Oikealla hoidolla tulppaanikimppu kestää pidempään

Tulppaani on alkukevään suosituin kukka. Kotimaisesta sipulikukasta on tarjolla useita värejä ja lajikkeita. Näillä vinkeillä saat tulppaanikimpun kestämään pidempään.

Tulppaanit myydään yleensä kuiviltaan muovikääreiseen pakattuna. Leikkaa kotona tulppaanien varresta pari senttiä pois. Jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu, ja kääre antaa tukea varsille. Rentoon ja rönsyilevään kimppuun sopivat eläväisemmät, kaartuvat tulppaanit, jolloin nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva.

Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa, ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Tulppaanille kannattaa laittaa viileää vettä, koska pehmeä varsi ei kestä lämmintä. Maljakkoon voi laittaa muutaman jääpalan, jotka pitävät veden viileänä pidempään. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä ja se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä.

Parhaat vinkit joulukukkien hoitoon

Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka ovat olleet erottamaton osa suomalaisten joulua jo vuosikymmenet. Mutta miten joulun klassikkokukista olisi iloa mahdollisimman pitkään?

JOULUTÄHTI

Sijainti, sijainti, sijainti

Valo on joulutähden elämän eliksiiri. Etsi tähdelle kodin valoisin paikka, suora auringonvalokaan ei haittaa meidän leveysasteillamme. Ideaali lämpötila on 15–22 lämpöastetta, joten jos tuuletat, muista siirtää joulutähti suojaisaan paikkaan ikkunan ollessa auki.

Huoneenlämpoistä vettä

Joulutähden kastelussa kannattaa huomioida muutama seikka. Multa kannattaa olla mieluummin hieman kuivahkoa kuin liian märkää. Varo veden seisomista, se tukahduttaa juuret. Älä siis anna kukalle koskaan enemmän vettä kuin mitä multa pystyy imeä. Jos vettä jää seisomaan kastelualustalle, kaada vesi pois viimeistään 15 minuutin kuluttua kastelusta. On mahdotonta kuitenkaan sanoa nyrkkisääntöä siihen, miten usein joulutähteä tulisi kastella. Jos huoneilma on kuivaa ja kasvi on patterin vieressä, voi olla tarpeellista kastella joulutähti joka päivä. Yleensä kuitenkin joka toinen tai joka kolmas päivä riittää. Jos kastelet upottamalla, kasteluväliä voi pidentää. Myös ruukun koko vaikuttaa: minijoulutähtiä tulisi kastella joka päivä. Kastelutarvetta voi testata nostamalla kukkaa: jos se tuntuu kovin kevyeltä, on aika kastella. Joulutähti pitää huoneenlämpöisestä vedestä!

Vinkkejä joulutähden ostoon

Kukka pysyy kestävänä kauan, jos sitä on hoidettu oikein puutarhalta kaupan kautta kotiin saakka. Jos pienet keltaiset silmut värikkäiden lehtien keskellä ovat vielä tiukan näköisiä, kukan laatu on hyvä. Älä osta kukkia, jos ne ovat kaupassa heti uloskäynnin läheisyydessä vetoisassa paikassa. Muista pakata kukat kotimatkan ajaksi. Jos kukka joutuu alle 12 asteen lämpötilaan, se vahingoittuu ja saattaa alkaa pudottaa lehtiä heti kotiin päästyään.

HELPOT SIPULIKUKAT

Hyasintti ja ritarinkukka ovat vaivattomia valintoja sillekin, jolta viherpeukalo puuttuu. Hyasintin ja ritarinkukan sipulissa on valmiiksi kaikki se energia, mitkä kukat tarvitsevat kukkiakseen. Molemmille voi toki lirauttaa pienen määrän vettä silloin tällöin, mutta kastelussa kannattaa pysyä maltillisena, jottei varsi venähdä liian pitkäksi.

Venähtäneen hyasintin tai ritarinkukan voi myös napsaista leikkokukaksi maljakkoon. Varsi kannattaa leikata mahdollisimman läheltä sipulia, ja asetella niukkaan, kylmään veteen. Hyasintit kannattaa nostaa yön ajaksi viileämpään tilaan, jolloin ne kestävät pidempään.

Klassikkokukat pitävät pintansa jouluna

Trendit tulevat ja menevät, klassikot pysyvät. Joulukukkien suositut lajit, joulutähti, hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani, pysyvät suosittuina vuodesta toiseen ja sukupolvelta seuraavalle. Vuosikymmenten kokemuksella suomalaiset viljelijät ovat kasvattaneet näitä klassikoita entistä parempilaatuisiksi ja ne ovat olennainen osa suomalaista jouluperinnettä. Nämä suosikkikukat ovat yhtä tärkeitä elementtejä joulukodeissa kuin joulukuusi ja joulupukki.

– Uutuuksia tulee joka vuosi, mutta ne ovat erilaisia värejä ja erikoisempia lajikkeita. Lajit ovat pysyneet samoina vuodesta toiseen. Suomalaiset haluavat hyvin perinteisen joulun, sanoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

1,8 miljoonaa joulutähteä

Viime vuoteen verrattuna joulutähtiä myydään tänäkin vuonna sama määrä: noin 1,8 miljoonaa tähteä. Joulutähtimyynti on perinteisesti punavoittoista: noin 72 prosenttia tähdistä on tänä vuonna punaisia. Valkoisen suosio on hieman laskenut, sitä myydään tänä vuonna noin neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna: noin 21 prosenttia tämän vuoden tähdistä on valkoisia. Erikoisvärejä myydään noin 8 prosenttia kokonaismäärästä. Määrä vastaa viime vuoden määrää.

Joulutähtiä on saatavilla paljon eri kokoisia minitähdistä isoihin monilatvaisiin joulutähtiin. Eniten myydään isompia ja monilatvaisia tähtiä: arvioilta 60 prosenttia myytävistä tähdistä on monilatvaisia.

Erikoisvärien ja kerrottujen lajikkeiden kysyntä on hieman kasvussa. Syksyisemmät värit, kuten persikkaisen rusehtava ’Autumn Leaves’ ja keltainen ’Gloden Glo’ ovat olleet kysyttyjä. Myös pyöreälehtisestä, lapsia innostavasta “mikkihiirenkorvalajikkeesta” ’Mickey Mousesta’ on ollut kysyntää. Kokonaismäärään nähden erikoislajikkeita on kuitenkin markkinoilla melko vähän.

Sipulikukkien sesonki alkaa joulusta

Hyasinttien kysyntä on hieman kasvanut viime vuodesta, niitä on kotimaisena markkinoilla noin 2,7 miljoonaa. Vaaleanpunainen väri on noussut suosikiksi: hyasinteista myydään noin 40 % vaaleanpunaisina, 30 % sinisinä ja 30 % valkoisina. Markkinoilla on myös pieniä määriä liloja ja punaisia hyasintteja.

Ritarinkukissa hallitsevat punainen ja valkoinen. 64 % ritarinkukista on punaisia, 28 % valkoisia ja loput erikoisvärejä, pääasiassa vaaleanpunaista. Ritarinkukkia viljellään Suomessa tänä vuonna noin 900 000.

Myös tulppaanien pitkä sesonki alkaa joulukuussa valkoisella ja punaisella tulppaanilla. Vuoden vaihteen jälkeen valikoimaan tulee kymmenittäin muita värejä, ja kausi jatkuu aina pääsiäiseen saakka. Joulusesonkiin tulppaaneja suomalaiset tarhat viljelevät noin 4 miljoonaa kappaletta.

VTT voitti Puutarha-alan Innovaatiopalkinnon 2019

VTT voitti Puutarha-alan Innovaatiopalkinnon 2019

Kasvien kasvihuoneiden sisäilmaan mahdollisesti erittämien kaasujen varhaiseen aistimiseen tähtäävä innovaatio on palkittu Puutarha-alan Innovaatiopalkinnolla. Innovaation kehittäjä on Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy. Palkinto jaettiin torstaina Hämeenlinnassa Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Uuden Tekniikan Päivässä. Palkinnon arvo on 10.000 euroa.

Innovaatio perustuu ajatukseen, että kasvit erittävät ympärilleen hapen lisäksi mahdollisesti muitakin kaasuja. Näitä yhdisteitä tunnistamalla ja mittaamalla voidaan paitsi analysoida ja ohjata kasvien kasvua myös ennakoida mahdollisten kasvintuhoojien esiintymistä. VTT:n innovaatiossa kehitetään tähän liittyvää sensorointia ja automatiikkaa. Erityisesti kasvitautien ja -tuhoojien mahdollinen varhainen ennakointi vähentäisi entisestään muun kasvinsuojelun tarvetta.

Pääpalkinnon lisäksi palkintolautakunta jakoi kolme 5.000 euron tunnustuspalkintoa. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Glysa-innovaatio tavoittelee kasvisten alhaisempia nitraattipitoisuuksia. Aalto-yliopiston VIS-innovaatio kehittää tyhjiökuivaukseen perustuvaa uudenlaista kasvihuoneiden rakennetta, jolla voi olla merkittäviä energiansäästövaikutuksia. Sorkkinen A&T Oy kehittää tekoälypohjaista automaatiota kasvihuoneiden olemassa oleviin säätötietokoneohjelmiin integroitavaa energiansäästöön tähtäävää ohjelmistoa.

Innovaatiopalkinnon hakijoita oli yhteensä 16. Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Kauppapuutarhaliiton 100-vuotisjuhlavuoden johdosta palkinto oli tavanomaista suurempi.

– Mukana oli juuri odotustemme mukaisesti sekä alalla jo toimivia ja sitä tuntevia organisaatioita ja yrityksiä. Odotimme ideoita myös ulkopuolisilta tahoilta, ja onneksi sellaisia tulikin kiitettävästi. On hienoa nähdä, kuinka kasvien kasvattaminen ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat nyt laajasti oman ammattikuntamme ulkopuolella, kertoo kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen.

 

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja/ Puutarhasäätiön asiamies
0400 800 268
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Lakstedtin Puutarha Oy on Vuoden 2019 kukkien laatutuottaja

Hattulassa sijaitseva Lakstedtin Puutarha Oy on palkittu vuoden 2019 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Yritys palkittiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n 100-vuotisjuhlakokouksessa Hämeenlinnassa.

Yrityksen perustivat Erkki ja Aino Lakstedt vuonna 1954. Nykyiset yrittäjät Tarja ja Heikki Lakstedt ottivat vastuun puutarhasta vuonna 1988. Tätä nykyä yrityksen toiminnassa on mukana myös kolmas sukupolvi, sisarukset Eero Lakstedt ja Sanni Schadewitz. Yritys työllistää sesonkiaikoina kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Lisäksi yhteistyötä on läheisen HAMK Lepaan puutarhaopiskelijoiden kanssa.

Yrityksellä on kasvihuoneita vajaat 8 000 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on yli kaksi kertaa suurempi kuin vastaavan kaltaiset kukkaviljelmät Suomessa. Yritys koostuu kahdesta tosiaan lähellä olevasta puutarhasta.

Puutarhan tuotanto on ympärivuotista kattaen laajasti kotimaisia sesongin kukkia. Tällä hetkellä kasvihuoneissa kasvaa esimerkiksi syklaameja, princettioita ja atsaleoja. Joulun myötä valmistuvat tutut joulukukat, kuten joulutähdet ja ritarinkukat, ja sydäntalvella viljellään leikkotulppaaneja. Kevät kukkivine ruukkukasveineen, kesäkukkineen ja amppeleineen on puutarhan ylivoimaisesti vilkkainta aikaa.

Puutarhan tuotannosta valtaosa, noin 85 prosenttia, myydään Kanta-Hämeen alueen kukkakauppojen, tukkujen ja markettien kautta. Loput ovat suoramyyntiä lähinnä kevätsesongin aikaan. Lisäksi puutarhan kukkien itsepalvelumyymälä palvelee päivittäin ympäri vuoden.

– Paikallisuus ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä asioita. Pystymme myös yksilölliseen asiakaspalveluun, kertovat yrittäjät.

Yritys on ottanut myös ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden vahvasti mukaan. Lähtökohtaisesti lähikukkatuotanto on jo sinällään sellaista, koska kuljetuksia tarvitaan hyvin vähän. Lisäksi energiahankinnoissaan yritys käyttää vihreää sähköä sekä sertifioitua kotimaistaa puuenergiaa.


Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

 

Lisätietoja:

Lakstedtin Puutarha Oy
Heikki Lakstedt
050 595 9158

Tarja Lakstedt
050 308 3559

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
0400 800 268
(kasvihuoneasiat)

Lataa yrityksen kuvia Kauppapuutarhaliiton kuvapankista

Hortiherttua Oy Lohjalta on Vuoden 2019 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

 Toni Tanner ja Jani Lindman.

 

Lohjalla sijaitseva Hortiherttua Oy on palkittu vuoden 2019 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Toni Tannerin ja Jani Lindmanin luotsaama puutarha sai palkinnon keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n 100-vuotisjuhlakokouksessa Hämeenlinnassa.

Hortiherttua täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yrityksen perustajat Toni Tanner ja Jani Lindman ovat hortonomikurssikavereita Hämeen ammattikorkeakoulusta Lepaalta. Lähtökohdat yrittäjyyteen ovat vahvat, sillä Toni Tanner on jo kolmannen ja Jani Lindman toisen polven puutarhayrittäjä.

Puutarha on koko historiansa ajan keskittynyt vihanneksiin. Toimintaa on laajennettu harkiten kysynnän ja markkinoiden kasvun myötä. Puutarhan noin 9 700 neliönmetrin laajuiset kasvihuoneet tuottavat ympärivuotisesti kurkkuja, tomaatteja, ruukkuvihanneksia ja yrttejä. Uusin kasvihuone valmistuu käyttöön alkutalven aikana, ja se tarjoaa mahdollisuuden tuotevalikoiman laajentamiseen entisestään.

Hortiherttuan koko tuotanto on aitoa lähiruokaa. Puutarhan tuotteet jäävät hyvin lähellä tuotantopaikkaa eli läntiselle Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.

– Tänään poimittu on viimeistään huomenna kaupoissa. Meillä on hyvin läheinen suhde asiakaskauppoihimme ja siten myös kuluttajiin. Kuuntelemmekin herkästi heiltä saatavaa palautetta. Siksi toimitamme itse vihannekset kauppoihin, kertovat Tanner ja Lindman.

Hortiherttuan asiakaskunta koostuu reilusta 30 kaupasta eri puolella Uuttamaata. Erikoista on, että puutarhan tuotteita voi käydä ostamassa myös yrityksen itsepalvelumyymälästä kolmena päivänä viikossa. Tällöin tuotteet ovat todella tuoreita ja vain metrien päässä viljelypaikastaan.

Yrittäjien lisäksi puutarha työllistää ympärivuotisesti noin kymmenen työntekijää. Laajennuksen myötä lisää henkilökuntaa ollaan palkkaamassa ensi keväänä.

Yrittäjille työ on samalla tärkein harrastus. Heidän mukaansa puutarhurin arjessa työtä ja harrastusta on mahdotonta erottaa toisistaan, eikä siihen heidän mukaansa ole tarvettakaan. Toni Tanner käyttää aikaansa myös muiden alan yrittäjien hyväksi. Hän on Kauppapuutarhaliiton vihannesjaoston puheenjohtaja, ja erityisen arvostettu yrittäjä kollegoidensa keskuudessa.

Kasvihuonevihannesten laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lisätietoja:

Hortiherttua Oy
Toni Tanner
040 767 2011

Jani Lindman
040 767 2012

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
puh. 0400 800 268
(kasvihuoneasiat)

Lataa kuvia laatutuottajasta Kauppapuutarhaliiton kuvapankista 

Kauppapuutarhaliitto ry täyttää sata vuotta 

Suomen vanhin puutarha-alan yrittäjäjärjestö, Kauppapuutarhaliitto ry täyttää sata vuotta. Liiton satavuotisjuhlakokous on koolla Hämeenlinnan Aulagolla 30. lokakuuta 2019.

Liiton perustava kokous pidettiin 6. joulukuuta 1919 aivan Helsingin ydinkeskustassa, Ateneumin tuntumassa sijainneessa kahvilassa. Paikalla oli lähes puolensataa kauppapuutarhuria kaikkialta silloisesta Suomesta: Turusta, Sortavalasta, Tampereelta, Mikkelistä, Viipurista ja lukuisilta muilta paikkakunnilta.

Puutarhurit perustivat liittonsa useista eri syistä. Tärkeimpinä asioina nähtiin yrittäjien keskinäisen yhteistyön edistäminen, koulutuksen lisääminen, kukkien ja vihannesten tunnetuksi tekeminen sekä viranomaisiin ja yhteiskuntaan vaikuttaminen.

– Nämä jo sata vuotta sitten asetetut linjaukset ovat edelleen keskeisiä toimintoja nyt sata vuotta myöhemmin. Viljelijät päättävät suuntaviivoista kerran vuodessa vuosikokouksessaan, eikä tarvetta suuriin muutoksiin ole nähty, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Sadan vuoden aikana niin juhliva liitto kuin koko kasvihuoneala on käynyt läpi vaiheita, joissa koko alan kohtalo on ajoittain ollut vaakalaudalla. Näistä merkittäviä ovat olleet esimerkiksi sotavuosien ja sen jälkeinen rakennustarvikkeiden niukkuus, energiakriisit sekä Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi.

– Yrittäjät ovat sitkeitä. Puutarhurin luonteeseen kuuluu tietty luottamus parempaan tulevaan. Siihen on totuttu, sillä viljelykin käynnistyy joka vuosi lähes nollasta eli pienestä siemenestä tai pistokkaasta. Siihen luotetaan, että sato kyllä ajallaan valmistuu.

Tänään suomalainen kasvihuoneviljely tuottaa valtaosan suomalaisten syömistä kasvihuonevihanneksista ja tiettyjen sesonkien kukista. Esimerkiksi joulun kukat, talven tulppaanit sekä kevään ulkokukat ovat pääosin Suomessa viljeltyjä.

Kauppapuutarhaliitossa on mukana reilut 300 kasvihuoneyritystä kaikkialla Suomessa, eteläisin on Karjaalla ja pohjoisin Ivalossa. Kaikki tuotteet ovat lähituotantoa. Yritykset työllistävät muutamia tuhansia henkilöitä erityisesti haja-asutusalueilla. Alan liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa.

Kauppapuutarhaliiton jäseninä voivat olla vain kasvihuoneviljelijät. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.

 

Lisätietoja:

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
0400 800 268
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Lataa kasvihuonekuvia Kauppapuutarhaliiton kuvapankista

Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

Kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on pudonnut merkittävästi, mistä se johtuu? Mistä kaikista tekijöistä ruuan hiilijalanjälki muodostuu? Mitä muita mittareita hiilijalanjäljen lisäksi tulisi ottaa huomioon? Mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon ruokakaupassa? Mitä syömme 10 tai 20 vuoden päästä?

Näistä aiheista toimittaja Anu Pirhosen kanssa ovat keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen tutkijat Frans Silvenius sekä Juha-Matti Katajajuuri.

Kuuntele uusin jakso (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Rekry: Viestinnän osaaja

Kauppapuutarhaliitto ry on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva kasvihuoneyrittäjien toimialajärjestö. Meitä on kahdeksan henkilöä edistämässä suomalaista yrittäjyyttä sekä suomalaisen lähiruoan ja -kukkien tunnettuutta. Toimimme siis kauniiden kukkien ja terveellisten vihannesten parissa!

Haemme nyt joukkoomme

VIESTINNÄN OSAAJAA

Viestintäpäällikkömme jää opintovapaalle 2020 ajaksi. Etsimme nyt joukkoomme hänen sijaisekseen viestinnän ammattilaista työskentelemään organisaation erilaisissa viestinnällisissä tehtävissä, erityisesti digitaalisten viestintäkanaviemme parissa. Tehtävä on määräaikainen 2020 loppuun asti.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa:

• Organisaatiomme sisäistä ja ulkoista viestintää
• Brändiemme Puhtaasti kotimainen ja Kauniisti kotimainen digiviestinnän suunnittelua, toteutusta sekä sisällöntuotantoa

• Tiedotusta, messujen ja tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua

Odotamme sinulta:

• viestintään liittyvää koulutustaustaa
• mutkatonta digiviestinnän kanavien hallintaa
• kuva- ja tekstintuotantotaitoa
• taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien hallintaa
• arvostusta kotimaista puutarhatuotantoa kohtaan

• energisyyttä ja yrittäjähenkisyyttä

Tarjoamme sinulle:

• näköalapaikan positiivisen kukka- ja vihannesviestinnän parissa
• mahdollisuuden oppia uutta ja opettaa muitakin

• lämminhenkisen ja tsemppaavan 8-henkisen työyhteisön

Hae täällä: www.lyyti.in/kotimaisuusviestija2020

Kotimaiset kasvihuonevihannekset puolittivat hiilijalanjälkensä

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana, selviää Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Samanaikaisesti kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia.

Kotimaisen tomaatin ja kurkun hiilijalanjälki roimasti alaspäin

Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus pudottaa luvut aivan eri tasolle. Kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.

– Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat olleet viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Olemme todella iloisia siitä, että voimme korjata vanhat tiedot näillä erinomaisilla tutkimustuloksilla, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Vuonna 2017 kasvihuonealan ilmastovaikutus oli puoli prosenttia koko valtakunnan kokonaispäästöistä. Maatalouden ilmastopäästöistä kasvihuoneala muodosti enää neljä prosenttia.

Öljyn käyttö vähentynyt 85 %

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia.

Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa.

Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen verrattuna

Suomalainen kasvihuonetuotanto on vahvoilla myös vastuullisena veden käyttäjänä. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3 165 litraa tomaattikiloa kohden.

1/10 maata riittää kotimaiselle kurkulle espanjalaiseen verrattuna

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.

Innovatiivinen, tehokas viljely ja tarkka ilmaston sääteleminen kasvihuoneissa tulee olemaan elintärkeää tulevaisuuden ruuantuotannossa.

– Kasvihuoneviljely ja muu sisäviljely tulevat olemaan ratkaisu ilmastohaasteisiin, eivät osa ongelmaa. Kasvihuoneissa ilmastoa voi hallita, ja kun viljely säiden armoilla muuttuu arpapeliksi, kasvihuoneet tarjoavat ratkaisun laajamittaiseen ruoantuotantoon, Jalkanen jatkaa.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). Tutkimuksen tulokset on julkaistu 31.5. ilmestyvässä Puutarha&kauppa -lehdessä.

Lue lisää kasvihuonealan vastuullisuudesta