Sydäntalven pimeydessä on helpompi sinnitellä, kun huolehdit, että saat ruoasta kaikki tarpeelliset vitamiinit. Tämä käy helposti ja edullisesti kotimaisten kasvihuonevihannesten avulla. Itsensä helliminen hyvällä ruoalla on hauskempaa kuin vitamiinipurkilla piipahtaminen.

Kasviksia tulisi syödä nykyistä enemmän

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin kesällä 2023. Uusissa suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia entistä enemmän, 500–800 grammaa vuorokaudessa aiemman ”puoli kiloa päivässä” -suosituksen sijaan. Onneksi kotimainen kasvihuoneviljely takaa sen, että tuoretta rouskuteltavaa saa talviaikaan täällä pohjolan perukoillakin.

Tutuimpia kotimaisista kasvihuonevihanneksista lienevät kurkku ja tomaatti, joita näkeekin miltei joka korissa ja kärryssä, kun vilkuilee ruokakaupassa ympärilleen. Keskivertosuomalainen syö kurkkua ja tomaattia noin kymmenisen kiloa vuodessa kumpaistakin.

Vihanneksia ostaessa kilohinta ei ole aina paras mittari. Tomaatti tunnetaan ennen kaikkea korkeasta lykopeenipitoisuudestaan, joka imeytyy parhaiten käsittelyn jälkeen, kuten vaikka tomaattikeitosta. Tomaatissa on myös rutkasti C-vitamiinia ja jonkin verran B-ryhmän vitamiineja. Kotimainen kurkku taas sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. 2–5 vuotiaan lapsen päivittäinen C-vitamiinitarve täyttyy siis jo syödessä yhden kurkun (ka. 350 g).

Kiinnitä huomiota ainakin C-vitamiiniin ja folaattiin

Vesiliukoinen C-vitamiini on yksi tärkeimmistä talviväsymyksen torjuntaan liittyvistä vitamiineista. C-vitamiini toimii vesiliukoisena antioksidanttina ja ylläpitää muun muassa vastustuskykyä. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset kehottavat syömään C-vitamiinia reilusti aiempaa enemmän. Aiemmin C-vitamiinin saantisuositus oli aikuisille 75 mg/vrk, kun nyt se on miehillä 110 mg/vrk ja naisilla 95 mg/vrk.

Päivittäisen kiintiön saa helposti täyteen esimerkiksi popsimalla kotimaista paprikaa, sillä keskimäärin paprikoissa on C-vitamiinia 184,8 mg/100g. Paprika siis päihittää mennen tullen vaikkapa perinteisesti C-vitamiinipommina pidetyn appelsiinin, jossa on C-vitamiinia 51 mg/100 g. Ruoanlaitossa C-vitamiiniannosta voi hieman kasvattaa myös ovelalla maustamisella, sillä esimerkiksi tuoreessa vihreässä chilissä on C-vitamiinia peräti 242,5 mg/100 g ja persiljassa 200 mg/100 g.

Uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa sai erityishuomiota myös folaatti, jota suomalaiset ovat perinteisesti saaneet aivan liian vähän. Nykyisten suositusten mukaan folaattia tulisi saada 330 mikrogrammaa vuorokaudessa. Päivän folaattikiintiön kannalta hevi-osaston aarteita ovat kotimaiset tummanvihreät salaattikasvit, kuten pinaati, lehtikaali ja rucola. Ne ovatkin melkoisia folaattipommeja verrattuna esimerkiksi avokadoon, jossa folaattia vain murto-osa kotimaisiin salaattikasveihin verrattuna.

Noin puolet folaatin päivittäisestä saantisuosituksesta saa kasaan syömällä vajaa 200 grammaa vihersalaattia, jossa on mukana vaikkapa kotimaista kurkkua ja tomaattia. Tällaisen salaattiannoksen raaka-aineet maksavat yhteensä vajaat kaksi euroa. Jos vastaavan määrän folaattia haluaa syödä vaikkapa avokadon muodossa, sitä saa popsia miltei puolitoista kiloa, jolloin hinta on yli viisi euroa. Kotimaiset vihannekset ovat siis kustannustehokas valinta, jossa pelkän kilohinnan sijaan tarkastellaan kokonaisuutta.

Yrttien puolelta folaatin saantia voi edistää esimerkiksi ruohosipulilla, jossa folaattia on 105 mikrogrammaa sataa grammaa kohti, tai basilikalla, jonka folaattipitoisuus on 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohti. Kuumentaminen tuhoaa folaatin helposti, joten jos haluaa varmistaa sen täyden saannin, salaatit kannattaa rouskutella sellaisenaan.

Vitamiinipitoinen resepti talvipäiviin: Tomaatti- lehtikaalikeitto

Lämmittävä tomaatti-lehtikaalikeitto maistuu erityisen hyvältä ulkoilun jälkeen, ja tässä sopassa loistavat kotimaiset tomaatit, paprikat ja lehtikaali, joihin paahdetaan lisää makua uunissa. Keitto sisältää C- ja A-vitamiineja ja folaattia, ja linssien ansiosta se vie taatusti myös nälän.

Neljälle
Valmistusaika: 1 h

800 g kotimaisia tomaatteja (noin 6 kpl)
400 g kotimaista paprikaa (noin 3 tavallista tai 4 suippopaprikaa)
5 kotimaisen lehtikaalin lehteä
1 kotimainen sipuli
2 kotimaista valkosipulinkynttä
1 kotimainen punainen chili
4 rkl tomaattipyreetä
4 rkl balsamiviinietikkaa
1 l kasvislientä
1 pkt (380 g) esikypsennettyjä linssejä
1 pnt kotimaista basilikaa, tilliä tai lehtipersiljaa hienonnettuna
kylmäpuristettua rypsiöljyä
suolaa ja pippuria

Lohko huuhdellut tomaatit ja paprikat ja aseta ne uunipellille. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes ne pehmenevät ja saavat väriä.

Leikkaa paahdetut paprikat suupaloiksi.

Poista lehtikaalin lehtiruodit ja revi pehmeät osat kulhoon. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla ja paahda 180 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita ja saaneet väriä. Jos sinulla ei ole kiertoilmauunia, voit lisätä lehtikaalit paahtumaan myös muiden kasvisten päälle viimeisiksi 10 minuutiksi.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota niitä kattilassa. Hienonna chili ja kypsennä sitä pari minuuttia sipulien kanssa. Lisää tomaattipyree, suolaa ja pippuria, ja kypsennä seosta noin 5 minuuttia, välillä sekoittaen.

Kaada kattilaan kasvisliemi, balsamiviinietikka, paahdetut tomaatit ja paprikat. Keitä 10 minuuttia. Lisää lopuksi huuhdotut linssit, rapeat lehtikaalit ja hienonnetut yrtit. Kiehauta, tarkista maku ja tarjoile.

 

Vuoden 2023 Puutarha-alan innovaatiopalkinnon on voittanut menetelmä kasvihuoneilmaston optimointiin aktiivisella kosteudenpoistolla ja lämmön talteenotolla. Innovaation kehittäjä on NW Systems Ab Oy. Palkinto jaettiin torstaina 26.10. Tampereella Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Uuden Tekniikan Päivässä. Palkinnon arvo on 2 000 euroa.

Kasvihuoneiden kosteudenpoisto on tähän mennessä toteutettu suurelta osin lämmittämällä huonetta ja tuulettamalla ylimääräinen kosteus ulos. Tässä menetelmässä hukataan kuitenkin energiaa sekä kasvien kasvua lisäävää hiilidioksidia. Aktiivisen kosteudenpoiston avulla kasvihuoneen kosteus otetaan talteen suoraan ilmasta ja se voidaan hyödyntää myöhemmin esimerkiksi kastelussa uudelleen. Tuuletusluukkuja voidaan pitää enemmän suljettuina, jolloin kasvihuoneen energiatehokkuus kasvaa huomattavasti. Samalla kasvuolosuhteet voidaan optimoida kasvin kannalta paremmin.

Yhdistettynä lämmöntalteenottoon, kosteudenpoistojärjestelmä vähentää myös kasvihuoneen lämpöenergiantarvetta sekä lisää yrityksen energiaomavaraisuutta merkittävästi. Teknologialla on potentiaalia vähentää kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälkeä entisestään.

Kosteudenpoistoon ja lämmöntalteenottoon kehitettyä teknologiaa on jo olemassa ja käytössä kasvihuoneissa, joten ideana innovaatio ei ole täysin uusi. NW Systemsin tapa suunnitella ja toteuttaa tekniikka, on kuitenkin innovatiivinen. Kosteudenpoisto toimii tehokkaasti olosuhteista riippumatta. Lisäksi järjestelmän suunnittelu on tehty kustannustehokkaasti, jolloin järjestelmä tulee olemaan hinnaltaan kilpailukykyinen.

– Innovaatiopalkintoa oli hakemassa alalla toimivia ja sitä tuntevia organisaatioita sekä ulkopuolisia tahoja. Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua. On hienoa nähdä, että Suomessa osataan myös innovoida ja kehittää uutta teknologiaa sekä uusia viljelymenetelmiä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

toiminnanjohtajan sijainen
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes@kauppapuutarhaliitto.fi

Oripääläinen Martin Tarha Oy on palkittu vuoden 2023 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1995 perustettu perheyritys viljelee koristekasveja ympärivuotisesti 5 000 neliömetrin alalla. Puutarhalla viljellään laaja skaala erilaisia ruukkukukkia lukuisissa eri lajikkeissa. Valtaosa myynnistä on tukkukauppaa. Puutarhan yhteydessä sijaitsee myös kukkakauppa. Puutarhan perustivat yrittäjäpariskunta Martti ja Tarja Repo. Nyt puutarhalla jatkaa toisessa polvessa yrittäjäpariskuntana Janne ja Petra Repo. Puutarhan tuotannosta ja tukkukaupasta vastaa Janne Repo, Petra Repo kukkakaupasta ja yrityksen markkinoinnista. Puutarhalla työskentelee yhteensä kahdeksan työntekijää ympärivuotisesti.

Martin Tarha Oy:lla viljeltäviä tuotteita ovat muun muassa joulutähdet, kiinanruusut, soilikit, hortensiat, pelargonit, erilaiset viherkasvit, oikeastaan koko ruukkukukkien kirjo. Puutarha on erikoistunut tarjoamaan tutuista tuotteista laajaa valikoimaa erilaisia erikoislajikkeita, ja ottaa viljelyohjelmaan rohkeasti uusia tuotteita ja haastaa massatuotantoajattelua. Innovatiivinen puutarha pyrkii kuuntelemaan tarkalla korvalla varsinkin kukkakauppiaita, ja tarjoamaan kotimaiseen valikoimaan jotain uutta ja erilaista. Vuositasolla puutarhalta valmistuu noin 400 000 ruukkua.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä ohjeistoa, Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja, Martin Tarha Oy
Janne Repo
050 520 1939

toiminnanjohtajan sijainen, Kauppapuutarhaliitto ry 
Lassi Remes
040 675 8875

Viime talvena huippunsa saavuttanut energiakriisi kohdistui kasvihuonealaan voimakkaasti, jonka seurauksena kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljeltiin selvästi normaalia vähemmän. Kevään aikana tuotanto palasi talvitauolta ryminällä ja kuluttajat ovat saaneet nauttia runsaasta tarjonnasta pitkin kesää. Myös tuleva talvi näyttää kasvihuonevihannesten osalta lupaavalta. Kotimaisia kasvihuonevihanneksia tulee olemaan saatavilla hyvin, mikä heijastuu myös kuluttajahintoihin.

– Kasvihuonevihannesten osalta tulevan talven tuotantomäärät tulevat olemaan melko normaalilla tasolla. Odotamme hyvän tarjonnan heijastuvan kotimaisten kasvihuonevihannesten hintatasoon. Kasvihuonealalla on haasteista huolimatta hyvä vire ja viljelijät odottavat talvea positiivisin mielin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Energiakriisi on saanut suomalaiset kasvihuoneyrittäjät tehostamaan kasvihuoneviljelyä entisestään. Tavoitteena on säästää energiaa viljelyä optimoimalla sekä investoimalla energiapihiin teknologiaan. Esimerkiksi valotuksessa on siirrytty kiivaasti LED-valaistukseen, jonka ansioista tuotannossa säästetään huomattavasti energiaa.

– Kasvihuoneviljelijät ovat vastuullisessa tuotannossa edelläkävijöitä.  Ala on muun muassa pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004. Haastava viime talvi vauhditti investointeja tehokkaampaan tuotantoon entisestään, Remes kertoo.

Sähköverkon turvaajia

Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa sekä sähkön tuotannon ja kulutuksen lyhytkestoiseen tasapainottamiseen. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista.  Kasvihuoneiden käyttämiä kasvatusvaloja voidaan hetkessä sammuttaa, tai sähkön kulutusta lisätä valtakunnan sähköverkon tarpeiden mukaan.

– Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan niin kesällä kuin talvellakin. Jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa. Uusituvan sähköntuotannon kasvaessa myös häiriöreservin tarve kasvaa tulevaisuudessa, Remes selvittää.