Ravitsemussuositusten mukainen päivittäinen 500–800 gramman kasvisten saanti saattaa ensikuulemalta tuntua vaikealta toteuttaa, mutta todellisuudessa määrä täyttyy yllättävän helposti. Moniin tuttuihin ja herkullisiin ruokiin saa upotettua reilusti kasviksia varsin vaivattomasti. Perunaa suositellaan hiilihydraattilisäkkeeksi, ja se onkin oiva valinta lautaselle kotimaisuuden, ravitsemuksen ja monipuolisuuden vuoksi!

Kokoamissamme suussasulavissa vinkeissä kotimaiset kasvikset, juurekset ja marjat tuovat ruokiin väriä ja raikkautta. Näiden vinkkien avulla syöt hyvin ja varmistat, että päivän kasvikset tulevat nautittua kotimaisina ja parhaimmillaan.

 

 

 

 

 

 

 

1. Pidä esillä ja pilko valmiiksi

Kasviksia tulee syötyä kuin itsestään, jos niitä on valmiina tarjolla. Ota tavaksi pilkkoa valmiiksi esimerkiksi porkkanoita, omenoita, kurkkua ja paprikaa olohuoneen pöydälle, jolloin niitä tulee syötyä oleskelun ja puuhastelun ohessa. 

Perheen pienimpiä voi houkutella esimerkiksi leikkaamalla kasviksia erilaisiin muotoihin. Ota heidät mukaan myös ruuanvalmistukseen! Lapset syövät usein mieluummin ruokaa, jonka valmistamiseen he ovat osallistuneet. Anna heidän pestä, pilkkoa kasviksia tai valita niitä kaupasta.

 

 

 

 

 

 

 

2. Juo päivän kasvikset!

Päivän kasvisannosta on helppo kasvattaa nopeasti aamu- tai välipalasmoothiella, johon saa vaivatta lisättyä monenlaisia kasviksia. Smoothieen uppoavat marjojen ja hedelmien lisäksi myös kurkku, yrtit, jopa salaatti tai porkkana! Voit myös rakentaa juomasta näyttävän smoothiebowlin. Värikäs smoothiebowl on raikas ja vitamiinipitoinen välipala, joka tuo energiaa päivään ja maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää. Katso marjaisa smoothiebowl-resepti, jossa piilee rautaisannos kotimaisia marjoja.

 

 

 

 

 

 

 

3. Upota patoihin ja kastikkeisiin

Erilaiset padat, keitot ja kastikkeet nousevat täysin uudelle tasolle lisäämällä niihin juureksia, vihanneksia tai hedelmiä. Samalla vaivalla saat ruuasta entistä ravintorikkaamman ja maukkaamman. Tämä on myös erityisen hyvä tapa hyödyntää myös vihanneslaatikon pohjalle jääneet jo parhaat päivänsä nähneet kasvikset.

Esimerkiksi hitaasti haudutettu omenainen lihapata on syysruokaa parhaimmillaan! Pata on murea, mehevä ja lämmittää niin vatsaa kuin mieltä ja sisältää jopa 12 eri kasvikunnan tuotetta. 

 

 

 

 

 

 

 

4. Mausta tai paista maukkaaksi

Jotkut sanovat, että kasvikset eivät maistu miltään ja siksi niitä ei tule käytettyä  tarpeeksi. Kasvikset, kuten muutkin raaka-aineet, kaipaavat kuitenkin myös maustamista! Maistuva vinegretti salaatin kanssa tai pieni ripaus suolaa tekee jo ihmeitä. Myös paistamalla kasviksiin saa erityisen hyvän suutuntuman ja maun. 

Kokeile esimerkiksi juurespyttipannua, joka on helppo ja täyttävä arki-illan ruoka. Rapea kananmuna kruunaa annoksen.

 

 

 

 

 

 

 

5. Kasvista ei jätetä – myöskään lohturuuan kyljestä

Monesti varsinkin syksyn viileydessä tekee mieli energiapitoisempia lohturuokia tai valmisruokia Se on ihan okei, kunhan muistaa ottaa mukaan myös kasvikset. Kasvikset raikastavat aterian mukavasti ja antavat vastapainoa raskaammille ruuille. 

Grilled Cheese on klassinen lohtuleipä, joka saa tässä reseptissä raikkaan syystwistin. Paahdetut kesäkurpitsat, paprika ja tomaatti tekevät leivistä ruokaisat ja värikkäät. Täydellinen iltapala tai viikonlopun herkku.

+ 1 Valitse kotimainen kasvis

Kun ostat vihanneksia, juureksia, perunoita, hedelmiä tai marjoja, kannattaa aina suosia kotimaista. Kotimaiset kasvikset tulevat läheltä ja ovat siksi aina tuoreinta ja laadukkainta ruokaa, mitä kaupan hevi-tiskiltä löytyy. Valitsemalla vastuullisesti kasvatettuja kotimaisia kasviksia tuet suomalaisten viljelijöiden työtä. Tuotteiden alkuperä on helppo jäljittää puutarhalle asti. Sirkkalehtimerkki auttaa löytämään kotimaiset raaka-aineet helposti ja tekemään hyvinvointia helliviä ja vastuullisia valintoja.

Suomalaisten rakastama TV-kasvo Arto Nyberg nähdään vihdoin syksyllä uudessa ohjelmaformaatissa. Somessa julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -keskusteluohjelmassa Nyberg etsii tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisua sille, miten suomalaiset saataisiin syömään riittävästi kasviksia. Ohjelmassa käsitellään myös julkimoiden omaa vihannessuhdetta.

Vieraina ovat radiojuontajat Harri Moisio ja Niko Saarinen, näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen sekä MasterChef-voittaja Samuli Sepponen.

Suomalaisten odotus on ohi, sillä kansan rakastama TV-juontaja Arto Nybergnähdään tänä syksynä uudessa keskusteluohjelmassa. Somessa ja netissä julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -ohjelmassa suosikkijuontaja etsii yhdessä tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisuja sille, miten suomalaiset saataisiin syömään enemmän kasviksia. Julkisuudesta tutut henkilöt pääsevät ohjelmassa pohtimaan myös omaa suhdettaan vihanneksiin.

Vajaa vuosi sitten päivitetyt ravitsemussuositukset nostivat kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsuosituksen 500–800 grammaan. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä suomalaiset syövät useiden tutkimusten mukaan liian vähän kasviksia suosituksiin nähden. THL:n mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti jää miehillä keskimäärin 320 grammaan ja naisilla 380 grammaan päivässä. Syyksi on mainittu eri tutkimuksissa muun muassa inspiraation puute.

Soijakurkkuja ja sokerimarinoituja porkkanoita

Nybergin jututtama näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Niina Lahtinen keksii heti keinon, jolla inspiroida suomalaisia syömään enemmän kasviksia.

– Hyvällä maustamisella! Olen viime aikoina tehnyt esimerkiksi aasialaistyylisiä kurkkuja, joihin tulee soijaa ja seesaminsiemeniä. Kokeilin taannoin myös tajin-hedelmiä, joista tuli todella hyviä. Lapsille ratkaisu olisi varmaan sokeri. Ehkä pitäisi kokeilla sokerimarinoituja porkkanoita, Lahtinen naurahtaa.

Radio- ja podcastjuontaja Niko Saarinen tunnetaan somessa muun muassa lähes kulttimaineeseen nousseista kokkausvideoistaan. Hän haluaa inspiroida etenkin nuoria kokkaamaan itse ja käyttämään kasviksia.

– Nykyään tilataan todella paljon ruokaa valmiina kotiin eikä kokkaaminen ole enää niin suuressa roolissa etenkään nuorten elämässä. Jos joku näkee somessa minut keittiössä, hänelle saattaa tulla oivallus, että jos tuo Saarinenkin kokkaa, kai minäkin voisin tehdä kotiruokaa, hän sanoo.

MasterChef-voittaja Samuli Sepponen antaa ohjelmassa parhaat vinkkinsä kasvisten käsittelyyn ja maustamiseen. Hän paljastaa myös salaisen vinegrettireseptinsä, joka saa kasvisten mahtavat maut esiin.

– Pieni purutuntuma, happo ja suola. Sellaisia kasvisten kuuluu olla. Kasviksia ei missään nimessä kannata päästää ylikypsiksi, hän muistuttaa.

Nybergin juontama ohjelma on osa Puhtaasti kotimaisen Kasvista ei jätetä -kampanjaa, joka kannustaa lisäämään kasviksia lautaselle matalalla kynnyksellä.

“Moni olisi kasvissuhdeterapian tarpeessa”

Terve Suomi -tutkimuksen (2024) mukaan miehistä vain alle joka neljäs syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä. Radiojuontaja, kirjailija Harri Moisio harmittelee miesten suhtautumista kasviksiin.

– Meille miehille on taottu päähän ajatus, että oikeat miehet välttelevät vihanneksia. Mies ja rasvainen liha tuntuvat sen sijaan monen mielestä kuuluvan yhteen. Suosittelisin kaikille suomalaisille jonkinlaista kasvissuhdeterapiaa, eli vegeterapiaa, Moisio virnuilee.

Moisio itse tuskin vegeterapiaa tarvitsee, sillä hän syö laajasti erilaisia vihanneksia.

– Vaikka lapsena inhosin esimerkiksi retiisiä, nykyään syön ihan kaikenlaisia kasviksia. Jopa oudoimmat vihannekset maistuvat, hän sanoo.

Myös Saarinen on huomannut, että iän myötä makutottumukset kehittyvät.

– Lapsena vihreät asiat lähinnä kauhistuttivat. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen kasvisten syömisen. Huomaan myös, että kun keho muuttuu, kasvispainotteinen ruoka antaa paljon enemmän energiaa kuin se, että söisin vaikkapa tuhdin hampurilaisen.

Aamuvuoro käyntiin vihannessmoothiella

Ohjelmassa pohditaan myös, missä muodossa suositellun määrän kasviksia saisi parhaiten nautittua ja mitä kasvisruokaa voisi syödä vaikka joka päivä.

– Jos ne 800 grammaa olisivat esimerkiksi nestemäisessä muodossa smoothiena, kyllä aamujuontajallakin lähtisi päivä hyvin käyntiin, Saarinen sanoo.

– En tiedä, lasketaanko kahvi vihannekseksi, Sepponen lohkaisee.

Moisio kehtaa vain juuri ja juuri myöntää kasvisruoan, jota hän odottaa joka kerta yhtä paljon.

– Vähän erikoista, mutta rakastan rosollia! Odotan joulua oikeastaan pelkästään rosollin takia, hän sanoo.

Jaksot voi nähdä syksyn aikana Puhtaasti kotimainen -somekanavissa, YouTubessasekä nettisivuilla.

Lepaa 2025 -näyttelyyn 14.–16. elokuuta oli koottu sadan kasvilautasen kattaus: kukkia, hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja jopa pähkinöitä ja sieniä. Yleisö sai äänestää niistä mielestään herkullisinta.

Äänet jakautuivat valtaosalle lautasista, mikä kertoo, että makuja on monia. Ääniä annettiin yhteensä 615. Voittajakolmikon äänimäärissä ei ollut suuria eroja.

Suomen herkullisimmaksi kasvilautaseksi Lepaa-näyttelyn kävijät äänestivät herkän, käsinmaalatun kruunuvuokkolautasen. Lautanen löytyi osto- ja myyntiliikkeen pinosta hyvin pölyisenä ja likaisena parin euron hintaan. Pesu paljasti lautasen kauneuden ja ties koska hyljätystä lautasesta tuli puutarhaväen suosikki. Lautasen takaa löytyvät nimikirjaimet SJ ja vuosiluku 1984.

Kuuden äänen päähän voittajasta ylsi kirkkaan värinen tyrniaiheinen lautanen. Kuvittajan signeeraus vuodelta 1987 ei ole täysin selvä, mutta saattaa olla Marianna Tamminen. Lautasen on teettänyt todennäköisesti Porin Metsäopisto ehkäpä muisto- tai lahjalautaseksi. Tyrni on Satakunnan maakukka, ja kasvin tieteellinenkin nimi on päässyt lautaseen.

Kolmanneksi pidetyin oli syvänpunainen, mustanieluinen idänunikon kukan muotoinen lautanen. Se on nykytrendienkin mukainen, sillä samantyyppisiä on näkynyt tänä vuonna marketeissa. Portugalissa tehdyn lautasen merkki on San Raphael.

Lautasäänestys oli jatkumoa Suomen rumimman maljakon (2023) ja Suomen kauneimman maljakon näyttelyille ja äänestyksille (2024).

– Ensi vuoden äänestyksen ideointi on jo käynnissä, ja sekin tulee liittymään puutarha-alaan tavalla tai toisella, näyttelypäällikkö Elina Vuori paljastaa.

Lepaa 2026 -näyttely järjestetään 13.–15. elokuuta 2026 – jo 63. kerran.

Lepaa 2025 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa ja Instagramissa.

Kautta aikain kukat ja kasvikset ovat kiehtoneet ja inspiroineet myös taiteilijoita. Niin ruusut ja liljat kuin omenat ja mansikatkin ovat päätyneet myös arkisempiin esineisiin, kuten astioihin. Lepaa 2025 -näyttelyyn on kerätty esille upea kokoelma puutarha-aiheisia lautasia, joista saa äänestää mielestään herkullisinta.

Yleisin kasvikoriste astioissa tuntuu olevan ruusu: romanttinen, hempeä ja värikäs. Paljon on myös muita kukkia – joissa on otettu aika paljon taiteilijan vapautta, sillä kukkien lajista ei pääse selvyyteen edes kasvintunnistukseen perehtynyt hortonomi. Kasviksista herkulliset omenat, päärynä ja luumut sekä mansikat ja muut marjat ovat suosittuja monissa sarjoissa. Tavallisimpia vihanneksiakin – herneitä, tomaatteja, kurpitsoita ja tomaatteja – esiintyy sentään jonkin verran.

– Kukat ja kasvikset ovat luonnostaan kauniita, joten niillä on helppo koristaa astioita. Koreat kuvat kertovat meidän ihmisten kauneudenkaipuusta ja halusta päästä lähelle luontoa. Silmä hakeutuu esimerkiksi kirpputoreilla nätteihin lautasiin, vaikka kuinka olisi pelkistetyn skandinaavisen sisustuksen ystävä, kertoo näyttelyn ideoija Elina Vuori Kauppapuutarhaliitosta.

Näyttelyn lautaset onkin kerätty pääosin kirpputoreilta ja kierrätysmyymälöistä. Mukana on myös lautasia Kauppapuutarhaliiton työntekijöiden omista kokoelmista. Yleisin materiaali on posliini, mutta mukana on myös lasia, metallia ja jopa bambua. Koossa, tyylissä ja mallissa on vaihtelua. Näyttelyssä on yritetty noudattaa tiukkaa linjaa: vain sellaisia puutarhakasveja, joista pystyy tunnistamaan lajin. Ostettaville lautasille oli myös viiden euron hintakatto. Esimerkiksi Arabian kasvikeräilylautaset voivat maksaa useita kymppejä tai jopa satasia.

– Kasvilautaset ovat kiehtovia. Meillä on toimistolla jo varauslista siitä, kuka saa minkäkin lautasen näyttelyn jälkeen. Monet lautaset ovat tuttuja mummolasta tai lapsuudenkodista eli ovat vuosikymmenten takaa. Joukkoon mahtuu myös uudempia asioita Suomesta ja muualta, Vuori kertoo.

Lautasnäyttelyn inspiroimana kävijät pääsevät myös itse taiteilemaan itselleen mieleisen kasviaiheisen lautasen. Kirpputoreilta on ostettu valkoisia kierrätyslautasia, ja perjantaina ja lauantaina nopeimmat pääset piirtämään posliinitusseilla omat ruusut ja tulppaanit ja vaikka Vuoden hevin, kurkun!

Katso tästä lautasissa esiintyvät kasvilajit suomalaisine ja tieteellisine nimineen.

Joka vuosi jo yli 60 vuoden ajan puutarha- ja viheralan ammattilaiset ovat kokoontuneet Hämeen sydämeen Lepaalle katsomaan alan uutuuksia sekä tapaamaan toisiaan. Myös tänä vuonna yli 160 näytteilleasettajaa houkuttaa paikalle tuhansia kävijöitä eri puolilta Suomea.

Elokuun puolivälissä on hyvä suunnata katseet tulevaan talveen. ”Winter Is Coming” – tietävät ne johtavat kiinteistökoneita myyvät yritykset, jotka tuovat Lepaalle työkoneensa ja niihin sopivat aurat ja kauhat, hiekoittimet ja harjat. Missään muussa tapahtumassa ei näin hyvää kattausta olekaan.

Ennen talvea on toivottavasti vielä monta kertaa leikattava nurmikko, niitettävä niitty, karsittava pensaita, harjattava väylät ja rakennettava lisää pihaa, puistoa ja tien vartta. Joka tehtävään on oma koneensa ja laitteensa, ja ne löytyvät Lepaalta – myös erikoiskoneet vaikka hiekkatekonurmien hoitoon ja kantojen jyrsintään. Löytyvät Lepaalta tietenkin myös kaikki pienemmät työkalut ja -välineet, joita tarvitaan jokapäiväisessä työssä.

Elokuu on vielä kesäkuukausi, ja niinpä esillä ovat myös ensi kesän kukkaloisto ja maukkaat vihannekset. Näyttelystä löytyy myös kaikki, mitä kasvatukseen tarvitaan: kasvualustat, tarvikkeet, lannoitteet, nostokoneet, pakkaustarvikkeet ja pakkauskoneet. Sitten tarvitaan jäähdytystä, lämmitystä, kosteudenpoistoa, valotusta… jopa energian varastointia!

Viime vuosina juuri kasvihuonetekniikka on ottanut harppauksia eteenpäin kestävyysnäkökulmasta. Lämmitys ei enää perustu fossiilisiin polttoaineisiin, valotuksessa on siirrytty ledeihin ja kasvuturpeen käyttöä on vähennetty. Nyt kasvihuonepuutarhureita kiinnostavat lämmön talteenotto, kosteudenpoisto, osallistuminen sähkömarkkinoihin aktiivisena toimijana ja energian varastointi.

Näyttelyosastojen monipuolisen annin lisäksi monet seminaarit, luennot ja kokoukset keräävät ammattilaisia. Uusin tutkimus ja hankkeet ovat vahvasti esillä. Itse oppilaitoksen ympäristössä on paljon katsottavaa, ja esimerkiksi vihannesnäytemaahan, viinitarhaan, kukkiin ja puistoon voi tutustua myös opastetuilla kierroksilla.

Lepaa 2025 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 14.–16.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa ja Instagramissa.