joulun jälkeen tulppaaneihin.

Joulutähtien ja sipulikukkien lisäksi Suomessa viljellään jouluksi myös noin miljoonaa muuta ruukkukukkaa. Näitä ovat esimerkiksi atsalea, joulukaktus, jouluruusu ja tulilatva. Kotimaisia joulukukkia viljelee Suomessa reilut sata puutarhaa.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Neljä suomalaista innovaatiota ovat saaneet Puutarha-alan innovaatiopalkinto -tunnustukset. Kaikki palkitut innovaatiot edistävät entistä ympäristöystävällisempää suomalaisen lähiruoan tuotantoa. Tunnustukset jaettiin torstaina Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä. Palkintojen yhteisarvo on 10 000 euroa.

Kaksi tunnustuksista liittyi otsonin käyttöön kasvinsuojelussa. Otsoni on luonnossa esiintyvä hapen muoto, joka hävittää kasvintuhoojia. Otsoni soveltuu erinomaisesti kasvihuoneviljelyyn, sillä se hajoaa tavalliseksi, hengitettäväksi hapeksi. Hajotessaan otsoni ei jätä jäämiä eikä aiheuta muita riskejä. Otsoni on tehokas ja edullinen torjuntakeino kasvintuhoojia vastaan. Otsoniin liittyvät tunnustuspalkinnot saivat professori Risto Tahvonen yhteistyössä Happico Oy:n kanssa sekä EOD Europe.

Kolmannen innovaatiopalkinnon sai Bionido Oy. Heidän muovin käytön vähentämiseen ja korvaamiseen tähtäävä muoviton taimikasvatusruukku tarjoaa lupaavia näkymiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ruukku on kasvihuonetestausvaiheessa. Tuotteen voi käytön jälkeen kompostoida. Kompostoidun tuotteen voi taas vastaavasti käyttää maanparannusaineena.

Mynämäkeläisen kauppapuutarhuri Vesa Keskitalo nappasi neljännen innovaatiopalkinnon. Keskitalon  kehittämä langaton sensoriverkko luo pohjan hyvin tarkalle kasvihuoneen ohjausjärjestelmälle, joka pystyy älykkäästi ohjaamaan kasvihuoneen olosuhteita. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan optimoida kasvien kasvua ja minimoida tuotantopanosten käyttöä.

Innovaatiopalkinnon hakijoita oli yhteensä 17. Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaettiin nyt toista kertaa.

– Kasvihuoneviljelyn näkökulmasta on hienoa, että uusia innovaatiota syntyy, ja että niitä etsitään laajasti muuallakin kuin alan sisällä.  Eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ollaan hyvin kiinnostuneita tämän toimialan kehittämisestä. Viljelijät pääsevät nopeasti ottamaan uusinta osaamista käyttöön, kunhan innovaatiot saadaan kaupalliseen tuotantoon, kiittelee kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen.

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Kauppapuutarhaliiton Tomaattiliveä pääsee seuraamaan vielä viikon ajan liiton verkkosivuilla ja Puhtaasti kotimaisen Youtube-kanavalla. Livessä pääsee seuraamaan pyöreän klassikkotomaatin kasvua sekä kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tähän mennessä livellä on ollut yli 8000 katsojaa. Tomaattilive on auki 31.8. asti.

Tomaattilive on erinomainen tapa seurata kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

Livessä nähtävä pyöreä tomaatti on Suomen yleisin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Katso Tomaattiliveä täältä. 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268