Upeat joulukukat kuuluvat suomalaiseen jouluun. Suomalaiset ostavat miljoonia joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia joulusesongin aikana. Jo kasveja ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Kotona joulukukat ovat helppohoitoisia.

Ole tarkkana kaupoilla

Kaupoissa tunnistat hyvälaatuiset joulutähdet ensimmäisellä silmäyksellä vahingoittumattomista värikkäistä ylälehdistä sekä tuuheista vihreistä lehdistä. Värikkäiden ylälehtien välissä olevat keltavihreät pienet kukat ovat tärkeä merkki tuoreudesta: niiden pitäisi olla nupullaan ostovaiheessa. On suositeltavaa myös tarkastaa joulutähden multa ja sijainti kaupassa. Joulutähtiä ei pitäisi koskaan sijoittaa tilaan, jonka lämpötila on alle 15 astetta. Vältä myös kasveja, jotka on sijoitettu vetoisiin eteisiin. Mullan ei pitäisi valua vettä eikä olla rutikuiva ostovaiheessa. Kun olet löytänyt täydellisen yksilön, paketoi kasvi hyvin kuljetuksen ajaksi ja vie se suoraan sisälle suojaan kylmältä ja vedolta.

– Joulutähden ympärille kannattaa kääräistä kuljetuksen ajaksi hieman paperia. Hyvä nyrkkisääntö on yksi kerros sanomalehteä suojapaperin alle per pakkasaste, vinkkaa Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Sipulikukat eli hyasintti ja ritarinkukka eivät ole turhan tarkkoja lämpötilasta tai sijainnista kaupassa. Hyvälaatuiset kasvit tunnistat vihreistä nupuista ja lehdistä. Molemmilla kasveilla menee noin viikko aueta huoneenlämmössä. Jos haluat, että jouluiset sipulikukat kukkivat aattona, kannattaa jouluviikolla valita kaupassa yksilöt, joiden nuput ovat jo hieman auki.  Sipulikukat kannattaa suojata myös paperilla pakkasilla.

Helppohoitoisia kotona

Joulutähdet viihtyvät parhaiten valoisassa ja lämpimässä paikassa. Hyasintti ja ritarinkukka viihtyvät myös valoisalla paikalla. Kaamos ei kuitenkaan kasveja haittaa, ne voi kotona hyvin sijoittaa lähes minne tahansa. Huolehdi, että joulutähti ei altistu vedolle. Hyasintti ja ritarinkukka eivät vedosta piittaa. Ne kukkivat pidempään kotona viileässä paikassa. Ne voi halutessa myös nostaa yöksi viileään paikkaan.

Paras tapa kastella joulutähtiä on kastella niitä maltillisesti haalealla vedellä aina kun multa kuivahtaa. Joulutähdet sietävät paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä. Kasteluun vaikuttaa kasvin koko ja sijainti. Esimerkiksi minijoulutähdet kuivuvat nopeammin pattereiden läheisyydessä, jonka takia niitä pitää kastella useammin. Joulutähteä ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Hyasintti ja ritarinkukka eivät juuri vettä kaipaa. Molemmat kasvit saavat voimansa sipulista. Hyasintti tarvitsee hieman vettä nuppuvaiheessa, jotta se jaksaa avata nuput.

– Mitä enemmän sipulikukkia kastelee, sitä pidemmän kukkavanan ne kasvattavat. Pitkäksi venähtäneet vanat voi leikata maljakkoon leikkokukiksi, vinkkaa Rantala.

 

Kuva: Henri Uotila

Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista.

– Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tutkimus päivitettiin 2019. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot.

– Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimus- ja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa, Jalkanen iloitsee.

– Vertaisarviointi on vakiintunut osa tieteellistä julkaisutoimintaa.  Vertaisarvioinnilla eli tieteellisten käsikirjoitusten referee-menettelyllä halutaan arvioida ja parantaa tieteellisten käsikirjoitusten ja lopulta siis julkaisujen laatua, toteaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017

—-

Lisätietoja kasvihuonetuotannosta:
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry, p. 0400 800 268

Lisätietoja ympäristövaikutusten laskennasta ja vertaisarvioinnista:
Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus p. 0295326219
ja Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, p. 0255326539

Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset syövät oman maansa tomaatteja ja kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna. Jokainen suomalainen pistelee kotimaisia tomaatteja poskeensa keskimäärin noin 7,2 kiloa vuodessa, kun ruotsalaisten vastaava määrä on 1,8 kiloa. Kurkulla samat luvut ovat 9,5 ja 2,9 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Suomalaiset päihittävät muutkin pohjoiset naapurinsa mennen tullen. Olemme todella merkittäviä kasvihuonevihannesten ystäviä. Hienointa on, että pidämme erityisesti kotimaisista kasvihuonevihanneksista, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Uusimmat kulutusluvut on julkaistu Puutarha&Kauppa-ammattilehdessä. Lehden kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi kurkun kotimaisuusaste on nyt historian korkein. Vuonna 2020 kaikista Suomessa syödyistä kurkuista peräti 96 prosenttia oli Suomessa kasvatettuja. Vastaavaan ei ylletä missään muussa Pohjoismaassa.

Kauppapuutarhaliiton mukaan korkeat kulutusluvut ovat monen tekijän summa, mutta nimenomaan kotimaisten tuotteiden tuoreus, laatu, puhtaus ja ympärivuotinen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

– Kotimaiset kurkut ja tomaatit muodostavat noin neljänneksen kaikista syömistämme vihanneksista. Niillä on siten myös merkittävä kansanterveydellinen merkitys, muistuttaa Jalkanen.

TOMAATTI JA KURKKU POHJOISMAISSA
TOMAATTI	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	12,1	7,2	62
Ruotsi	10,5	1,8	18
Tanska	7,9	2	25
Norja	6,7	2,3	35
Islanti	6,5	3,2	48
KURKKU	Kulutus kg/hlö	Kulutus kotim. kg/hlö	Kotimaisuusaste, %
Suomi	10,2	9,5	96
Ruotsi	6,7	2,9	44
Tanska	6,3	1,5	42
Norja	5	3,5	71
Islanti	5,2	4,9	93

Lähde: maiden viralliset tilastot/Kasvihuoneviljelijöiden liitto

Lehtilän Kauppapuutarha Laitilasta on Vuoden 2021 kukkien laatutuottaja

Laitilassa sijaitseva Lehtilän Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2021 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Yrityksen perustivat Hemmo ja Sirke Lehtilä vuonna 1982. Yritys työllistää sesonkiaikoina kuudesta kahdeksaan henkilöä.

Yrityksellä on kasvihuoneita noin 7 800 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa kevään kukkasesongin päätyttyä kasvihuonekurkkuja.

Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on vahvasti keväässä. Ensimmäisinä valmistuvat yöpakkasiakin kestävät tetenarsisit. Niiden jälkeen alkavat orvokkien toimitukset. Yritys on huomattavan suuri amppeleiden kasvattaja, sillä kukka- ja mansikka-amppeleita kasvatetaan noin 30 000.

Lehtilän kauppapuutarhan kukkia kukoistaa myös kymmenkunnan lähialueen kunnan ja seurakunnan puistoissa ja hautausmailla. Puutarhalla ei ole vähittäismyyntiä lainkaan.

Kurkkukasvustot valtaavat osan kasvihuoneista heti kukkien jälkeen. Satoa viljellään niin pitkälle syksyä, kun syksyn valoa riittää. Kurkut myydään tukkuun, joka toimittaa ne pääkaupunkiseudun kauppoihin.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Etkö tänäkään vuonna jaksanut lähteä sienimetsälle? Vai oliko joku jo hakenut vakipaikkasi herkut? Ei huolta, sillä herkullisia kotimaisia sieniä helposti kaupan hevi-osastolta. Tarjolla on maittavista valkoisista herkkusienistä upeisiin suuriin portobelloihin.

Lähiruokaa, ympäristöystävällisesti

Kotimaiset kasvatushuoneissa viljellyt herkkusienet ovat puhdasta lähiruokaa, jonka tuotanto nojaa vahvasti kiertotalouteen. Herkkusienet viljellään tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Viljelyssä käytetty kasvualusta tehdään kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Kasvutushuoneessa käytetty kasvualusta käytetään uudelleen lähipeltojen maanparannusaineena.

– Me tiedämme mistä kasvatuksessa käytettävät raaka-aineet ovat peräisin, sillä teemme itse herkkusienien kasvualustan. Tämä on maailman mittakaavassa melko harvinaista, mutta erittäin tärkeä osa tuoteturvallisuutta. Kasvualusta koostuu oljesta, kipsistä ja broilerin lannasta. Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa, kertoo Mykora oy:n toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Helppo käyttää

Herkkusieni on vastuullisen kokkaajan nappivalinta: sienet voi käyttää kokonaan, jolloin ruokahävikkiä ei synny. Herkkusienet ovat puhtaita ja käyttövalmiita lakista hattuun. Näitä herkkusieniä ei vihannestiskiltä poimiessa tarvitse tarkistaa.

Kotimaisia herkkusieniä voi syödä sellaisenaan, paistettuna tai kuivattuna. Ne sopivat erinomaisesti tuomaan lisämakua tai korvaamaan lihan. Herkkusienet sisältävät proteiinia, jonka ansiosta ne sopivat loistavasti kaikkiin ruokavalioihin. Mikäli sienet ovat uusi tuote keittiössä, voi niitä helposti lisätä tuttuihin ja turvallisiin arkiruokiin kuten makaronilaatikkoon.

– Herkkusienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden raaka-aineiden makua. Niillä voi helposti korvata esimerkiksi puolet tai 1/3 tuttuun reseptiin tulevasta lihasta. Näin saat helposti laskettua ruuan hiilijalanjälkeä sekä lisättyä makua, neuvoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Vähennä hävikkiä säilyttämällä oikein

Ruokahävikkiä pystyy ehkäisemään säilyttämällä herkkusieniä oikein. Sienille paras lämpötila oli +2–5-asteeseen eli kotioloissa jääkaapissa. Ylijääneet sienet voi hyvin myös kuivattaa, ja käyttää myöhemmin esimerkiksi padoissa tai keitoissa.

Sieniretkestä saa vielä ympäristöystävällisemmän, kun kävelet tai pyöräilet kauppaan sekä käytät ostoksilla kestokassia. Muista kierrättää sienten muovipakkaus muovinkeräykseen.

#champblend -makaronilaatikko

Herkkusienet ja pekoni tuovat uutta ulottuvuutta perinteiseen makaronilaatikkoon. Tuoreet yrtit kruunaavat tämän arkipäivän klassikon.

200 g kotimaisia herkkusieniä
300 g kotimaista naudan jauhelihaa
100 g kotimaista pekonia 1
kotimainen sipuli
1 valkosipuli
1 rkl öljyä
1 tlsuolaa rouhittua mustapippuria
5 dl makaronia
1 rkl kotimaista oreganoa hienonnettuna
1 rkl kotimaista lehtipersiljaa hienonnettuna
5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa

Ohje:

1. Ruskista pieneksi pilkotut herkkusienet jauhelihan, siivutetun pekonin ja pilkottujen sipuleiden kanssa öljyssä pannulla.
2. Mausta seos suolalla ja pippurilla.
3. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan.
4. Sekoita hienonnetut yrtit kerman ja kananmunien kanssa kulhossa.
5. Kaada sieni-jauhelihamassa, kypsät makaronit ja muna-kermaseos vuokaan ja sekoita.
6. Paista makaronilaatikko 200-asteisen uunin alatasossa noin tunti.
7. Herkuttele!

Resepti ja kuvat: Champ

Lisää herkullisia reseptejä kotimaisista kasvihuonetuotteista löydät osoitteesta https://puhtaastikotimainen.fi/reseptit/