Tiistaina 15.3. Suomi täyttyy löytäjää odottavista tetenarsisseista, kun Kauppapuutarhaliitto järjestää Yksinäinen narsissi -tempauksen. Tempauksessa jaetaan kotimaisia tetenarsissipaketteja vilkkaisiin paikkoihin ihmisten löydettäväksi ja iloksi ympäri Suomen. Löytäjä saa pitää paketin, ja häntä pyydetään kertomaan sosiaalisessa mediassa, mistä tetenarsissi on löydetty.

Yksinäisiä narsisseja on jakamassa 69 eri toimijaa 63 eri paikkakunnalla eri puolella Suomea. Mukana on viljelijöitä, puutarhoja sekä kukkakauppoja. Narsisseja on jaossa yhteensä noin 3000 ruukkua.

– Yksinäinen narsissi -kampanjan tarkoituksena on viestiä tetenarsissien käynnissä olevasta sesongista ja siitä, että niitä viljellään paikallisesti eri puolilla Suomea. Tottakai tempauksella halutaan myös ilahduttaa ja tuoda iloa ihmisten arkipäivään, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Yksinäinen narsissi -tempaus viestii myös tetenarsissin kestävyydestä: se pärjää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Kasvi onkin ensimmäinen kevään ulkokasvi. Tetenarsisseja viljellään vuosittain noin 50 yrityksessä eri puolilla Suomea ja niitä on saatavilla helmikuulta huhtikuulle. Sesonki huipentuu pääsiäiseen.

Löydettyjä narsisseja voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #yksinäinennarsissi sekä kotimaisista kukista kertovalla Kauniisti kotimaisen kanavilla Instagramissa ja Facebookissa. Kannattaa tarkkailla ympäristöä ulkona liikkuessa 15.3.!

Mukana olevat paikkakunnat ja yritykset:

Akaa	Palkinpään Puutarha/Jennin Kukka ja Puutarha Oy
Akaa Viiala	Kukka ja hautauspalvelu
Aura, osa Pöytyää ja Tarvasjokea	Kukkakauppa Vihreä Seppele / Kukka Fuksia
Elimäki/Kouvola	Holopaisen Kukka-ja Hautauspalvelu Oy
Espoo	Kukkakauppa Soukan Sydän
Eurajoki	KukkastudioLempi/Kiehuvakartano
Haapavesi	Niittykosken Kauppapuutarha Oy
Helsinki	Pirilän Kukkatalo Oy
Hollola	Hollolan kukka ja hautauspalvelu
Hämeenkoski, Hollola	Heliä
Hämeenlinna	Parolantien Kukkapalvelu Oy
Hämeenlinna	Kaisan Kukka
Hämeenlinna ja Hattula	Lakstedtin Puutarha Oy
Ii	Arvo Kova Oy, Iin Kukkakauppa
Joensuu	S-kukka
Joensuu	Joensuun Kukkatalo
Jyväskylä	Huiskula-Hilverda Oy
Jyväskylä	Kukkahuone Helmi
Jyväskylä	Mestarin Kukka
Kaarina	Pirilän Kukkatalo Oy
Kangasala/Tampere	Honkasen Puutarha Oy
Kankaanpää	Rauno Nieminen Puutarha
Kankaanpää	Kankaanpään kukka ja hautaustoimisto Anttila oy
Karjaa ja Hanko	Happy Flower
Karkkila	Puutarha Sundström
Kemiö	Kukkapalvelu Tiarella
Kempele	Arvo Kova Oy, Keijun Kukkapuoti
Kerava	Kalevan Kukkatalo Oy (Kukkakauppa Miraflora)
Kirkkonummi	Flowering by Satu
Kirkkonummi	Kirkkonummen kukka ja hp
Kitee	Kukka ja sidonta Kesäheinä
Kokkola	Lindell Flowers
Korpilahti, Vaajakoski, Jämsä	Puutarha Suokukka Ay
Kotka	Puutarhalinna
Kuopio	Heikkisen Kukkatarha
Kuusamo	Prisman Kukka Kuusamo
Kämmenniemi	Kämmenkukka
Lahti	Kukka ja Sisustus Neilikka
Laihia	T:mi tasamaa
Lapinlahti	Kukkakauppa Kinnunen
Lappeenranta	Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Oy
Laukaa	Kukka-ja hautauspalvelu Vehviläinen
Littoinen	Gugga
Lohja	Kukkahuone Verona
Muurame	Ritun Puutarha
Mynämäki	Sundellin puutarha
Nurmijärvi	Kukka-Mökki Klaukkala oy
Oripää	Martin Tarha Oy
Pieksämäki	Partaharjun Puutarha Oy
Pori	Antinkukka
Pori	Kukkii
Porvoo	Cassandras Trädgård Ab
Porvoo	Porvoon Kukkatalo
Punkalaidun	Kesälaitumen Kukka Ky
Pyhäjärvi	Rönkön Kukkatarha Oy
Raisio	Pirilän Kukkatalo Oy
Riihimäki	Pirilän Kukkatalo Oy
Salo	Pirilän Kukkatalo
Salo	Kukkahuone Rinkeruusa
Savonlinna	Tmi Pääskylahden puutarha
Tampere	Pirilän Kukkatalo Oy
Tampere	Huiskula-Hilverda Oy
Turku	Lepolan Puutarha Oy
Turku	Huiskula oy
Turku	Runosmäen kukka
Vesanto	Vesannon Tupa Oy/ Vesannon kukka-ja hautauspalvelu
Veteli	Harmaakiven Puutarha
Vihti	Onnelan Puutarha
Äänekoski	Pajunkukka Oy

 

Tulppaanit ovat valloittaneet taas kaupat monine väreineen ja lajikkeineen. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomeen Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan lähes 69 miljoonaa kappaletta. Viime vuonna luku oli hieman varovaisempi, 64 miljoonaa. Syinä tähän olivat aikainen pääsiäinen sekä koronan aiheuttama varovaisuus. Tänä vuonna pää­siäistä juhlitaan pari viikkoa myöhemmin, jolloin myös tulppaanikausi automaattisesti pitenee. Tulppaanikausi alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen aikoihin.

– Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Olemmekin yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta. Tulppaani tuo ensimakua keväästä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä 485 erilaista, joten vaihtoehtoja riittää. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Yksi tulppaanin vahvuustekijä onkin se, että jokainen löytää varmasti oman väri- tai lajikesuosikkinsa näistä sadoista eri vaihtoehdoista. Kaikkia lajikkeita ei ole saatavilla yhtä aikaa, vaan jotain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana. Joulusesonkina painottuvat punaiset lajikkeet, vuodenvaihteen jälkeen mukaan tulevat kaikki värit, ja pääsiäistä kohti painottuvat keltaiset lajikkeet. Sipulimäärät lajikkeissa vaihtelevat suuresti: jotain lajiketta on tarjolla muutama miljoona, jotain vain muutama sata kappaletta. Viljellymmissä lajikkeissa näkyvät keltaisen, valkoisen, punaisen eri sävyt.

Upeat joulukukat kuuluvat suomalaiseen jouluun. Suomalaiset ostavat miljoonia joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia joulusesongin aikana. Jo kasveja ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Kotona joulukukat ovat helppohoitoisia.

Ole tarkkana kaupoilla

Kaupoissa tunnistat hyvälaatuiset joulutähdet ensimmäisellä silmäyksellä vahingoittumattomista värikkäistä ylälehdistä sekä tuuheista vihreistä lehdistä. Värikkäiden ylälehtien välissä olevat keltavihreät pienet kukat ovat tärkeä merkki tuoreudesta: niiden pitäisi olla nupullaan ostovaiheessa. On suositeltavaa myös tarkastaa joulutähden multa ja sijainti kaupassa. Joulutähtiä ei pitäisi koskaan sijoittaa tilaan, jonka lämpötila on alle 15 astetta. Vältä myös kasveja, jotka on sijoitettu vetoisiin eteisiin. Mullan ei pitäisi valua vettä eikä olla rutikuiva ostovaiheessa. Kun olet löytänyt täydellisen yksilön, paketoi kasvi hyvin kuljetuksen ajaksi ja vie se suoraan sisälle suojaan kylmältä ja vedolta.

– Joulutähden ympärille kannattaa kääräistä kuljetuksen ajaksi hieman paperia. Hyvä nyrkkisääntö on yksi kerros sanomalehteä suojapaperin alle per pakkasaste, vinkkaa Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Sipulikukat eli hyasintti ja ritarinkukka eivät ole turhan tarkkoja lämpötilasta tai sijainnista kaupassa. Hyvälaatuiset kasvit tunnistat vihreistä nupuista ja lehdistä. Molemmilla kasveilla menee noin viikko aueta huoneenlämmössä. Jos haluat, että jouluiset sipulikukat kukkivat aattona, kannattaa jouluviikolla valita kaupassa yksilöt, joiden nuput ovat jo hieman auki.  Sipulikukat kannattaa suojata myös paperilla pakkasilla.

Helppohoitoisia kotona

Joulutähdet viihtyvät parhaiten valoisassa ja lämpimässä paikassa. Hyasintti ja ritarinkukka viihtyvät myös valoisalla paikalla. Kaamos ei kuitenkaan kasveja haittaa, ne voi kotona hyvin sijoittaa lähes minne tahansa. Huolehdi, että joulutähti ei altistu vedolle. Hyasintti ja ritarinkukka eivät vedosta piittaa. Ne kukkivat pidempään kotona viileässä paikassa. Ne voi halutessa myös nostaa yöksi viileään paikkaan.

Paras tapa kastella joulutähtiä on kastella niitä maltillisesti haalealla vedellä aina kun multa kuivahtaa. Joulutähdet sietävät paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä. Kasteluun vaikuttaa kasvin koko ja sijainti. Esimerkiksi minijoulutähdet kuivuvat nopeammin pattereiden läheisyydessä, jonka takia niitä pitää kastella useammin. Joulutähteä ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Hyasintti ja ritarinkukka eivät juuri vettä kaipaa. Molemmat kasvit saavat voimansa sipulista. Hyasintti tarvitsee hieman vettä nuppuvaiheessa, jotta se jaksaa avata nuput.

– Mitä enemmän sipulikukkia kastelee, sitä pidemmän kukkavanan ne kasvattavat. Pitkäksi venähtäneet vanat voi leikata maljakkoon leikkokukiksi, vinkkaa Rantala.

 

Kuva: Henri Uotila

Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista.

– Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tutkimus päivitettiin 2019. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot.

– Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimus- ja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa, Jalkanen iloitsee.

– Vertaisarviointi on vakiintunut osa tieteellistä julkaisutoimintaa.  Vertaisarvioinnilla eli tieteellisten käsikirjoitusten referee-menettelyllä halutaan arvioida ja parantaa tieteellisten käsikirjoitusten ja lopulta siis julkaisujen laatua, toteaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017

—-

Lisätietoja kasvihuonetuotannosta:
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry, p. 0400 800 268

Lisätietoja ympäristövaikutusten laskennasta ja vertaisarvioinnista:
Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus p. 0295326219
ja Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, p. 0255326539

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset syövät oman maansa tomaatteja ja kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna. Jokainen suomalainen pistelee kotimaisia tomaatteja poskeensa keskimäärin noin 7,2 kiloa vuodessa, kun ruotsalaisten vastaava määrä on 1,8 kiloa. Kurkulla samat luvut ovat 9,5 ja 2,9 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Suomalaiset päihittävät muutkin pohjoiset naapurinsa mennen tullen. Olemme todella merkittäviä kasvihuonevihannesten ystäviä. Hienointa on, että pidämme erityisesti kotimaisista kasvihuonevihanneksista, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Uusimmat kulutusluvut on julkaistu Puutarha&Kauppa-ammattilehdessä. Lehden kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi kurkun kotimaisuusaste on nyt historian korkein. Vuonna 2020 kaikista Suomessa syödyistä kurkuista peräti 96 prosenttia oli Suomessa kasvatettuja. Vastaavaan ei ylletä missään muussa Pohjoismaassa.

Kauppapuutarhaliiton mukaan korkeat kulutusluvut ovat monen tekijän summa, mutta nimenomaan kotimaisten tuotteiden tuoreus, laatu, puhtaus ja ympärivuotinen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

– Kotimaiset kurkut ja tomaatit muodostavat noin neljänneksen kaikista syömistämme vihanneksista. Niillä on siten myös merkittävä kansanterveydellinen merkitys, muistuttaa Jalkanen.

TOMAATTI JA KURKKU POHJOISMAISSA
TOMAATTI	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	12,1	7,2	62
Ruotsi	10,5	1,8	18
Tanska	7,9	2	25
Norja	6,7	2,3	35
Islanti	6,5	3,2	48
KURKKU	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	10,2	9,5	96
Ruotsi	6,7	2,9	44
Tanska	6,3	1,5	42
Norja	5	3,5	71
Islanti	5,2	4,9	93

Lähde: maiden viralliset tilastot/Kasvihuoneviljelijöiden liitto