Kesäkukkamyymälöiden värikäs sesonki on täydessä vauhdissa. Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja eniten suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Suomalaiset ostavat vuosittain noin 35 miljoonaa kesäkukkaa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea.

– Kesäkukkatarhat myyvät Suomessa kasvatettuja lähikukkia, myös sellaisia lajeja ja lajikkeita, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat ja miltei jokaisesta kunnasta löytyy oma kukkia myyvä puutarha, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suosituin kesäkukka on ylivoimaisesti orvokki, jota viljellään yli 9 miljoonaa kasvia. Seuraavaksi suosituin on pelargoni yli neljällä miljoonalla kasvilla. Muita suosittuja ovat muun muassa petuniat, samettikukat, begoniat ja lobeliat. Joka vuosi entistä suositumpia ovat myös hyötykasvit, kuten mansikka-amppelit, tomaatintaimet ja erilaiset yrtit.

Sesongin alku myöhäisempi tänä vuonna

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä puutarhoilla on tehty ennätysmyyntejä viime vuosina. Kylmä toukokuu on kuitenkin hidastanut tämän vuoden myynnin aloitusta.

– Sää on merkittävin tekijä kesäkukkien menekissä. Kun aurinkoiset kelit vihdoin saapuvat, myymälät ovat heti täynnä väkeä. Tänä vuonna kausi on alkanut hitaasti. Esimerkkejä viileistä toukokuista on kuitenkin menneisyydessä monia, ja niinäkin vuosina kasvihuoneet on myyty lopulta tyhjiksi, kun säät ovat lämmenneet. Positiivisia siis ollaan tänäkin vuonna, Kangas selvittää.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 27.5.

Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia Käy kasvihuoneeseen -teemapäivällä 27.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen

Päiväkodit ja koulut pääsevät istuttamaan tuhansittain orvokkeja eri puolilla Suomea perjantaina 29.4. Orvokkipäivä-nimellä kulkevassa tempauksessa kukkia viljelevät lähipuutarhat lahjoittavat orvokkeja paikallisille kouluille ja päiväkodeille. Tempaus on kotimaisten kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestön Kauppapuutarhaliiton järjestämä tapahtuma, jossa innostetaan ja tutustutetaan lapsia puutarhatöihin. Tempauksella halutaan myös tuoda vapuksi iloa ja väriä erilaisiin pihoihin sekä kertoa kotimaisista lähikukista. Tempaus on jo perinne: se järjestettiin ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa ja sen jälkeen lähes joka kevät.

– Tänä vuonna orvokkeja lahjoitetaan noin 120:een päiväkotiin tai kouluun ympäri Suomen. Jokaiseen kohteeseen lahjoitetaan vähintään 50 orvokkia, joten koulut ja päiväkodit pääsevät istuttamaan yhteensä ainakin 6000 orvokkia, kertoo viestintäpäällikkö Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta.

Orvokit on kasvatettu Suomessa paikallisilla lähipuutarhoilla. Puutarhoja on mukana tempauksessa yhteensä 33 eri puolilta Suomea. Puutarhat lahjoittavat orvokkeja useampaan kohteeseen lähialueellaan. Orvokkeja lahjoittavat puutarhat sekä kohteet näkyvät kuntakohtaisesti alla olevassa taulukossa.

Orvokki on ensimmäinen kesäkukka

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden. Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään vuosittain lähes kymmenen miljoonaa kappaletta. Toisena tulee pelargoni, jota viljellään vuosittain noin neljä miljoonaa kappaletta. Yhteensä kaikkia kesäkukkia viljellään noin 35 miljoonaa kappaletta.

Orvokki kestää pientä pakkastakin, joten orvokilla on helppo aloittaa kesäkukkakausi jo huhtikuussa. Kukkien väriskaala on laaja ja kukan koko vaihtelee lajikkeesta riippuen lantin kokoisesta lapsen kämmenen kokoiseen. Orvokin hoidoksi riittää kastelu sekä kuivien kukkien nyppiminen.

Tempausta voi seurata sosiaalisesta mediasta perjantaina 29.4. tunnisteella #orvokkipäivä.

Lahjoittavat tahot, paikkakunnat ja kohteet:

Pääsiäistä kohti mentäessä sää ei näytä vielä kovin keväiseltä, mutta onneksi pääsiäisen kotimaiset sesonkikukat sopivat viileämpäänkin säähän. Pääsiäispöydät ja -ruukut täyttävät kotimaiset ruukkunarsissit, helmililjat, hyasintit, orvokit sekä tulppaanit.

Tetenarsissi kestää pakkasta parhaiten

Pääsiäisen suosikkikukka tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Kasvi kestää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmentä pakkastastetta. Myöskään pieni lumisade ei kukkaa hetkauta. Tetenarsissia viljellään Suomessa vuosittain noin neljä miljoonaa ruukkua. Suomessa tetenarsissi täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

– Tetenarsissia viljeltiin Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 1982. Siitä se on kasvanut suomalaisten yhdeksi suosikkikukaksi juurikin sen kylmänkestävyyden ja keväisen värinsä ansioista. Vaikka nyt ei nautita parhaista kevätsäistä, ei tetenarsissia kannata missään nimessä jättää hankkimatta sen vuoksi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että tetenarsissin ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi. Pakkasjakson jälkeen tetenarsissin lehdet ja kukat voivat näyttää hieman nuokahtaneilta. Ne toipuvat kuitenkin entiselleen heti, kun lämpötila nousee lähelle nollaa.

Muita ruukkunarsisseja pääsiäiseen ovat muun muassa perunanarsissi sekä isokukkaiset narsissit.

Helmililja sopii lasitetulle parvekkeelle

Toinen pääsiäisen suosikkikukka helmililja on kevään sini- tai valkokukkainen sipulikasvi. Helmililja viihtyy hyvin esimerkiksi lasitetulla parvekkeella. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja. Helmililja sietää jonkin verran viileää, mutta se kannattaa ensin totuttaa kylmään. Ihanteellista olisi, jos kasvi voisi viettää pari päivää muutaman asteen lämpötilassa ennen ulos siirtämistä. Näin se kestää paremmin pienet yöpakkaset.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan.

Keväthyasintti on tullut jäädäkseen

Yksi uusimmista kevään ruukkukasveista on hyasintti. Suomalaisille tuttu joulunajan kasvi on ollut pitkään kevätkasvina eteläisemmässä Euroopassa, ja joskus muinoin Suomessakin. Nyt se on ottanut uudelleen paikkansa kevätkasvina suomalaisten kevätistutuksissa. Hyasinttia on saatavilla pääsiäiseen sopivissa keltaisen, oranssin ja valkoisen väreissä. Hyasintti kestää myös muutaman asteen pakkasta.

Ensimmäisiä orvokkeja pääsiäiseen

Kotimaisten kesäkukkien kausi alkaa huhtikuussa orvokeilla. Orvokki
on Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään vuosittain lähes 10 miljoonaa kukkaa. Orvokitkaan eivät hätkähdä huonoa säätä. Räntäsade tai pikkupakkanen saa orvokit painamaan päänsä vain hetkeksi, ja lämpötilan noustessa ne jatkavat kukintaansa. Hyvin kastellut orvokit kestävät pakkasta jopa viisi astetta, jos ne ovat ehtineet totutella ulkona olemiseen.

Tulppaaneista nautitaan vielä pääsiäisenä

Kotimaisten tulppaanien pitkä, jouluna alkanut sesonki huipentuu pääsiäiseen. Suomalaisten suosikkileikkokukkaa on viljelty tänä vuonna jopa 69 miljoonaa kukkaa. Pääsiäisenä painottuvat keltaiset, oranssit ja valkoiset lajikkeet. Tulppaani on pääsiäispöydän kruunu, ja kukasta saa myös esimerkiksi upean ulkokranssin toivottamaan pääsiäisvieraat tervetulleiksi.

Kauppapuutarhaliitto ry ja Luonnonvarakeskus käynnistävät kaksivuotisen tutkimushankkeen, jolla testataan vaihtoehtoisia kasvualustoja nykyaikaisen kasvihuoneviljelyn tarpeisiin. Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia kasvualustamateriaaleja ammattimaiseen viljelykäyttöön korvaamaan osan kasvuturpeesta kasvualustoissa.

Kasvuturpeessa viljellään Suomessa ja maailmalla muun muassa vihanneksia, koristekasveja sekä metsäpuuntaimia. Ennusteiden mukaan kasvuturpeen tarve kasvaa maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. On siis tärkeää löytää uusia materiaaleja kasvualustakäyttöön kasvuturpeen rinnalle.

Uusien kasvualustamateriaalien testaaminen ja käyttöönotto kasvihuoneviljelmillä vie vuosia ja vaatii viljelytekniikan sopeuttamista. Vaihtoehtoisia kotimaisia raaka-aineita, jotka soveltuvat kasvihuoneviljelyyn ei vielä ole saatavilla.

– On hyvä, että nyt päästään tutkimaan uusia materiaaleja viljelmäkokeissa kasvihuoneyrityksissä. Ensimmäisessä vaiheessa uusia materiaaleja sekoitetaan kasvuturpeen joukkoon, jotta kasvualustan ominaisuudet säilyvät viljelyyn sopivina, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kasvuturvetta tarvitaan jatkossakin

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikesta Suomen kasvihuoneviljelystä pohjautuu kotimaisen kasvuturpeen käyttöön. Jos muiden tuontimateriaalien saatavuus heikentyisi, riippuvuus kasvuturpeesta nousee nopeasti.

– Kasvuturve on tärkein ja käytetyin kasvualustamateriaali meillä Suomessa ja maailmalla. On huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää, että kotimaista kasvuturvetta voidaan käyttää jatkossakin ammattiviljelyssä, Kangas sanoo.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Biolan Oyj, Kekkilä-BVB, Kiteen Mato ja Multa Oy, Österbottens svenska producentförbund, ÖSP, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliitto, Puutarhasäätiö sekä Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Hanketta rahoitetaan valtion Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.